Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toimia-alueen järjestämistoimitsija Ville Rantala, Keitele Wood Productsin Kemijärven liimapuutehtaan varapääluottamusmies Benny Laine,  Keitele Wood Productsin Kemijärven liimapuutehtaan pääluottamusmies Esa Enilahti sekä Keitele Timberin Kemijärven sahan työsuojeluvaltuutettu Juha-Matti Javarus pitivät lakkovahtia.

Lakossa Kemi­jär­ven Keitele Timbe­rilla ja Wood Product­silla: ”Halli­tuk­sen leik­kaus­toi­met ovat epäoikeudenmukaisia”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT JA VIDEO JOUNI PORSANGER

Tuki­lak­koon osal­lis­tu­neet Kemi­jär­ven Keitele Grou­pin työn­te­ki­jät ovat huolis­saan lakko-oikeu­den rajoi­tuk­sista ja sairaus­sa­kosta. Omakoh­tai­nen koke­mus puol­taa myös tukilakkoja.

Teol­li­suus­liitto järjes­tää 11.–24.3.2024 kaksi viik­koa kestä­vän poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Lakon piirissä on 11 keskei­sessä toimi­pai­kassa noin 4 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lisäksi Teol­li­suus­liitto on ilmoit­ta­nut tuki­toi­mena vuoro­kau­den mittai­sesta työn­sei­sauk­sesta 15.3., jolloin lakon piirissä on lisäksi 76 toimi­paik­kaa ja noin 6 500 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakot ovat osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Perjan­taina päivän tuki­lak­koon osal­lis­tui­vat myös Keitele Wood Product­sin Kemi­jär­jen liima­puu­teh­taan ja Keitele Timbe­rin Kemi­jär­ven sahan työntekijät.

Nämä leik­kauk­set kohdis­tu­vat etupäässä palkan­saa­jiin ja köyhem­piin ihmisiin.

Keitele Wood Product­sin Kemi­jär­ven liima­puu­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Esa Enilah­den mukaan tukea on syytä antaa, sillä halli­tuk­sen säästö- ja leik­kaus­toi­met ovat epäoikeudenmukaisia.

– Ihan hyvillä mielillä ollaan vastus­ta­massa näitä halli­tuk­sen työelä­män heiken­nyk­siä ja sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­sia. Ne ovat epäoi­keu­den­mu­kai­sia, Enilahti kuvailee.

– Nämä leik­kauk­set kohdis­tu­vat etupäässä palkan­saa­jiin ja köyhem­piin ihmi­siin. Sen sijaan vero­ke­ven­nyk­set anne­taan rikkaam­mille ja hyvä­tu­loi­sille työssä käyville.

Keitele Wood Product­sin pääluot­ta­mus­mies Esa Enilahti ja vara­pää­luot­ta­mus Benny Laine kerto­vat lakon syistä ja halli­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nys­ten vaikutuksista.

TUKILAKOISTA HYÖTYÄ SOPIMUSNEUVOTTELUISSA

Keite­le­läi­set ovat nyt toista kertaa vastus­ta­massa halli­tuk­sen leik­kauk­sia ja työelä­män heiken­nyk­siä. Aiempi lakko oli helmikuussa.

Keitele Wood Product­sin Kemi­jär­ven liima­puu­teh­taan vara­pää­luot­ta­mus­mies Benny Laine sanoo, että tois­tai­seksi Keite­leen Kemi­jär­ven toimi­pis­teen työn­te­ki­jät ovat osal­lis­tu­neet lakkoon hyvillä mielin.

Halli­tuk­sen toimista Kemi­jär­vellä huolta herät­tä­vät erityi­sesti lakko-oikeu­den rajoitukset.

– Lakko­asiat huoles­tut­ta­vat eniten. Myös ensim­mäi­sen sairaus­päi­vän palkat­to­muus tuot­taa huolta, Laine kertoo.

Keitele Wood Product­sin vara­pää­luot­ta­mus Benny Laine sanoo lakko-oikeu­den rajoi­tus­ten huoles­tut­ta­van työntekijöitä.

Pääluot­ta­mus­mies Enilahti lisää vielä huoli­lis­taan tuki­lak­ko­jen rajoi­tuk­set. Kemi­jär­vellä on koettu omakoh­tai­sesti, mikä merki­tys tois­ten liit­to­jen tuella on sopimusneuvotteluissa.

– Mehän saimme omien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­demme vauh­dit­ta­mi­seksi tukea muilta liitoilta vuonna 2022. Se oli aika ratkai­se­vaa niiden neuvot­te­lui­den onnis­tu­mi­sessa, Enilahti sanoo.

Sopi­mus umpeu­tuu kulu­van vuoden lopussa. Pääluot­ta­mus­mies Enilahti on jo huolis­saan ensi syksystä, jolloin uudesta sopi­muk­sesta aloi­te­taan neuvotella.

