Lakossa Kokko­lassa: ”Ei mitään minä-minä-meininkiä”

Teol­li­suus­liitto järjes­tää 1.–2.2.2024 kaksi­päi­väi­sen poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Lakon piirissä on 740 toimi­paik­kaa ja noin 60 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakko on osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Kokko­lassa työn­sei­saus pysäytti miltei koko suur­teol­li­suusa­lu­een kahdeksi päiväksi. Alueella on yhteensä pari­sen kymmentä teol­li­suus­lai­tosta. Yhteensä noin 2 400 henki­löä työs­ken­te­lee alueella.

Boli­de­nin sink­ki­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Markus Polso on lakko­päi­vinä ehti­nyt Helsin­kiin­kin osoit­ta­maan mieltä halli­tuk­sen työelä­mä­hei­ken­nyk­siä vastaan. Polso edus­taa noin neljää sataa työn­te­ki­jää tehtaalla.

Kokko­lan suur­teol­li­suusa­lu­eelta noin kuuden­kym­me­nen aktii­vin porukka hyppäsi miele­no­soi­tus­ju­naan aamulla ja suun­tasi Senaa­tin­to­rille.

– Huomasi, että porukka oli täysillä mukana. Todella hyvä yhteis­henki. Oli mukava olla yhdessä saman­hen­ki­sessä poru­kassa, yhtei­sen asian puolesta, ei mitään minä-minä-minä-meinin­kiä, Polso sanoo.

– Reissu meni mallik­kaasti. Olin itse ensi kertaa olin suur­mie­le­no­soi­tuk­sessa, ja varmasti olen mukana ensi kerral­la­kin, Polso sanoo.

Perjan­taina 2. helmi­kuuta Teol­li­suus­liitto ilmoitti uusista poliit­ti­sista lakoista, jotka kohdis­tu­vat useille teol­li­suu­den toimia­loille. Työn­sei­sauk­set ovat kestol­taan kolmi­päi­väi­siä ja ne toteu­te­taan 14.–16.2.

Tääl­lä­hän on aina neuvo­teltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa?

Koural­li­nen pääluot­ta­mus­mie­hiä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja alueelta kokoon­tui yhdessä Teol­li­suus­lii­ton Pohjan­maan alue­pääl­li­kön Erno Väli­mäen kanssa käymään läpi aikai­sem­pia toimen­pi­teitä ja suun­ta­maan katseen seuraaviin.

– Rehel­li­sesti pitää sanoa, että harmit­taa. Me haluai­simme tehdä työtä rauhassa ilman työtais­te­luita, mutta siihen vaadi­taan halli­tuk­selta vastaan­tu­loa, neuvot­te­lu­jen aloit­ta­mista, Polso sanoo.

Halli­tuk­sen toimin­taa pääluot­ta­mus­mies pitää ”käsit­tä­mät­tö­mänä”.

– Tääl­lä­hän on aina neuvo­teltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa? Miten olisi, jos palai­simme yhtei­sen hyvän tielle. Ei raken­neta kuilua kenen­kään välille. Ei tällaista pote­roista huute­lua kaivata enää 2020-luvulla, Polso sanoo.

Polso harmit­te­lee varsin­kin sitä, että työtä olisi sink­ki­teh­taalla vaikka millä mitalla. Firmalla menee hyvin eikä esimer­kiksi lomau­tuk­sia ollut edes syvim­män korona-alhon aikana.

Boli­de­nin sink­ki­teh­taan lisäksi lakko hiljensi alueella muun muassa kobolt­ti­ja­los­ta­mot Umico­ren ja Jervoi­sin sekä lannoi­te­val­mis­taja Yaran ja hieno­ke­mi­kaa­li­val­mis­taja Cabbin.

– Ylei­sesti täytyy sanoa, että olemme paljon puhu­neet siitä, miten meidän isovan­hem­pamme ja vanhem­pamme ovat saaneet lähes tyhjästä neuvo­tel­tua meille sunnun­tai­pal­kat, työajan­pi­den­nyk­set, lomat. Minkä­lai­sen pernin­nön meidän suku­pol­vemme jättää?

