Lakossa Kemijärven Keitele Timberilla ja Wood Productsilla: ”Hallituksen leikkaustoimet ovat epäoikeudenmukaisia”

Teollisuusliitto järjestää 11.–24.3.2024 kaksi viikkoa kestävän poliittisen lakon, jolla vastustetaan Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä. Lakon piirissä on 11 keskeisessä toimipaikassa noin 4 000 teollisuuden työntekijää. Lisäksi Teollisuusliitto on ilmoittanut tukitoimena vuorokauden mittaisesta työnseisauksesta 15.3., jolloin lakon piirissä on lisäksi 76 toimipaikkaa ja noin 6 500 teollisuuden työntekijää. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Perjantaina päivän tukilakkoon osallistuivat myös Keitele Wood Productsin Kemijärjen liimapuutehtaan ja Keitele Timberin Kemijärven sahan työntekijät.

Nämä leikkaukset kohdistuvat etupäässä palkansaajiin ja köyhempiin ihmisiin.

Keitele Wood Productsin Kemijärven liimapuutehtaan pääluottamusmies Esa Enilahden mukaan tukea on syytä antaa, sillä hallituksen säästö- ja leikkaustoimet ovat epäoikeudenmukaisia.

– Ihan hyvillä mielillä ollaan vastustamassa näitä hallituksen työelämän heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia. Ne ovat epäoikeudenmukaisia, Enilahti kuvailee.

– Nämä leikkaukset kohdistuvat etupäässä palkansaajiin ja köyhempiin ihmisiin. Sen sijaan verokevennykset annetaan rikkaammille ja hyvätuloisille työssä käyville.

Keitele Wood Productsin pääluottamusmies Esa Enilahti ja varapääluottamus Benny Laine kertovat lakon syistä ja hallituksen työelämäheikennysten vaikutuksista.

TUKILAKOISTA HYÖTYÄ SOPIMUSNEUVOTTELUISSA

Keiteleläiset ovat nyt toista kertaa vastustamassa hallituksen leikkauksia ja työelämän heikennyksiä. Aiempi lakko oli helmikuussa.

Keitele Wood Productsin Kemijärven liimapuutehtaan varapääluottamusmies Benny Laine sanoo, että toistaiseksi Keiteleen Kemijärven toimipisteen työntekijät ovat osallistuneet lakkoon hyvillä mielin.

Hallituksen toimista Kemijärvellä huolta herättävät erityisesti lakko-oikeuden rajoitukset.

– Lakkoasiat huolestuttavat eniten. Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tuottaa huolta, Laine kertoo.

Pääluottamusmies Enilahti lisää vielä huolilistaan tukilakkojen rajoitukset. Kemijärvellä on koettu omakohtaisesti, mikä merkitys toisten liittojen tuella on sopimusneuvotteluissa.

– Mehän saimme omien työehtosopimusneuvotteluidemme vauhdittamiseksi tukea muilta liitoilta vuonna 2022. Se oli aika ratkaisevaa niiden neuvotteluiden onnistumisessa, Enilahti sanoo.

Sopimus umpeutuu kuluvan vuoden lopussa. Pääluottamusmies Enilahti on jo huolissaan ensi syksystä, jolloin uudesta sopimuksesta aloitetaan neuvotella.

– Syksyllä alkaa taas uusi vääntö ja miten tämä sotku vaikuttaa siihen, Enilahti pohtii.

PAIKALLISEN SOPIMISEN LAAJENNUS EI SAA TUKEA

Keitele Group ei kuulu työnantajaliittoon. Sekä pääluottamusmies Enilahden että varapääluottamusmies Laineen mielestä nykyinen paikallisen sopimisen malli on ollut hyvä ja siitä on tykätty.

– Meidän mielestämme malli on ollut ihan hyvä. Työntekijöiltäkin on tullut palautetta, että hyvin on saatu asiat näin hoidettua. Paljon pahemmin olisi käynyt, jos emme olisi saaneet liiton kautta tukea neuvotteluihin, Laine sanoo.

Orpon-Purran hallitus ajaa nyt paikallisen sopimisen laajentamista. Hallitus haluaa antaa järjestäytymättömille työnantajille samat sopimisen mahdollisuudet kuin järjestäytyneille työnantajille. Lisäksi luottamusmiehet halutaan ohittaa mahdollistamalla työehdoista sopiminen myös luottamusvaltuutetuille.

– En oikein ymmärrä, mitä hallitus ajaa takaa tällä paikallisen sopimisen laajentamisella. Tämähän on jo nyt laajaa. Ensimmäinen asia, mikä mieleen tulee, on että halutaan poistaa kaikki valvovat tahot taustalta. Näin ei kukaan katso, mitä sovitaan, varapääluottamusmies Laine pohtii.

– Silloin mennään siihen, että palkkoja poljetaan ja tuodaan halpaa ulkomaista työvoimaa. Sittenhän se tarkoittaa myös, että suomalaisten kohdalle tulee ota tai jätä -malli. Töitä on otettava millä hinnalla ja millä työehdoilla hyvänsä.

Pääluottamusmies Enilahti on huolissaan myös yleissitovuudesta.

– Jos vielä järjestäytymisaste laskee alle 50 prosentin, yleissitovuus voidaan murtaa.

HALLITUS SAISI KESKITTYÄ TYÖLLISYYTEEN

Umpisolmuun ajautunut työmarkkinatilanne ei näytä avautuvan helposti. Pääluottamusmies Enilahden mielestä hallitus keskittyy nyt liikaa vääriin asioihin.

– Hallitus saisi keskittyä niihin asioihin, joilla on suorat työllisyysvaikutukset ja sitä kautta yrittäisi parantaa Suomen asemaa. Eihän esimerkiksi lakko-oikeuden rajoituksella ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa, Enilahti sanoo.

Varapääluottamusmies Laine puolestaan toivoo, että lakot auttaisivat kääntämään hallituksen pään ja aidot neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa voisivat alkaa.

– Toivoisi, että nämä meidän toimemme auttaisivat ja hallitus kääntäisi kelkan ja lähtisi kuuntelemaan ammattiyhdistysliikettä. Hallituksen pitäisi aidosti avata keskustelut liittojen kanssa ja totta kai myös työantajat kuuluvat keskusteluun. Toivoisi, että saisimme oikeasti neuvottelutuloksia, eikä tällaisia sanelutuloksia.

Uskon, että voimia löytyy yhä uusiinkin toimiin

Jos neuvottelukutsua ei edelleenkään kuulu, Kemijärvellä ollaan valmiita jatkamaan lakkotoimia.

– Uskon, että voimia löytyy yhä uusiinkin toimiin, Laine miettii.

– Kun me silloin vuonna 2022 saimme tukea muilta liitoilta, olemme kiitollisuudenvelassa muille. Kyllä me menossa olemme mukana, Enilahti sanoo.

SAK:laisista jäsenliitoista kahden viikon lakkotoimiin osallistuvat Teollisuusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sähköliiton, Merimies-Unionin, palvelualojen Pamin sekä auto- ja kuljetusalan liitto AKT:n kaksi viikkoa kestävä poliittinen lakko. Lue lisää SAK:laisten liittojen toimista täältä.

Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen ulosmarsseja ja lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista: PainavaSyy – Teollisuusliitto