Kausitöiden houkuttelevuus heikkenee

Viime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi merkittävän määrän työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Joukossa oli myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon pidentäminen ja euroistaminen.

Syyskuun 2. päivä tänä vuonna aletaan soveltaa ehtoa, jonka mukaan palkansaaja on oikeutettu työttömyyspäivärahaan, jos hän on työskennellyt 28 kuukauden tarkastelujakson aikana yhteensä 12 kuukautta, ja jos hän on lisäksi ansainnut työstään tuloa vähintään 930 euroa kuukaudessa vuoden 2023 tasossa.

Aiemmin työssäoloehto kertyi 26 kalenteriviikossa vähintään 18 tunnin viikkotyöajalla.

Työssäoloehtojen muutokset ovat ongelmallisia nuorille vain lyhyen aikaa työelämässä olleille, mutta muutokset vaikeuttavat myös kausityötä tekevien elämää.

–  Joidenkin kausityötä tekevien kohdalla työssäoloehtoa on hyvinkin haasteellista saavuttaa. Heidän kohdallaan päivärahaa ei ole mahdollista saada ajalle, kun oman alan töitä ei ole. Uhkakuva on, että henkilön ansio- ja elintaso putoavat todella matalalle, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kuvailee muutoksen seurauksia.

Suomessa on tuhansia ammattilaisia, joiden päätoiminen työ ajoittuu vain tietyille kuukausille. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisalalla töitä tehdään pääsääntöisesti vain lumettomina kuukausina.

Vasaman mukaan on hyvin tyypillistä, että sesonkiluonteista työtä tekevät hakeutuvat muille aloille töihin sesonkien ulkopuolella. Etenkin vain työkauden ajaksi työsopimuksen tehneet hakevat muun alan töitä.

On kuitenkin heitäkin, jotka ovat periaatteessa vakituisessa työssä, mutta joutuvat lomautetuksi sesonkien ulkopuolella. Näiden henkilöiden elintasoa heikentävät työttömyysturvan omavastuupäivien nosto sekä kaavaillut ansioturvan porrastukset.

– On hyvä muistaa, että esimerkiksi maa- ja metsätalousaloilla tehdään sesongin aikana todella pitkää päivää. Jaksamisen kannalta olisi todella hurjaa, jos henkilö jatkuvasti vaihtaisi kiivastahtisesta työstä toiseen. Eikä kaikilla paikkakunnilla ole edes työtä tarjolla. Uuden työn saaminen edellyttäisi siis paikkakunnan vaihtamista, Vasama sanoo.

KAUSIALAT EIVÄT HOUKUTTELE

Työttömyysturvan muutokset tarkoittavat kausityöläisille väistämättä, että heidän olisi löydettävä työkausiensa ulkopuolella muuta työtä. Vasaman mukaan muutokset työttömyysturvassa heikentävät entisestään kausityön houkuttelevuutta.

– Jo nyt työnantajilla on hankaluutta löytää työvoimaa. Nämä alat eivät kovasti suomalaisia houkuttele johtuen juuri sesonkiluonteisuudesta, työn raskaudesta ja matalahkosta palkkatasosta, Vasama pohtii.

Työehtojen ja -olojen sekä palkkauksen vuoksi jo nyt esimerkiksi maa- ja puutarha-aloilla ulkomaisen työvoimaan osuus on iso. Teollisuusliiton ja Maaseudun Työnantajaliiton arvion mukaan noin puolet alalla työskentelevistä työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.

– Kun puhutaan kausityöntekijöistä, joillain työpaikoilla osuus on 80–90 prosenttia, joillakin jopa sata prosenttia.

Suomalaiset nuoret eivät sesonkiluonteisille aloille halua hakeutua opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. Moni tutkinnon suorittanutkin jättää kausialan sen luonteen vuoksi. Alojen heikko houkuttelevuus heijastuu myös huoltovarmuuteen.

– Monet kausiluonteiset alat ovat hyvin tärkeitä Suomelle. Puhumme ruuan tuotannosta, lähiruuasta ja ekologisuudesta. Nämä alat ovat Suomen huoltovarmuudenkin kannalta tärkeitä aloja, Vasama sanoo.

– Uskon, että hallituksen toimien vuoksi alojen houkuttelevuus ei tule kasvamaan.

ULKOMAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE LISÄÄ EPÄVARMUUTTA

Orpon-Purran hallituksen jo tekemät päätökset sekä esittämät suunnitelmat eivät ole ongelmallisia pelkästään suomalaisille kausityötä tekeville.

Vaikka hallitus on esittämässä joitakin kannatettavia toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkemiseksi, ulkomaalaistaustaisen työntekijän epävarmuutta kasvatetaan selvästi.

– Hallitus kaavailee, että työntekijän oleskeluluvalla olevan henkilön on kolmen kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä löydettävä uutta työtä. Jos näin ei tapahdu, hänen olisi poistuttava maasta, Vasama sanoo.

– Kenelle tahansa työn löytäminen kolmen kuukauden sisällä on haastavaa, saati sitten ulkomaalaiselle, jolla ei ole verkostoja. Jos työsuhde loppuu väärään aikaan vuodesta, voi olla lähes mahdotonta löytää uutta työtä.

Vasaman mielestä monet hallituksen esittämistä suunnitelmista voivat itse asiassa lisätä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskiä. Epävarmuutta lisäävien rajoitusten säätäminen heikentää työntekijöiden mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan.