Nesteen Naantalin terminaalin työntekijöiden pääluottamusmies Kimmo Aho sanoo, että hallituksen uppiniskaisuus ja ylimielisyys ottavat koville.

Lakossa Naan­ta­lin Nesteellä: ”Halli­tuk­sen uppi­nis­kai­suus ottaa koville”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT JA VIDEO MIKAEL SOININEN

Kolmatta viik­koa lakossa olevia Nesteen Naan­ta­lin työn­te­ki­jöitä huolet­ta­vat useat halli­tuk­sen toimet. Pääluot­ta­mus­mies patis­te­lee halli­tusta neuvottelupöytään.

Teol­li­suus­liitto järjes­tää 11.–7.4.2024 neljä viik­koa kestä­vän poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Lakon piirissä on 11 keskei­sessä toimi­pai­kassa noin 4 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakot ovat osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Nesteen Naan­ta­lin termi­naa­lin työn­te­ki­jät ovat olleet lakossa kolme viik­koa ja neljäs viikko alkaa pääsiäi­sen jälkeen. Pääluot­ta­mus­mies Kimmo Aho kertoo, että tuote­ja­ke­lut termi­naa­lista ovat seisah­tu­neet lakon ajaksi.

Mielia­lat työn­te­ki­jöi­den keskuu­dessa ovat rauhal­li­set, mutta Ahon mukaan halli­tuk­sen jäärä­päi­syys ottaa koville.

– Mitä tässä olen puheita kuun­nel­lut, tämä halli­tuk­sen uppi­nis­kai­suus ottaa koville. Eikä pelkäs­tään uppi­nis­kai­suus vaan ennen kaik­kea myös ylimie­li­syys, Aho kuvai­lee lakko­lais­ten tunnelmia.

– Halli­tuk­sesta vedo­taan vaaleilla saatuun mandaat­tiin. Eivät ihmi­set niin tyhmiä ole, ettei­vätkö he huomaisi, ettei­vät he anta­neet mandaat­tia halli­tus­oh­jel­malle eivätkä ohjel­man yksi­tyis­koh­tai­sille kirjauksille.

Ihmi­set äänes­ti­vät vaalioh­jel­mien perus­teella, sanoo Aho.

– Ei näitä työmark­ki­na­muu­tok­sia eikä leik­kauk­sia ollut kenen­kään vaalioh­jel­missa. Ei valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra­kaan ollut sakset kädessä vaalimainoksissa.

TES-KIERROKSISTA TULEE JATKUVAA KAUPANKÄYNTIÄ

Naan­ta­lissa halli­tuk­sen työmark­ki­na­muu­tok­set sekä työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­set herät­tä­vät laajasti pahaa mieltä. Aho sanoo, ettei halli­tuk­sen toimista voi nimetä yhtä yksit­täistä pahaa tointa.

– Esimer­kiksi sano­taan, että ensim­mäi­sen sairaus­päi­vän palkal­li­suu­desta voidaan sopia työeh­to­so­pi­muk­sissa ja näin­hän se monissa työso­pi­muk­sissa onkin. Niin kuin kaikissa tämän tyyp­pi­sissä asioissa, onko tällä joku hinta joka tes-kier­rok­sella, Aho kysyy.

– Joudum­meko osta­maan sen palkal­li­seksi joka kier­rok­sella uudelleen?

Aho nostaa esille myös ehdo­tuk­sen paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­sesta. Ehdo­tuk­sen todel­li­sia tarkoi­tus­pe­riä ei kukaan halli­tuk­sesta pysty sanomaan.

– Mieles­täni todel­li­nen tavoite on se, että ensin yrite­tään sopia ja sitten jos työn­te­ki­jät eivät suostu, tehdään kuiten­kin niin kuin työnan­taja haluaa.

Halli­tus on moneen ottee­seen nosta­nut työelä­män muutos­tensa malliksi Pohjois­maat ja eten­kin Ruot­sin. Ruot­sista halu­taan vien­ti­malli. Ruot­sista halu­taan lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set ja Ruot­sista halu­taan laajaa paikal­lista sopimista.

