Karaokessa ei tarvitse olla huippulaulaja. Jokainen laulaa äänellään, Kari Taivassalo sanoo.

Karaoke vie mennes­sään – ”Laulaessa unoh­tuu kaikki muu”

20.3.2024

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JA VIDEO PETTERI KIVIMÄKI

Hanka­sal­me­lai­nen Kari Taivas­salo tart­tuu mikro­fo­niin kerran viikossa. Laulaessa kaikki huolet ja murheet jäävät taka-alalle, hän sanoo.

KARI TAIVASSALO

Hanka­salmi
Mitta­lai­te­ka­li­broija, pääluottamusmies
Compo­nenta Manu­fac­tu­ring Oy, Jyväskylä

Rytmi­käs rumpu­komppi raikaa kaiut­ti­mista hanka­sal­me­lai­sen omako­ti­ta­lon olohuo­neessa. Kun kappa­leen sanat ilmes­ty­vät tv-ruudun alalai­taan, Kari Taivas­salo tart­tuu mikrofoniin.

– Saat multa hors­man, se rentun ruusu on. Sen poimin tuolta maan­tien ojasta, hän aloit­taa yhden Irwin Good­ma­nin suurim­mista hiteistä.

Ensim­mäi­sen kerran Taivas­salo otti tuntu­maa karao­keen kolmi­sen­kym­mentä vuotta sitten silloin, kun karaoke oli juuri rantau­tu­nut Suomeen.

– Menin kave­ri­po­ru­kalla käymään pubissa Jyväs­ky­län asemalla ja ajat­te­lin, että voihan sitä kokeilla. Lauloin muuta­mia kertoja ja huoma­sin, että hei, tämä­hän on ihan kivaa hommaa.

Ennen karao­ke­ra­vin­to­laan astu­mis­taan Taivas­salo ei ollut juuri laula­nut julki­sesti. Hän kuului niihin, jotka olivat mieluum­min hiljaa, kun muut lauloi­vat. Nyt hän laulaa kerran viikossa.

– Olen huoman­nut, että jos en laula sään­nöl­li­sesti, ääni menee ihan tukkoon. Laula­mi­nen ajoit­tuu yleensä viikon­lop­puun. Siinä vieräh­tää 4–5 tuntia ihan helposti, Taivas­salo kertoo.

Näin tait­tuu Kari Taivas­sa­lolta Rentun ruusu.

KOTONA VOI HARJOITELLA

Nyky­ään Taivas­salo käy enää harvak­sel­taan laula­massa karao­kea ravin­to­lassa. Hän avai­lee ääni­jän­tei­tään mieluum­min kotona kuin kylillä.

– Julki­sella paikalla ei voi vetää samaa kappa­letta moneen kertaan eikä pubissa pääse illan aikana vält­tä­mättä laula­maan kuin yhden biisin, Taivas­salo perustelee.

Alun perin hän aloitti kotona laula­mi­sen video­ka­se­teille tallen­net­tu­jen karao­ke­nau­ho­jen avulla. Sittem­min VHS-kase­tit vaih­tui­vat cd-levyi­hin. Niitä Taivas­sa­lolle on kerty­nyt kaksi–kolme sataa. Kymme­nen vuotta sitten hän hankki kotiinsa karaokelaitteet.

– Minulla on tallen­tava karao­ke­laite ja vahvis­tin, jolla saan jaet­tua äänen kaiut­ti­miin sekä pieni miksaus­pöytä, jolla voin säätää musii­kin ja laulu­ää­nen voimak­kuutta ja muokata äänen väriä.

Jos en laula sään­nöl­li­sesti, ääni menee ihan tukkoon.

Taivas­salo on tallen­ta­nut karao­ke­lait­teensa kova­le­vylle tuhat kappa­letta. Lisäksi hän käyt­tää netti­poh­jaista palve­lua, josta voi ostaa karao­ke­kap­pa­leita käyt­töönsä kuukausimaksulla.