”TUSKIN VAUHTIA AINAKAAN HILJENNETEÄÄN”

Umico­ren pääluot­ta­mus­mies Timo Nurmi edus­taa tällä hetkellä noin 120 tuotan­non työn­te­ki­jää. Belgia­lai­so­mis­tei­sen yrityk­sen hydro­me­tal­lur­gi­sella jalos­ta­molla järjes­täy­ty­mi­saste on perin­tei­sesti ollut korkea, niin kuin teol­li­suusa­lu­eella yleisestikin.

Nurmen mukaan viidessä vuodessa on järjes­täy­ty­mi­sas­tetta hinattu ylös­päin noin kahdek­sas­ta­kym­me­nestä prosen­tista lähem­mäs sataa.

– Meillä on töissä lakon aikana vain ne, jotka turval­li­suu­den ja ympä­ris­tön kannalta lakko­ra­jo­jen mukaan pitää olla eli noin kymmen­kunta per vuoro, Nurmi kertoo.

Minä olin suoras­taan hämmäs­ty­nyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoitunut.

Vaikka työtais­te­lui­hin on aikai­sem­min­kin osal­lis­tuttu, oli pääluot­ta­mus­mie­hen mukaan tällä kertaa jokin tosin.

– Minä olin suoras­taan hämmäs­ty­nyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on akti­voi­tu­nut. Tällaista määrää vapaa­eh­toi­sia lakko­vah­teja ei ole ollut aikai­sem­min. Kyllä minä näki­sin, että viesti on mennyt perille, Nurmi sanoo.

Umico­ren työn­te­ki­jät osal­lis­tu­vat myös 14.–16.2. järjes­tet­tä­vään lakkoon.

– Tuskin vauh­tia aina­kaan hiljen­ne­tään, Nurmi sanoo.

Miten sitten vaikka kolmen tai viiden vuoden kulut­tua, jos ei ole enää yleis­si­to­vaa työehtosopimusta

Samalla Nurmi kuiten­kin valit­te­lee, että monelle työn­te­ki­jälle halli­tuk­sen leik­kauk­set irti­sa­no­mis­suo­jan heiken­nyk­si­neen ja sairaus­sak­koi­neen eivät ole vielä oikein auen­neet. Heitä on sekä nuorem­missa, että heissä, jotka ovat olleet jo vuosi­kym­me­niä talossa.

– Ehkä me olemme meidän tehtaal­lamme olleet vähän lintu­ko­dossa. Mutta miten sitten vaikka kolmen tai viiden vuoden kulut­tua, jos ei ole enää yleis­si­to­vaa työehtosopimusta?

Suurissa kansain­vä­li­sissä yrityk­sissä työnan­taja varmaan­kin heti ottaisi käyt­töön vaikka ”potku­lain” tapai­sia välineitä.

– Saat­taa olla tehtaissa merkit­tyjä kave­reita, jotka eivät vain tiedä siitä.

Helsin­gin Senaa­tin­to­rilla suur­mie­le­no­soi­tuk­seen 1.2. osal­lis­tu­nut Nurmi kertoo lopuksi ihmet­te­le­vänsä halli­tus­puo­lue Perus­suo­ma­lais­ten ensim­mäi­sen kauden kansan­edus­ta­jan Miko Berg­bo­min puhetta mielenosoittajille.

– Kave­ri­han on maalari. Hän on varmaan­kin viisi vuotta sitten ollut vielä haala­ri­hom­missa remp­pa­fir­massa ja nyt vähät välit­tää duuna­rin oikeuksista.

Nurmen mielestä jokai­sen ”pitäisi sen verran histo­riaa tuntea”, että tietää mistä ja millä nyky­sen­kal­tai­set työeh­dot on saatu.

– Nämä tais­tel­lut asiat eivät ole itses­tään­sel­vyyk­siä ja nyt niitä ollaan viemässä pois. Irti­sa­no­mis­suoja on tullut 1960-luvulla. Haluam­meko ottaa yli viisi­kym­mentä vuotta taka­pak­kia, Nurmi sanoo.

– Perse penk­kiin tai portille seisomaan!

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt viime syksystä alkaen tunnin mittai­sia ulos­mars­seja ja päivän lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teol­li­suus­liitto.