Karaokessa ei tarvitse olla huippulaulaja. Jokainen laulaa äänellään, Kari Taivassalo sanoo.

Karaoke vie mennes­sään – ”Laulaessa unohtuu kaikki muu”

20.3.2024

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JA VIDEO PETTERI KIVIMÄKI

Hanka­sal­me­lainen Kari Taivas­salo tarttuu mikro­fo­niin kerran viikossa. Laulaessa kaikki huolet ja murheet jäävät taka-alalle, hän sanoo.

KARI TAIVASSALO

Hanka­salmi
Mitta­lai­te­ka­li­broija, pääluottamusmies
Compo­nenta Manufac­tu­ring Oy, Jyväskylä

Rytmikäs rumpu­komppi raikaa kaiut­ti­mista hanka­sal­me­laisen omako­ti­talon olohuo­neessa. Kun kappa­leen sanat ilmes­tyvät tv-ruudun alalai­taan, Kari Taivas­salo tarttuu mikrofoniin.

– Saat multa horsman, se rentun ruusu on. Sen poimin tuolta maantien ojasta, hän aloittaa yhden Irwin Goodmanin suurim­mista hiteistä.

Ensim­mäisen kerran Taivas­salo otti tuntumaa karao­keen kolmi­sen­kym­mentä vuotta sitten silloin, kun karaoke oli juuri rantau­tunut Suomeen.

– Menin kaveri­po­ru­kalla käymään pubissa Jyväs­kylän asemalla ja ajattelin, että voihan sitä kokeilla. Lauloin muutamia kertoja ja huomasin, että hei, tämähän on ihan kivaa hommaa.

Ennen karao­ke­ra­vin­to­laan astumis­taan Taivas­salo ei ollut juuri laulanut julki­sesti. Hän kuului niihin, jotka olivat mieluummin hiljaa, kun muut lauloivat. Nyt hän laulaa kerran viikossa.

– Olen huomannut, että jos en laula säännöl­li­sesti, ääni menee ihan tukkoon. Laula­minen ajoittuu yleensä viikon­lop­puun. Siinä vierähtää 4–5 tuntia ihan helposti, Taivas­salo kertoo.

Näin taittuu Kari Taivas­sa­lolta Rentun ruusu.

KOTONA VOI HARJOITELLA

Nykyään Taivas­salo käy enää harvak­sel­taan laula­massa karaokea ravin­to­lassa. Hän availee äänijän­tei­tään mieluummin kotona kuin kylillä.

– Julki­sella paikalla ei voi vetää samaa kappa­letta moneen kertaan eikä pubissa pääse illan aikana välttä­mättä laula­maan kuin yhden biisin, Taivas­salo perustelee.

Alun perin hän aloitti kotona laula­misen video­ka­se­teille tallen­net­tujen karao­ke­nau­hojen avulla. Sittemmin VHS-kasetit vaihtuivat cd-levyihin. Niitä Taivas­sa­lolle on kertynyt kaksi–kolme sataa. Kymmenen vuotta sitten hän hankki kotiinsa karaokelaitteet.

– Minulla on tallen­tava karao­ke­laite ja vahvistin, jolla saan jaettua äänen kaiut­ti­miin sekä pieni miksaus­pöytä, jolla voin säätää musiikin ja laulu­äänen voimak­kuutta ja muokata äänen väriä.

Jos en laula säännöl­li­sesti, ääni menee ihan tukkoon.

Taivas­salo on tallen­tanut karao­ke­lait­teensa kovale­vylle tuhat kappa­letta. Lisäksi hän käyttää netti­poh­jaista palvelua, josta voi ostaa karao­ke­kap­pa­leita käyttöönsä kuukausimaksulla.

– Se on oikein hyvä palvelu silloin, kun haen jotain uutta laulet­tavaa. Sieltä voi etsiä kappa­letta sen nimen tai esittäjän mukaan. Kuukausi­pa­ketti maksaa kymmenen euroa.

Omako­ti­ta­lonsa olohuo­neessa Kari Taivas­salo saa laulaa karaokea kaikessa rauhassa. ”Jos minulla on hauskaa, se riittää”, hän tuumaa.

KOTIMAISTA ISKELMÄÄ

Tämä horsman kukka on kuin antajansa, rikka­ruoho elon yrtti­tar­hassa, Taivas­salo laulaa ja eläytyy musiik­kiin. Mielui­sinta hänelle on kotimainen iskelmä.

– Yölintua tuli laulettua vallankin yhteen aikaan. Tykkään Sauli Lehto­sesta. Laulan myös Popedaa ja Hectorin vanhoja biisejä. Nyt olen ruvennut harjoit­te­le­maan Veste­risen kappaleita.

Halutes­saan Taivas­salo voi tallentaa vetonsa karao­ke­lait­teensa kovale­vylle ja kuunnella sitten, miten laulu kulki.

– Aina askel­merkit eivät natsaa, kun menen mikin ääreen, mutta ei siitä pidä masentua. En ole ajatel­lut­kaan, että tässä pitäisi mihin­kään Tango­mark­ki­noille lähteä. Pääasia on, että viihdyn.

En ole ajatel­lut­kaan, että tässä pitäisi mihin­kään Tango­mark­ki­noille lähteä.

Taivas­salo harjoit­telee laula­mista sekä mikro­fonin varressa että kuunte­le­malla levyjä. Kaikki kappa­leet eivät välttä­mättä sovellu omalle äänia­lalle, hän sanoo.

– En nykyään pääse kovin korkealle. Ääni ei enää kulje kuin silloin ennen. Se rajoittaa. Jos pitää mennä korkealle, täytyy ottaa jakkara, Taivas­salo veistelee.

Kari Taivas­salo säätää äänen voimak­kuutta ja väriä mikserin avulla.

”RENTOUTTAVAA”

Karaoke sopii Taivas­salon mukaan ihan kaikille siitä kiinnos­tu­neille eikä se ole kallis harrastus. Laittei­siin pääsee kiinni varsin edulli­sesti, hän sanoo.

– Pubeissa kaikille laula­jille tapute­taan, ja näin sen pitää ollakin. Vaikka laulu ei menisi ihan nappiin, sekin on jo paljon, että uskaltaa mennä lavalle ja ottaa mikin kouraan.

Kaikki huolet ja murheet, joita ihmisellä voi olla, jäävät taka-alalle.

Kotona laula­mi­nenkin voi olla sosiaa­lista puuhaa. Taivas­salon karao­ke­lait­tee­seen saa kytkettyä neljä mikro­fonia ja hän laulaa aina silloin tällöin myös tutta­viensa kanssa.

– Kerros­ta­lossa karaoken laula­minen voi olla vähän haasteel­lista, jos musiik­ki­va­linta ei satu naapurin mielestä kohdal­leen. Täällä omako­ti­ta­lossa voi soitattaa vähän kovempaakin.

Taivas­salo on tarttunut mikro­fo­niin muun muassa ammat­tio­saston lomakauden avajai­sissa. Viimeksi hän lauloi julki­sesti runsas vuosi sitten työpaikan pikkujouluissa.

– Se on rentout­tavaa. Laulaessa unohtuu kaikki muu. Siinä keskityn vain laula­mi­seen. Kaikki huolet ja murheet, joita ihmisellä voi olla, jäävät taka-alalle.