Osakesäästötilien kehitys, Tekijä 02/24

Osake­sääs­tö­tili on pitkä­ai­kais­sääs­täjän työkalu

8.3.2024

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Vuoden 2020 alusta suoriin osakkei­siin sijoit­tava sijoit­taja sai käyttöönsä uuden työkalun – osake­sääs­tö­tilin. Heti kätte­lyssä tilistä tuli suosittu tapa sijoittaa suoraan pörssi­lis­tat­tuihin osakkeisiin.

Vuoden 2020 lopussa tilejä oli avattu lähes 152 000. Vuoden 2023 loppuun mennessä aktii­visia osake­sääs­tö­ti­lejä oli arvopa­pe­ri­keskus Euroclear Finlandin ylläpi­tä­mässä arvo-osuus­jär­jes­tel­mässä vajaat 350 000.

Kesällä aloit­ta­neen Orpon-Purran johtaman halli­tuksen halli­tus­oh­jel­maan kirjat­tiin yhdeksi tavoit­teeksi parantaa kaikkien suoma­laisten vauras­tu­misen mahdol­li­suuksia. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mista hallitus halusi edesauttaa osake­sääs­tö­tilin talle­tus­rajan nostolla. Vuoden 2024 alusta osake­sääs­tä­jällä on ollut mahdol­li­suus tallettaa osake­sääs­tö­ti­lille enintään 100 000 euroa aiemman 50 000 euron sijasta.

Mutta mikä osake­sääs­tö­tili on ja miten se hyödyttää osake­si­joit­tajaa? Osake­sääs­tö­tili on nimensä mukai­sesti tili, jolle talle­te­taan rahaa. Tilejä tarjoavat pankit ja muut sijoi­tus­pal­ve­lu­yri­tykset. Sijoit­ta­jalla voi olla vain yksi osakesäästötili.

Vuoden 2024 alusta osake­sääs­tä­jällä on ollut mahdol­li­suus tallettaa osake­sääs­tö­ti­lille enintään 100 000 euroa aiemman 50 000 euron sijasta.

Tilillä olevat varat tilin omistaja voi sijoittaa ainoas­taan listat­tujen yhtiöiden osakkei­siin joko Suomessa tai ulkomailla.

Tilin varsi­nainen hyöty on sen verote­hok­kuu­dessa. Kun sijoit­taja myy tilin sisällä olevia osakkeita, hänen ei tarvitse maksaa myynti­voi­tois­taan pääoma­veroa. Myöskään saamis­taan osingoista hän ei maksa veroa.

Sijoit­taja maksaa pääoma­veroa ainoas­taan silloin, kun hän nostaa tilil­tään rahaa. Veron määrä määräytyy nostetun rahamäärän siitä osuudesta, joka vastaa koko tilin tuottoa.

Verotus­käy­tännön vuoksi tili hyödyttää muun muassa osake­si­joit­tajaa, joka sijoittaa pitkäksi aikaa suoma­lai­siin hyvää osinkoa maksa­viin osinkoyhtiöihin.

 

Pääoma monin­ker­tai­seksi

Sijoit­ta­malla saamansa osingot takaisin pörssiyh­tiöihin, sijoit­taja pääsee hyödyt­tä­mään tehok­kaasti sijoit­tajan ilmai­seksi lounaaksi titulee­rattua ilmiötä – korkoa korolle ‑ilmiötä. Se tarkoittaa sitä, että sijoi­tusten tuotoilla on mahdol­li­suus kasvaa korkoa tai tuottaa tuottoa alkupe­räisen pääoman lisäksi. Näin alkupe­räinen sijoi­tettu pääoma voi paisua moniker­tai­seksi pitkän ajan kuluessa.

Osake­sääs­tö­tilin julkaisun jälkeen moni sijoit­taja pohti, kannat­tai­siko osakkeet myydä ja luopua arvo-osuus­ti­listä ja siirtyä sijoit­ta­maan tyystin vain osake­sääs­tö­tilin kautta. Vastaus ei ole yksise­lit­teinen, sillä siihen vaikuttaa sijoit­tajan sijoi­tus­stra­tegia. Molem­missa tilimal­leissa on hyötynsä ja haittansa.

Lapselle iso hyöty

Myös lapselle voi avata oman osake­sääs­tö­tilin. Usein tilin avaaja on lapsen huoltaja, sillä tilina­vaa­mi­sessa vaadi­taan huolta­jien tietoja. Lisäksi lapsen huoltajat hallin­noivat tiliä siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Silloin lapsi voi itse käydä kauppaa osakkeilla. Jotkin tilipal­velua tarjoavat sallivat kaupan­käynnin 15-vuotiaille, mikäli lapsen huoltajat antavat siihen suostumuksensa.

Sijoit­tajan korkoa korolle ‑ilmiö tikittää lapsen eduksi. Lapsen sijoi­tus­ho­ri­sontti eli aika, jolloin tilillä olevat varat kerryt­tävät tuottoa, on pitkä. Esimer­kiksi jos lapselle tallet­taisi joka kuukausi 30 euroa ja talle­tukset sijoit­taisi eteen­päin kuuden prosentin nimel­li­sellä vuosi­tuo­tolla, lapsen tilin arvo olisi 20 vuoden päästä yli 13 000 euroa.