Lakossa Kokko­lassa: ”Ei mitään minä-minä-meininkiä”

Teolli­suus­liitto järjestää 1.–2.2.2024 kaksi­päi­väisen poliit­tisen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Lakon piirissä on 740 toimi­paikkaa ja noin 60 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lakko on osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Kokko­lassa työnsei­saus pysäytti miltei koko suurteol­li­suusa­lueen kahdeksi päiväksi. Alueella on yhteensä parisen kymmentä teolli­suus­lai­tosta. Yhteensä noin 2 400 henkilöä työsken­telee alueella.

Bolidenin sinkki­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Markus Polso on lakko­päi­vinä ehtinyt Helsin­kiinkin osoit­ta­maan mieltä halli­tuksen työelä­mä­hei­ken­nyksiä vastaan. Polso edustaa noin neljää sataa työnte­kijää tehtaalla.

Kokkolan suurteol­li­suusa­lu­eelta noin kuuden­kym­menen aktiivin porukka hyppäsi miele­no­soi­tus­ju­naan aamulla ja suuntasi Senaa­tin­to­rille.

– Huomasi, että porukka oli täysillä mukana. Todella hyvä yhteis­henki. Oli mukava olla yhdessä saman­hen­ki­sessä porukassa, yhteisen asian puolesta, ei mitään minä-minä-minä-meininkiä, Polso sanoo.

– Reissu meni mallik­kaasti. Olin itse ensi kertaa olin suurmie­le­no­soi­tuk­sessa, ja varmasti olen mukana ensi kerral­lakin, Polso sanoo.

Perjan­taina 2. helmi­kuuta Teolli­suus­liitto ilmoitti uusista poliit­ti­sista lakoista, jotka kohdis­tuvat useille teolli­suuden toimia­loille. Työnsei­saukset ovat kestol­taan kolmi­päi­väisiä ja ne toteu­te­taan 14.–16.2.

Täällähän on aina neuvo­teltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa?

Koural­linen pääluot­ta­mus­miehiä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja alueelta kokoontui yhdessä Teolli­suus­liiton Pohjan­maan aluepääl­likön Erno Välimäen kanssa käymään läpi aikai­sempia toimen­pi­teitä ja suunta­maan katseen seuraaviin.

– Rehel­li­sesti pitää sanoa, että harmittaa. Me haluai­simme tehdä työtä rauhassa ilman työtais­te­luita, mutta siihen vaadi­taan halli­tuk­selta vastaan­tuloa, neuvot­te­lujen aloit­ta­mista, Polso sanoo.

Halli­tuksen toimintaa pääluot­ta­mus­mies pitää ”käsit­tä­mät­tö­mänä”.

– Täällähän on aina neuvo­teltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa? Miten olisi, jos palai­simme yhteisen hyvän tielle. Ei raken­neta kuilua kenen­kään välille. Ei tällaista poteroista huutelua kaivata enää 2020-luvulla, Polso sanoo.

Polso harmit­telee varsinkin sitä, että työtä olisi sinkki­teh­taalla vaikka millä mitalla. Firmalla menee hyvin eikä esimer­kiksi lomau­tuksia ollut edes syvimmän korona-alhon aikana.

Bolidenin sinkki­teh­taan lisäksi lakko hiljensi alueella muun muassa kobolt­ti­ja­los­tamot Umicoren ja Jervoisin sekä lannoi­te­val­mis­taja Yaran ja hieno­ke­mi­kaa­li­val­mis­taja Cabbin.

– Yleisesti täytyy sanoa, että olemme paljon puhuneet siitä, miten meidän isovan­hem­pamme ja vanhem­pamme ovat saaneet lähes tyhjästä neuvo­teltua meille sunnun­tai­palkat, työajan­pi­den­nykset, lomat. Minkä­laisen perninnön meidän sukupol­vemme jättää?

”TUSKIN VAUHTIA AINAKAAN HILJENNETEÄÄN”

Umicoren pääluot­ta­mus­mies Timo Nurmi edustaa tällä hetkellä noin 120 tuotannon työnte­kijää. Belgia­lai­so­mis­teisen yrityksen hydro­me­tal­lur­gi­sella jalos­ta­molla järjes­täy­ty­mi­saste on perin­tei­sesti ollut korkea, niin kuin teolli­suusa­lu­eella yleisestikin.

Nurmen mukaan viidessä vuodessa on järjes­täy­ty­mi­sas­tetta hinattu ylöspäin noin kahdek­sas­ta­kym­me­nestä prosen­tista lähemmäs sataa.

– Meillä on töissä lakon aikana vain ne, jotka turval­li­suuden ja ympäristön kannalta lakko­ra­jojen mukaan pitää olla eli noin kymmen­kunta per vuoro, Nurmi kertoo.

Minä olin suoras­taan hämmäs­tynyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoitunut.

Vaikka työtais­te­luihin on aikai­sem­minkin osallis­tuttu, oli pääluot­ta­mus­miehen mukaan tällä kertaa jokin tosin.

– Minä olin suoras­taan hämmäs­tynyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoi­tunut. Tällaista määrää vapaa­eh­toisia lakko­vah­teja ei ole ollut aikai­semmin. Kyllä minä näkisin, että viesti on mennyt perille, Nurmi sanoo.

Umicoren työnte­kijät osallis­tuvat myös 14.–16.2. järjes­tet­tä­vään lakkoon.

– Tuskin vauhtia ainakaan hiljen­ne­tään, Nurmi sanoo.

Miten sitten vaikka kolmen tai viiden vuoden kuluttua, jos ei ole enää yleis­si­tovaa työehtosopimusta

Samalla Nurmi kuitenkin valit­telee, että monelle työnte­ki­jälle halli­tuksen leikkaukset irtisa­no­mis­suojan heiken­nyk­si­neen ja sairaus­sak­koi­neen eivät ole vielä oikein auenneet. Heitä on sekä nuorem­missa, että heissä, jotka ovat olleet jo vuosi­kym­meniä talossa.

– Ehkä me olemme meidän tehtaal­lamme olleet vähän lintu­ko­dossa. Mutta miten sitten vaikka kolmen tai viiden vuoden kuluttua, jos ei ole enää yleis­si­tovaa työehtosopimusta?

Suurissa kansain­vä­li­sissä yrityk­sissä työnan­taja varmaankin heti ottaisi käyttöön vaikka ”potku­lain” tapaisia välineitä.

– Saattaa olla tehtaissa merkit­tyjä kavereita, jotka eivät vain tiedä siitä.

Helsingin Senaa­tin­to­rilla suurmie­le­no­soi­tuk­seen 1.2. osallis­tunut Nurmi kertoo lopuksi ihmet­te­le­vänsä halli­tus­puolue Perus­suo­ma­laisten ensim­mäisen kauden kansan­edus­tajan Miko Bergbomin puhetta mielenosoittajille.

– Kaverihan on maalari. Hän on varmaankin viisi vuotta sitten ollut vielä haala­ri­hom­missa remppa­fir­massa ja nyt vähät välittää duunarin oikeuksista.

Nurmen mielestä jokaisen ”pitäisi sen verran histo­riaa tuntea”, että tietää mistä ja millä nykysen­kal­taiset työehdot on saatu.

– Nämä taistellut asiat eivät ole itses­tään­sel­vyyksiä ja nyt niitä ollaan viemässä pois. Irtisa­no­mis­suoja on tullut 1960-luvulla. Haluam­meko ottaa yli viisi­kym­mentä vuotta takapakkia, Nurmi sanoo.

– Perse penkkiin tai portille seisomaan!

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmars­seja ja päivän lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teolli­suus­liitto.