– Se on oikein hyvä palvelu silloin, kun haen jotain uutta laulet­ta­vaa. Sieltä voi etsiä kappa­letta sen nimen tai esit­tä­jän mukaan. Kuukausi­pa­ketti maksaa kymme­nen euroa.

Omako­ti­ta­lonsa olohuo­neessa Kari Taivas­salo saa laulaa karao­kea kaikessa rauhassa. ”Jos minulla on haus­kaa, se riit­tää”, hän tuumaa.

KOTIMAISTA ISKELMÄÄ

Tämä hors­man kukka on kuin anta­jansa, rikka­ruoho elon yrtti­tar­hassa, Taivas­salo laulaa ja eläy­tyy musiik­kiin. Mielui­sinta hänelle on koti­mai­nen iskelmä.

– Yölin­tua tuli laulet­tua vallan­kin yhteen aikaan. Tykkään Sauli Lehto­sesta. Laulan myös Pope­daa ja Hecto­rin vanhoja biisejä. Nyt olen ruven­nut harjoit­te­le­maan Veste­ri­sen kappaleita.

Halu­tes­saan Taivas­salo voi tallen­taa vetonsa karao­ke­lait­teensa kova­le­vylle ja kuun­nella sitten, miten laulu kulki.

– Aina askel­mer­kit eivät natsaa, kun menen mikin ääreen, mutta ei siitä pidä masen­tua. En ole ajatel­lut­kaan, että tässä pitäisi mihin­kään Tango­mark­ki­noille lähteä. Pääasia on, että viihdyn.

En ole ajatel­lut­kaan, että tässä pitäisi mihin­kään Tango­mark­ki­noille lähteä.

Taivas­salo harjoit­te­lee laula­mista sekä mikro­fo­nin varressa että kuun­te­le­malla levyjä. Kaikki kappa­leet eivät vält­tä­mättä sovellu omalle äänia­lalle, hän sanoo.

– En nyky­ään pääse kovin korkealle. Ääni ei enää kulje kuin silloin ennen. Se rajoit­taa. Jos pitää mennä korkealle, täytyy ottaa jakkara, Taivas­salo veistelee.

Kari Taivas­salo säätää äänen voimak­kuutta ja väriä mikse­rin avulla.

”RENTOUTTAVAA”

Karaoke sopii Taivas­sa­lon mukaan ihan kaikille siitä kiin­nos­tu­neille eikä se ole kallis harras­tus. Lait­tei­siin pääsee kiinni varsin edul­li­sesti, hän sanoo.

– Pubeissa kaikille laula­jille tapu­te­taan, ja näin sen pitää olla­kin. Vaikka laulu ei menisi ihan nappiin, sekin on jo paljon, että uskal­taa mennä lavalle ja ottaa mikin kouraan.

Kaikki huolet ja murheet, joita ihmi­sellä voi olla, jäävät taka-alalle.

Kotona laula­mi­nen­kin voi olla sosi­aa­lista puuhaa. Taivas­sa­lon karao­ke­lait­tee­seen saa kytket­tyä neljä mikro­fo­nia ja hän laulaa aina silloin tällöin myös tutta­viensa kanssa.

– Kerros­ta­lossa karao­ken laula­mi­nen voi olla vähän haas­teel­lista, jos musiik­ki­va­linta ei satu naapu­rin mielestä kohdal­leen. Täällä omako­ti­ta­lossa voi soitat­taa vähän kovempaakin.

Taivas­salo on tart­tu­nut mikro­fo­niin muun muassa ammat­tio­sas­ton loma­kau­den avajai­sissa. Viimeksi hän lauloi julki­sesti runsas vuosi sitten työpai­kan pikkujouluissa.

– Se on rentout­ta­vaa. Laulaessa unoh­tuu kaikki muu. Siinä keski­tyn vain laula­mi­seen. Kaikki huolet ja murheet, joita ihmi­sellä voi olla, jäävät taka-alalle.