– Syksyllä alkaa taas uusi vääntö ja miten tämä sotku vaikut­taa siihen, Enilahti pohtii.

PAIKALLISEN SOPIMISEN LAAJENNUS EI SAA TUKEA

Keitele Group ei kuulu työnan­ta­ja­liit­toon. Sekä pääluot­ta­mus­mies Enilah­den että vara­pää­luot­ta­mus­mies Laineen mielestä nykyi­nen paikal­li­sen sopi­mi­sen malli on ollut hyvä ja siitä on tykätty.

– Meidän mieles­tämme malli on ollut ihan hyvä. Työn­te­ki­jöil­tä­kin on tullut palau­tetta, että hyvin on saatu asiat näin hoidet­tua. Paljon pahem­min olisi käynyt, jos emme olisi saaneet liiton kautta tukea neuvot­te­lui­hin, Laine sanoo.

Orpon-Purran halli­tus ajaa nyt paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mista. Halli­tus haluaa antaa järjes­täy­ty­mät­tö­mille työnan­ta­jille samat sopi­mi­sen mahdol­li­suu­det kuin järjes­täy­ty­neille työnan­ta­jille. Lisäksi luot­ta­mus­mie­het halu­taan ohit­taa mahdol­lis­ta­malla työeh­doista sopi­mi­nen myös luottamusvaltuutetuille.

– En oikein ymmärrä, mitä halli­tus ajaa takaa tällä paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­sella. Tämä­hän on jo nyt laajaa. Ensim­mäi­nen asia, mikä mieleen tulee, on että halu­taan pois­taa kaikki valvo­vat tahot taus­talta. Näin ei kukaan katso, mitä sovi­taan, vara­pää­luot­ta­mus­mies Laine pohtii.

– Silloin mennään siihen, että palk­koja polje­taan ja tuodaan halpaa ulko­maista työvoi­maa. Sitten­hän se tarkoit­taa myös, että suoma­lais­ten kohdalle tulee ota tai jätä ‑malli. Töitä on otet­tava millä hinnalla ja millä työeh­doilla hyvänsä.

Pääluot­ta­mus­mies Enilahti on huolis­saan myös yleissitovuudesta.

– Jos vielä järjes­täy­ty­mi­saste laskee alle 50 prosen­tin, yleis­si­to­vuus voidaan murtaa.

Keitele Wood Product­sin pääluot­ta­mus­mies Esa Enilahti epäi­lee yleis­si­to­vuu­den rapautuvan.

HALLITUS SAISI KESKITTYÄ TYÖLLISYYTEEN

Umpi­sol­muun ajau­tu­nut työmark­ki­na­ti­lanne ei näytä avau­tu­van helposti. Pääluot­ta­mus­mies Enilah­den mielestä halli­tus keskit­tyy nyt liikaa vääriin asioihin.

– Halli­tus saisi keskit­tyä niihin asioi­hin, joilla on suorat työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ja sitä kautta yrit­täisi paran­taa Suomen asemaa. Eihän esimer­kiksi lakko-oikeu­den rajoi­tuk­sella ole mitään teke­mistä työl­li­syy­den kanssa, Enilahti sanoo.

Vara­pää­luot­ta­mus­mies Laine puoles­taan toivoo, että lakot auttai­si­vat kään­tä­mään halli­tuk­sen pään ja aidot neuvot­te­lut työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa voisi­vat alkaa.

– Toivoisi, että nämä meidän toimemme auttai­si­vat ja halli­tus kään­täisi kelkan ja lähtisi kuun­te­le­maan ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä. Halli­tuk­sen pitäisi aidosti avata keskus­te­lut liit­to­jen kanssa ja totta kai myös työan­ta­jat kuulu­vat keskus­te­luun. Toivoisi, että saisimme oikeasti neuvot­te­lu­tu­lok­sia, eikä tällai­sia sanelutuloksia.

Uskon, että voimia löytyy yhä uusiin­kin toimiin

Jos neuvot­te­lu­kut­sua ei edel­leen­kään kuulu, Kemi­jär­vellä ollaan valmiita jatka­maan lakkotoimia.

– Uskon, että voimia löytyy yhä uusiin­kin toimiin, Laine miettii.

– Kun me silloin vuonna 2022 saimme tukea muilta liitoilta, olemme kiitol­li­suu­den­ve­lassa muille. Kyllä me menossa olemme mukana, Enilahti sanoo.

SAK:laisista jäsen­lii­toista kahden viikon lakko­toi­miin osal­lis­tu­vat Teol­li­suus­lii­ton, Julkis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liitto JHL:n, Sähkö­lii­ton, Meri­mies-Unio­nin, palve­lua­lo­jen Pamin sekä auto- ja kulje­tusa­lan liitto AKT:n kaksi viik­koa kestävä poliit­ti­nen lakko. Lue lisää SAK:laisten liit­to­jen toimista täältä.

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt viime syksystä alkaen ulos­mars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teollisuusliitto