Lakko­ju­nassa: ”Kohta duuna­rilla ei ole sanan­valtaa enää mihinkään”

On varhainen torstai­aamu. Räntä­sa­teinen Oulun rauta­tie­a­sema toivottaa hyvää matkaa sadoille Teolli­suus­liiton jäsenille. Määränpää on Helsingin Senaa­tin­tori, missä matka­laiset osallis­tuvat SAK:n ja STTK:n STOP nyt! ‑miele­no­soi­tuk­seen.

Aikai­sesta aamusta huoli­matta laaja jäsen­joukko on lähdössä innok­kaana kerto­maan mieli­pi­teensä Suomen halli­tuksen tekemistä sosiaali- ja työttö­myys­turvan leikkauk­sista sekä esittä­mistä työelämän heikennyksistä.

– Jos tänään ei ole valmis lähte­mään viemään halli­tuk­selle sitä viestiä, että nyt riittää, niin ei valmiutta tule koskaan, sanoo Kraton Chemical Oy:n pääluot­ta­mus­mies Marko Käpynen.

Käpysen mielestä halli­tuksen esittämät työelämän heiken­nykset ovat niin rajuja, että painava viesti on halli­tuksen suuntaan lähetettävä.

– Tässä taistel­laan oikeasti isoista asioista, Käpynen sanoo.

– Jos luotta­mus­miehen ohi saadaan sopia työeh­doista, se tarkoittaa pitkässä juoksussa sitä, että mitä virkaa luotta­mus­mie­hellä on ja mitä virkaa liitoilla on. Onko meillä enää liittoja, jotka neuvot­te­levat meidän sopimuk­sis­tamme. Kaikki tulee tämän jälkeen neuvot­te­le­matta ja työnan­tajan sanelusta.

KÄSITTÄMÄTÖNTÄ YKSIPUOLISUUTTA

Orpon-Purran-halli­tuksen leikkaus- ja heiken­nys­toimia vastus­tava miele­no­soitus on osa SAK:laisten liittojen yhteistä #Paina­vaSyy-kampa­najaa.

Osana kampanjaa Teolli­suus­liitto järjestää kaksi­päi­väisiä lakkoja yli 700 toimi­pai­kalla. Ensim­mäinen ja toinen helmi­kuuta järjes­tet­tävän lakon piirissä on noin 60 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lue tästä lisää lakona­lai­sista toimi­pai­koista.

Kaksi­päi­väi­seen lakkoon osallis­tuvat myös Pölkky Oy:n työnte­kijät. Pölkky omistaa useita sahoja ja puunja­los­tus­lai­toksia ympäri Pohjois-Suomea.

Pölkyn Kuusamon toimi­pis­teen pääluot­ta­mus­mies Jussi Väätäjä sanoo, että vain joitakin työteh­täviä jäi lakon ulkopuolelle.

– Onhan tämä ihan käsit­tä­mä­töntä. Tämä on menossa kohti pelkkää sanelu­po­li­tiikkaa. Duuna­rilla ei ole kohta mitään sanavaltaa mihin­kään asiaan, Väätäjä sanoo.

Väätäjän mielestä hallitus kohdistaa heikennys- ja leikkaus­toimia nyt vain työnte­ki­jöihin. Oikeu­den­mu­kai­suus puuttuu toimista kokonaan.

Yksi isoim­mista asioista on halli­tuksen halu puuttua työmark­ki­noihin rajaa­malla lakko-oikeutta, lisää­mällä paikal­lista sopimista ja semen­toi­malla vientimallin.

– Miten etuja valvo­taan tulevai­suu­dessa, kun ollaan viemässä lakko-oikeutta ja muitakin oikeuksia. Työnte­ki­jälle jää vain velvol­li­suuksia. Työpai­koilla alkaa olla täysi mieli­valta näiden toimen­pi­teiden jälkeen, Väätäjä miettii.

Samaa pohtii Outokumpu Chrome Kemin kaivoksen pääluot­ta­mus­mies Pasi Heikkinen. Pelko on, että työnan­taja haluaisi ajaa alas koko työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmän. Silloin poistui­sivat niin luotta­mus­miehet kuin työehtosopimuksetkin.

Tämä alkaa tuntua kuin Amerikan mallilta, että kohta tehtaan porteilla kysytään, kuka tulee meille kymme­nellä eurolla töihin.

– Pitää muistaa, että tes tuo meille paljon muutakin kuin palkkaa. Tämäkin pitäisi ottaa laskel­missa huomioon, Heikkinen sanoo.

– Tämä alkaa tuntua kuin Amerikan mallilta, että kohta tehtaan porteilla kysytään, kuka tulee meille kymme­nellä eurolla töihin.

Myös Outokummun Kemin kaivok­sella lakkoil­laan torstaina ja perjan­taina. Heikkisen mukaan lähes kaikki työnte­kijät ovat lakossa.

TULEVAISUUTTA AJATELLEN

Juna kiitää kohti etelää. Välillä pysäh­dy­tään poimi­maan miele­no­soi­tuk­seen osallis­tuvia Kokko­lasta, Pietar­saa­resta ja Seinäjoelta.

