Nesteen Naantalin terminaalin työntekijöiden pääluottamusmies Kimmo Aho sanoo, että hallituksen uppiniskaisuus ja ylimielisyys ottavat koville.

Lakossa Naantalin Nesteellä: ”Halli­tuksen uppinis­kai­suus ottaa koville”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT JA VIDEO MIKAEL SOININEN

Kolmatta viikkoa lakossa olevia Nesteen Naantalin työnte­ki­jöitä huolet­tavat useat halli­tuksen toimet. Pääluot­ta­mus­mies patis­telee halli­tusta neuvottelupöytään.

Teolli­suus­liitto järjestää 11.–7.4.2024 neljä viikkoa kestävän poliit­tisen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Lakon piirissä on 11 keskei­sessä toimi­pai­kassa noin 4 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Nesteen Naantalin termi­naalin työnte­kijät ovat olleet lakossa kolme viikkoa ja neljäs viikko alkaa pääsiäisen jälkeen. Pääluot­ta­mus­mies Kimmo Aho kertoo, että tuote­ja­kelut termi­naa­lista ovat seisah­tu­neet lakon ajaksi.

Mielialat työnte­ki­jöiden keskuu­dessa ovat rauhal­liset, mutta Ahon mukaan halli­tuksen jäärä­päi­syys ottaa koville.

– Mitä tässä olen puheita kuunnellut, tämä halli­tuksen uppinis­kai­suus ottaa koville. Eikä pelkäs­tään uppinis­kai­suus vaan ennen kaikkea myös ylimie­li­syys, Aho kuvailee lakko­laisten tunnelmia.

– Halli­tuk­sesta vedotaan vaaleilla saatuun mandaat­tiin. Eivät ihmiset niin tyhmiä ole, ettei­vätkö he huomaisi, etteivät he antaneet mandaattia halli­tus­oh­jel­malle eivätkä ohjelman yksityis­koh­tai­sille kirjauksille.

Ihmiset äänes­tivät vaalioh­jel­mien perus­teella, sanoo Aho.

– Ei näitä työmark­ki­na­muu­toksia eikä leikkauksia ollut kenen­kään vaalioh­jel­missa. Ei valtio­va­rain­mi­nis­teri Riikka Purra­kaan ollut sakset kädessä vaalimainoksissa.

TES-KIERROKSISTA TULEE JATKUVAA KAUPANKÄYNTIÄ

Naanta­lissa halli­tuksen työmark­ki­na­muu­tokset sekä työttö­myys- ja sosiaa­li­turvan leikkaukset herät­tävät laajasti pahaa mieltä. Aho sanoo, ettei halli­tuksen toimista voi nimetä yhtä yksit­täistä pahaa tointa.

– Esimer­kiksi sanotaan, että ensim­mäisen sairaus­päivän palkal­li­suu­desta voidaan sopia työeh­to­so­pi­muk­sissa ja näinhän se monissa työso­pi­muk­sissa onkin. Niin kuin kaikissa tämän tyyppi­sissä asioissa, onko tällä joku hinta joka tes-kierrok­sella, Aho kysyy.

– Joudum­meko ostamaan sen palkal­li­seksi joka kierrok­sella uudelleen?

Aho nostaa esille myös ehdotuksen paikal­lisen sopimisen laajen­ta­mi­sesta. Ehdotuksen todel­lisia tarkoi­tus­periä ei kukaan halli­tuk­sesta pysty sanomaan.

– Mieles­täni todel­linen tavoite on se, että ensin yrite­tään sopia ja sitten jos työnte­kijät eivät suostu, tehdään kuitenkin niin kuin työnan­taja haluaa.

Hallitus on moneen ottee­seen nostanut työelämän muutos­tensa malliksi Pohjois­maat ja etenkin Ruotsin. Ruotsista halutaan vienti­malli. Ruotsista halutaan lakko-oikeuden rajoi­tukset ja Ruotsista halutaan laajaa paikal­lista sopimista.

– Mutta ei kukaan puhu siitä, että Ruotsissa työnte­ki­jöillä on esimer­kiksi risti­rii­ta­ti­lan­teissa tulkin­tae­tuoi­keus. Se tasapai­not­taisi tilannetta.

Aikamoista kurjuutta tässä monille ihmisille jaetaan.

Aho nostaa esille myös halli­tuksen lakko-oikeuden rajoi­tukset. Halli­tuksen toiminta muistuttaa toimintaa itänaapurissamme.

– Ajetel­laan vähän niin, että me valtaa­pi­tävät teemme halli­tus­oh­jelman ja jos ette siitä pidä ja reagoitte, säädämme lain, jolla reagointi estetään.

Halli­tuksen rajut leikkaus- ja muutos­toimet ajavat ihmisiä eriar­voi­seen asemaan. Osa toki pärjää, mutta syystä tai toisesta ongel­miin joutuvia rangais­taan ankarasti.

– Aikamoista kurjuutta tässä monille ihmisille jaetaan. Varmasti ne pärjäävät, jotka kuuluvat johonkin hyväosaisten joukkoon. Minäkin tiedän omasta lähipii­ristä, että vaikka tänään on kaikki hyvin, huomenna ei näin välttä­mättä olekaan. Silloin tarvi­taan kaikkia turva­verk­koja, joita nyt ollaan kovaa vauhtia leikkaamassa.

Pääluot­ta­mus­mies Kimmo Ahon mielestä halli­tuksen toimissa on paljon huonoa.

TYÖNTEKIJÄT EIVÄT OLE JÄÄRÄPÄISIÄ

Hallitus päämi­nis­teri Petteri Orpon johdolla on toista­mi­seen vakuut­tanut, että halli­tus­oh­jel­maan kirjatut muutokset viedään eteen­päin lakkoi­lusta huolimatta.

SAK:lainen liitto­perhe puoles­taan jatkaa lakkoja pian neljättä viikkoa. Pääluot­ta­mus­mies Ahon mielestä umpiku­jaan ajautu­neesta työmark­ki­na­ti­lan­teesta pääsee ulos vain istumalla neuvottelupöytään.

– Nyt olisi istut­tava neuvot­te­lu­pöy­tään ilman sarvia ja hampaita. Fakta on, että kuten SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta viimeksi kuvasi, me olemme tulleet halli­tusta vastaan pitkälle yli Pitkän­sillan. Se ei näytä halli­tuk­selle kelpaavan, vaan pikem­minkin he haluavat purkaa koko sillan, Aho sanoo.

– Eletään nyt päivä kerral­laan. Katso­taan sitten missä mennään. Kuten monesta mediasta voi lukea, palkan­saajat olisivat laihem­paankin lohtuun tyyty­väisiä. Sitähän se kompro­missin hakeminen on. Me emme ole yhtä jäärä­päisiä kuin hallitus.

Pääluot­ta­mus­mies Ahon mukaan halli­tuksen olisi syytä tulla neuvottelupöytään.

SAK:laisista jäsen­lii­toista neljän viikon poliit­ti­seen lakkoon osallis­tuvat Teolli­suus­liitto, Julkisten ja hyvin­voin­tia­lojen liitto JHL, Sähkö­liitto, Palve­lua­lojen ammat­ti­liitto PAM, Raken­nus­liitto sekä Auto- ja Kulje­tusalan Työnte­ki­jä­liitto AKT. Lakossa on yhteensä noin 7 000 työnte­kijää. Lue lisää SAK:laisten liittojen toimista täältä. 

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen ulosmars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teollisuusliitto