Osake­sääs­tö­tili on pitkä­ai­kais­sääs­tä­jän työkalu

Vuoden 2020 lopussa tilejä oli avattu lähes 152 000. Vuoden 2023 loppuun mennessä aktii­vi­sia osake­sääs­tö­ti­lejä oli arvo­pa­pe­ri­kes­kus Euroclear Finlan­din yllä­pi­tä­mässä arvo-osuus­jär­jes­tel­mässä vajaat 350 000.

Kesällä aloit­ta­neen Orpon-Purran johta­man halli­tuk­sen halli­tus­oh­jel­maan kirjat­tiin yhdeksi tavoit­teeksi paran­taa kaik­kien suoma­lais­ten vauras­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sia. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mista halli­tus halusi edesaut­taa osake­sääs­tö­ti­lin talle­tus­ra­jan nostolla. Vuoden 2024 alusta osake­sääs­tä­jällä on ollut mahdol­li­suus tallet­taa osake­sääs­tö­ti­lille enin­tään 100 000 euroa aiem­man 50 000 euron sijasta.

Mutta mikä osake­sääs­tö­tili on ja miten se hyödyt­tää osake­si­joit­ta­jaa? Osake­sääs­tö­tili on nimensä mukai­sesti tili, jolle talle­te­taan rahaa. Tilejä tarjoa­vat pankit ja muut sijoi­tus­pal­ve­lu­yri­tyk­set. Sijoit­ta­jalla voi olla vain yksi osakesäästötili.

Vuoden 2024 alusta osake­sääs­tä­jällä on ollut mahdol­li­suus tallet­taa osake­sääs­tö­ti­lille enin­tään 100 000 euroa aiem­man 50 000 euron sijasta.

Tilillä olevat varat tilin omis­taja voi sijoit­taa ainoas­taan listat­tu­jen yhtiöi­den osak­kei­siin joko Suomessa tai ulkomailla.

Tilin varsi­nai­nen hyöty on sen vero­te­hok­kuu­dessa. Kun sijoit­taja myy tilin sisällä olevia osak­keita, hänen ei tarvitse maksaa myyn­ti­voi­tois­taan pääoma­ve­roa. Myös­kään saamis­taan osin­goista hän ei maksa veroa.

Sijoit­taja maksaa pääoma­ve­roa ainoas­taan silloin, kun hän nostaa tilil­tään rahaa. Veron määrä määräy­tyy noste­tun raha­mää­rän siitä osuu­desta, joka vastaa koko tilin tuottoa.

Vero­tus­käy­tän­nön vuoksi tili hyödyt­tää muun muassa osake­si­joit­ta­jaa, joka sijoit­taa pitkäksi aikaa suoma­lai­siin hyvää osin­koa maksa­viin osinkoyhtiöihin.

Pääoma monin­ker­tai­seksi

Sijoit­ta­malla saamansa osin­got takai­sin pörs­siyh­tiöi­hin, sijoit­taja pääsee hyödyt­tä­mään tehok­kaasti sijoit­ta­jan ilmai­seksi lounaaksi titu­lee­rat­tua ilmiötä – korkoa korolle ‑ilmiötä. Se tarkoit­taa sitä, että sijoi­tus­ten tuotoilla on mahdol­li­suus kasvaa korkoa tai tuot­taa tuot­toa alku­pe­räi­sen pääoman lisäksi. Näin alku­pe­räi­nen sijoi­tettu pääoma voi paisua moni­ker­tai­seksi pitkän ajan kuluessa.

Osake­sääs­tö­ti­lin julkai­sun jälkeen moni sijoit­taja pohti, kannat­tai­siko osak­keet myydä ja luopua arvo-osuus­ti­listä ja siir­tyä sijoit­ta­maan tyys­tin vain osake­sääs­tö­ti­lin kautta. Vastaus ei ole yksi­se­lit­tei­nen, sillä siihen vaikut­taa sijoit­ta­jan sijoi­tus­stra­te­gia. Molem­missa tili­mal­leissa on hyötynsä ja haittansa.

Lapselle iso hyöty

Myös lapselle voi avata oman osake­sääs­tö­ti­lin. Usein tilin avaaja on lapsen huol­taja, sillä tili­na­vaa­mi­sessa vaadi­taan huol­ta­jien tietoja. Lisäksi lapsen huol­ta­jat hallin­noi­vat tiliä siihen asti, kun lapsi täyt­tää 18 vuotta. Silloin lapsi voi itse käydä kaup­paa osak­keilla. Jotkin tili­pal­ve­lua tarjoa­vat salli­vat kaupan­käyn­nin 15-vuotiaille, mikäli lapsen huol­ta­jat anta­vat siihen suostumuksensa.

Sijoit­ta­jan korkoa korolle ‑ilmiö tikit­tää lapsen eduksi. Lapsen sijoi­tus­ho­ri­sontti eli aika, jolloin tilillä olevat varat kerryt­tä­vät tuot­toa, on pitkä. Esimer­kiksi jos lapselle tallet­taisi joka kuukausi 30 euroa ja talle­tuk­set sijoit­taisi eteen­päin kuuden prosen­tin nimel­li­sellä vuosi­tuo­tolla, lapsen tilin arvo olisi 20 vuoden päästä yli 13 000 euroa.