Miele­no­soi­tuk­seen on matkalla myös Tekni­seri Kempe­leen pääluot­ta­mus­mies Maija­liisa Pollari. Paino­tuot­teita, tiivis­teitä ja eristeitä teolli­suuden tarpei­siin tuottavan Tekni­serin työnte­kijät ovat olleet halli­tuksen toimista ihmeissään.

Lakot ja miele­nil­maisut saavat Pollarin mukaan tekni­se­ri­läisten tuen.

– Kyllä kaikki ymmär­tävät, että tässä ei ajatella vain omaa napaa vaan tulevai­suutta ja seuraavaa työväkeä, Pollari sanoo.

Halli­tuksen esittä­mistä työelämän heiken­nyk­sistä ollaan huolis­saan Kempe­lees­säkin. Pollarin mielestä suoma­lainen työelämä ei ole ollut niin rikki, että sitä pitäisi halli­tuksen esittä­millä toimilla paikata.

– Ei missään nimessä. Mitä tahansa johde­taan sopimi­sella ja yhteis­työllä. Näen vain, että ahneu­della ei ole mitään rajaa. Täytyyhän työläi­senkin elää.

Myös Nokia Solutions and Network­silla Oulussa työnte­kijät ovat olleet tyrmis­ty­neitä halli­tuksen esityk­sistä. Pääluot­ta­mus­mies Keijo Alahuh­talan mukaan petty­neitä on paljon.

Hallitus on heiken­tä­mässä niin paljon työntekijän asemaa, että tämä kokonai­suus puhututtaa työpaikalla.

– Tällaista halli­tus­oh­jelmaa ei kyllä odotettu tulevaksi. Moni ihminen tuntee tulleensa petetyiksi ja se aiheuttaa harmi­tusta, Alahuh­tala kertoo työnte­ki­jöiden tuntemuksista.

Ihmetystä Nokian työnte­ki­jöissä on aiheut­tanut muun muassa vuorot­te­lu­va­paan poisto. Alahuh­tala sanoo, että vuorot­te­lu­va­paan käyttö on ollut heidän työpai­kal­laan suosittua.

– Hallitus on heiken­tä­mässä niin paljon työntekijän asemaa, että tämä kokonai­suus puhututtaa työpaikalla.

HUOLI TULEVASTA TYÖVÄESTÄ KASVAA

Teolli­suus­liiton jäsenten kritiikki halli­tuksen esityk­sistä ei kohdistu ainoas­taan jo nyt työssä käyvien työnte­ki­jöiden työelämän heiken­nyk­siin. Jäsenillä on myös suuri huoli tulevista työntekijöistä.

– Kyllä minua hirvittää se tilanne perheissä, että jos molemmat vanhemmat ovat työttö­minä. Perheessä on lapsia ja lapsi­ko­ro­tukset viedään. Kuinka paljon tämä vaikuttaa lapsiin, Pölkyn pääluot­ta­mus­mies Väätäjä kysyy.

Halli­tuksen esittä­millä sosiaali- ja työttö­myys­turvan leikkaus­toi­milla lisätään lapsi­per­he­köy­hyyttä. Lisäksi hallitus on heiken­tä­mässä myös opiske­li­joiden asemaa muun muassa jäädyt­tä­mällä opinto­tuen indeksikorotukset.

– Puhutaan, että Suomi on mallimaa sivis­tyk­sessä ja opetuk­sessa. Opiske­luajat pitenevät, kun indek­si­jää­dy­tykset tulevat ja opiskelu muuttuu laina­pai­not­tei­sem­maksi, Väätäjä lisää.

Myös Outokumpu Chrome Kemin kaivoksen pääluot­ta­mus­mies Pasi Heikkinen muistuttaa halli­tuksen suunni­tel­mista, että vuoden määrä­ai­kai­suuksia ei tarvitsi perustella.

– Elämälle on vaikea rakentaa pohjaa. Toistai­seksi voimassa oleva työso­pimus on varmuus siitä, että ihminen pystyy alkaa rakentaa elämäänsä, Heikkinen sanoo.

EI VIELÄ RIITÄ

Yli kuuden tunnin junamatka on päätty­mässä. On aika pukea päällys­vaat­teet ja kerätä banderollit.

Vaikka Senaa­tin­tori täyttyy miele­no­soit­ta­jista ja laajat lakot hiljen­tävät taloutta, teolli­suus­liit­to­lai­sista moni uskoo, että lisää toimia on yhä tehtävä.

– En jaksa uskoa, että tämä kahden päivän lakot vielä riittävät. Jos kemian sekto­rimme suurimman ja kauneimman eli Nesteen alasajo ja ylösajo kestävät useita viikkoja ja tämä ei tunnu halli­tuk­sessa, niin mikä sitten. Pahaa pelkään, että kun vuoden päästä on tes-neuvot­telut, olemme todella vaikeassa tilan­teessa, Kraton Chemical Oy:n pääluot­ta­mus­mies Käpynen sanoo.

Samaa uskoo myös Tekni­serin pääluot­ta­mus­mies Pollari.

– Vähän pelkään, että halli­tuksen päätä ei käännetä mihin­kään suuntaan, Pollari ennakoi.

– Toivon, että neuvot­telua ja yhteis­työtä edistet­täi­siin. Nyt kymme­nien vuosien aikana raken­nettu sopimusyh­teis­kunta uhkaa hävitä yhdessä silmänräpäyksessä.

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmars­seja ja päivän lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teolli­suus­liitto.