Pääluottamusmies Tapani Kärkkäinen ja luottamusmies Markku Heinänen olivat lakkovahdissa 14.2.2024.

Lakossa Hangon Visko­Tee­pa­killa: ”Janku­te­taan paikal­lista sopi­mista, mutta halli­tus näyt­tää esimerk­kiä yksin sanelusta”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM
VIDEO PATRIK LINDSTRÖM JA ANTTI HYVÄRINEN

Kuitusuolta valmis­ta­van tehtaan alas­ajo ja käyn­nis­tys ovat päivien urakka. Teol­li­suus­liit­to­lai­set rivit ovat pysy­neet suorina, vaikka tilanne keskus­te­lut­taa ja lakko tuntuu rahapussissa.

Teol­li­suus­liitto järjesti 14.–16.2.2024 kolmi­päi­väi­sen poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Lakon piirissä oli yli 750 toimi­paik­kaa ja noin 60 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakko oli osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Hangossa lakon piirissä on Oy Visko­Tee­pak Ab. Kuitusuolta eli esimer­kiksi leik­ke­lei­den kuoria valmis­ta­vassa tehtaassa työs­ken­te­lee reilu sata Teol­li­suus­lii­ton jäsentä ja järjes­täy­ty­mi­saste on lähes sata prosenttia.

Pääluot­ta­mus­mies Tapani Kärk­käi­nen kertoo, että maan halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat ja niitä vastus­tava Painava syy ‑kampanja ovat keskus­te­lut­ta­neet tehtaalla.

– Jotkut eivät ymmärrä tätä lakkoi­lua ja toiset ymmär­tä­vät todella hyvin, Kärk­käi­nen sanoo.

Maan halli­tus ei ole halun­nut aidosti neuvo­tella, vaan on ajanut halli­tus­oh­jel­man kirjauk­sia määrä­tie­toi­sesti eteenpäin.

– Ihme­tyt­tää, että janku­te­taan paikal­lista sopi­mista, mutta halli­tus näyt­tää esimerk­kiä yksin sane­lusta, Kärk­käi­nen sanoo.

Tapani Kärk­käi­nen kertoo lakon järjes­tä­mi­sestä ja lähet­tää tervei­siä maan hallitukselle.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen lakkaut­ta­mi­nen on erikoi­nen veto halli­tuk­selta, sillä osaa­mista on perin­tei­sesti pidetty Suomen kilpailuetuna.

– Meillä monet tuotan­non työn­te­ki­jät ovat aikuis­kou­lu­tus­tuella koulut­ta­neet itse­ään korkeam­pi­palk­kai­siin töihin ja kasvat­ta­neet ammat­ti­tai­to­aan, Kärk­käi­nen kertoo.

Halli­tus perus­te­lee työt­tö­myys­tur­van ja muun sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­sia työl­li­syy­den paran­ta­mi­sella. Työpai­kan tasolta katsot­tuna perus­telu ontuu.

– Jos leik­kauk­set tehdään, ei meidän toimi­pis­tee­seemme tule lisää työpaik­koja, Kärk­käi­nen sanoo.

LAKKO VAATII VALMISTELUT

Vara­pää­luot­ta­mus­mies Aki Teeri­niemi kertoo, että tuotan­non pysäyt­tä­mi­nen ottaa aikansa.

– Tässä tehtaassa ei mene niin, että napista paine­taan kone kiinni ja kolmen päivän päästä paine­taan nappia ja työt jatku­vat, Teeri­niemi sanoo.

Viskoo­sin valmis­tus on lope­tet­tava linjas­ton alku­päässä kolmi­sen päivää ennen lakkoa ja väli­neet on pestävä, jotta tuotan­non käyn­nis­tä­mi­nen sujuu lakon jälkeen.

– Koko yövuoro menee paik­ko­jen pesussa, Teeri­niemi kertoo.

Ihmi­set pelkää­vät, että seuraa­vaksi käydään kiinni vuoro­li­siin ja viikonloppukorvauksiin.

Lakko­jär­jes­te­lyistä on vies­titty What­sApp-sovel­luk­sen kautta. Avoi­miin kysy­myk­siin on löyty­nyt vastauk­sia sujuvasti.

– Hyvin on saanut apuja ja neuvoja, Teeri­niemi kertoo.

Työpai­kan keskus­te­luissa on pohdittu, miten käy tule­vai­suu­dessa, jos halli­tuk­sen nykyi­set suun­ni­tel­mat mene­vät läpi.

– Ihmi­set pelkää­vät, että seuraa­vaksi käydään kiinni vuoro­li­siin ja viikon­lop­pu­kor­vauk­siin, Teeri­niemi sanoo.

Pääluot­ta­mus­mies Tapani Kärk­käi­nen kertoo, että teol­li­suus­liit­to­lai­set rivit ovat pitä­neet hyvin työtaistelussa.

SOPIMINEN OLISI RATKAISU

Pääluot­ta­mus­mies Kärk­käi­nen kertoo, että työnan­taja ei ole suhtau­tu­nut poliit­ti­siin lakkoi­hin hyvin, vaan on väläy­tel­lyt jopa tuotan­non siir­tä­mistä muualle.

Hangon lisäksi Visko­Tee­pa­killa on tehdas Belgian Lomme­lissa ja Meksi­kon Nuevo Lare­dossa sekä jalos­tus­lai­tok­set Alan­ko­mai­den Delfzij­lissä, Tšekin Brnossa ja Yhdys­val­loissa Wiscon­si­nin osaval­tion Kenoshassa.

Teol­li­suus­liit­to­lais­ten osalta lakko on pitä­nyt hyvin, mutta osa koneista on pysy­nyt käynnissä.

– Toimi­hen­ki­löt ja ylem­mät toimi­hen­ki­löt pyörit­tä­vät tuotan­toa. Näin ollen he teke­vät työn­te­ki­jöi­den töitä, Kärk­käi­nen kertoo.

Alkaa sapet­taa jäse­niä, kun naapu­ri­fir­massa paine­taan duunia.

Tais­te­lu­tahto on ollut koetuk­sella, sillä lakon vaiku­tuk­set eivät jakaudu tasan. Kolmessa vuorossa pyöri­vässä tehtaassa lakko­päi­viä tulee työn­te­ki­jöille vuoroit­tain eri määriä. Myös lakon jakau­tu­mi­nen työpai­koit­tain on puhuttanut.

– Alkaa sapet­taa jäse­niä, kun naapu­ri­fir­massa paine­taan duunia, Kärk­käi­nen sanoo.

Lakko­päi­vät tuntu­vat raha­pus­sissa, sillä liiton maksama lakkoa­vus­tus ei kata koko­naan saamatta jäävää palk­kaa. Monet ymmär­tä­vät tilan­teen, mutta joil­la­kin voi olla vaikeuk­sia sopeut­taa menoja.

– Vaikea on vakuut­taa ihmistä, joka elää kädestä suuhun.

Kärk­käi­nen pohtii, että hyvin­voin­ti­val­tiossa pitäisi kyetä neuvot­te­le­maan. Se olisi kaik­kien osapuo­lien kannalta paras ratkaisu.

– Luulisi, että ratkaisu löytyy sopimalla.

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt viime syksystä alkaen tunnin mittai­sia ulos­mars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teol­li­suus­liitto.