– Mutta ei kukaan puhu siitä, että Ruot­sissa työn­te­ki­jöillä on esimer­kiksi risti­rii­ta­ti­lan­teissa tulkin­tae­tuoi­keus. Se tasa­pai­not­taisi tilannetta.

Aika­moista kurjuutta tässä monille ihmi­sille jaetaan.

Aho nostaa esille myös halli­tuk­sen lakko-oikeu­den rajoi­tuk­set. Halli­tuk­sen toiminta muis­tut­taa toimin­taa itänaapurissamme.

– Ajetel­laan vähän niin, että me valtaa­pi­tä­vät teemme halli­tus­oh­jel­man ja jos ette siitä pidä ja reagoitte, säädämme lain, jolla reagointi estetään.

Halli­tuk­sen rajut leik­kaus- ja muutos­toi­met ajavat ihmi­siä eriar­voi­seen asemaan. Osa toki pärjää, mutta syystä tai toisesta ongel­miin joutu­via rangais­taan ankarasti.

– Aika­moista kurjuutta tässä monille ihmi­sille jaetaan. Varmasti ne pärjää­vät, jotka kuulu­vat johon­kin hyvä­osais­ten jouk­koon. Minä­kin tiedän omasta lähi­pii­ristä, että vaikka tänään on kaikki hyvin, huomenna ei näin vält­tä­mättä olekaan. Silloin tarvi­taan kaik­kia turva­verk­koja, joita nyt ollaan kovaa vauh­tia leikkaamassa.

Pääluot­ta­mus­mies Kimmo Ahon mielestä halli­tuk­sen toimissa on paljon huonoa.

TYÖNTEKIJÄT EIVÄT OLE JÄÄRÄPÄISIÄ

Halli­tus päämi­nis­teri Petteri Orpon johdolla on tois­ta­mi­seen vakuut­ta­nut, että halli­tus­oh­jel­maan kirja­tut muutok­set viedään eteen­päin lakkoi­lusta huolimatta.

SAK:lainen liit­to­perhe puoles­taan jatkaa lakkoja pian neljättä viik­koa. Pääluot­ta­mus­mies Ahon mielestä umpi­ku­jaan ajau­tu­neesta työmark­ki­na­ti­lan­teesta pääsee ulos vain istu­malla neuvottelupöytään.

– Nyt olisi istut­tava neuvot­te­lu­pöy­tään ilman sarvia ja hampaita. Fakta on, että kuten SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta viimeksi kuvasi, me olemme tulleet halli­tusta vastaan pitkälle yli Pitkän­sil­lan. Se ei näytä halli­tuk­selle kelpaa­van, vaan pikem­min­kin he halua­vat purkaa koko sillan, Aho sanoo.

– Eletään nyt päivä kerral­laan. Katso­taan sitten missä mennään. Kuten monesta mediasta voi lukea, palkan­saa­jat olisi­vat laihem­paan­kin lohtuun tyyty­väi­siä. Sitä­hän se kompro­mis­sin hake­mi­nen on. Me emme ole yhtä jäärä­päi­siä kuin hallitus.

Pääluot­ta­mus­mies Ahon mukaan halli­tuk­sen olisi syytä tulla neuvottelupöytään.

SAK:laisista jäsen­lii­toista neljän viikon poliit­ti­seen lakkoon osal­lis­tu­vat Teol­li­suus­liitto, Julkis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liitto JHL, Sähkö­liitto, Palve­lua­lo­jen ammat­ti­liitto PAM, Raken­nus­liitto sekä Auto- ja Kulje­tusa­lan Työn­te­ki­jä­liitto AKT. Lakossa on yhteensä noin 7 000 työn­te­ki­jää. Lue lisää SAK:laisten liit­to­jen toimista täältä. 

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt viime syksystä alkaen ulos­mars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teollisuusliitto