Koepesulassa juurikasnäytteestä pestään kura ja lika pois. Kristian Saarinen varmistaa pesusta tulleiden juurikkaiden laadun.

Me teemme sinunkin sokerisi

KUVAT JA TEKSTI VESA-MATTI VÄÄRÄ

Sucros Oy:n Säkylän juuri­kas­so­ke­ri­tehdas käy vuosit­tain syyskuusta joulu­kuuhun. Sesongin aikana juurik­kaita käsitel­lään joka päivä noin 7,5 miljoonaa kiloa, josta saadaan noin miljoona kiloa valmista kideso­keria. Tehdas tuottaa lähes puolet Suomessa kulute­tusta sokerista.

Tämän­ko­koisen juuri­kas­kasan käsit­te­lyyn kuluu Sucroksen työnte­ki­jöiltä noin kahdeksan tuntia. Juuri­kasta leika­taan 330 tonnia tunnissa. Logis­tiikka toimii niin, että joka kahdeksas minuutti tarvi­taan rekka-autol­linen juuri­kasta, jotta tehdas pysyy hereillä. Tehtaalle saapuu päivässä noin 200 kuormaa noin 160 kilometrin säteeltä.
Juuri­kas­muusista analy­soi­daan sokeri­pi­toi­suus. Vilje­lijä saa korkeamman sokeri­pi­toi­suuden juuri­kas­las­tista korkeamman hinnan. Juurik­kaan sokeri­pi­toi­suus vaihtelee 14–17 prosentin välillä. Tuula Eskola laittaa juuri­kas­muusi­näyt­teen analy­saat­to­riin sokeri­pi­toi­suuden varmis­ta­mi­seksi sekä säilöö näytteen mahdol­lista jatko­tar­kis­tusta varten.
Leike­lä­het­tä­möön tulee juurik­kaan kuituosa, mistä on sokeri erotettu. Juurik­kaasta ei mene mitään hukkaan. Kuitu kulje­te­taan karja­ti­loille lehmien ruuaksi.
Valmis sokeri varas­toi­daan sokeri­sii­loihin, joihin mahtuu 22 miljoonaa kiloa sokeria. Sucroksen siiloista sokeri kulje­te­taan teolli­suus­asiak­kaiden siiloihin sekä Porkka­laan Suomen Sokerille pakat­ta­vaksi kilon pakkauksiin.

Koko tehdasta ajetaan keskus­val­vo­mosta. Melkein koko prosessi pesusta kitey­tyk­seen operoi­daan tieto­ko­neiden avulla. Kentällä on vain pari laitos­miestä ja leikkurin terän vaihtaja. Lisäksi kenttä­ope­raat­torit työsken­te­levät voima­lai­tok­sella, kalkki­uu­nilla, sokeri­va­ras­tossa ja pesuasemalla.
Sokeri­mehu ajetaan säiliöihin ja keite­tään niin kauan, että vesi on haihtunut ja sokeri alkaa kitey­ty­mään. Kidemassa lingo­taan alakerran sokeri­lin­goilla kuivaksi. Kideosa jatkaa sokerina sokeri­va­ras­toon ja nesteeksi jäänyt melas­si­sii­rappi käyte­tään rehuksi. Pääluot­ta­mus­mies Mika Toivonen (vas.) ja tehdas­pääl­likkö Jussi Urponen seuraavat prosessia.
Siiri Jaakkola on tullut tehtaalle syyskuun lopussa kausi­työn­te­ki­jäksi. Jaakkolan tehtä­vänä on irrottaa ja teroittaa vanhat terät sekä vaihtaa teräka­set­teihin asetetut uudet terät paikoil­leen leikku­riin. Jaakkola on tyyty­väinen työtah­tiin ja antaa kehut työporukalle.

Mikko Palmen toimii tehtaan käynnin aikana sokeri­va­ras­tolla sokerin pääaju­rina ja työsken­telee välikau­della putki­vers­taalla. Yksi sokeri­säkki painaa 900 kiloa.
Kirsi Kiuru työsken­telee tehtaan labora­to­riossa. He varmis­tavat tuotteen puhtauden. Kiuru on työsken­nellyt tehtaassa syyskuusta alkaen vakitui­sena työntekijänä.
Ritva Aaltonen varmistaa labora­to­riossa käynnissä olevan prosessin kuiva-ainepi­toi­suuden laatua. Aaltonen on työsken­nellyt tehtaalla vuodesta 1982 ja kehuu työpaikkaa loista­vaksi. Labran työt ovat vaihte­levia. Syksyn 2–3 kuukauden sesonki on oma juttunsa, välikau­della tehdään voima­lai­toksen analyy­sejä ja koko teolli­suusa­lueen jäteve­sia­na­lyy­sien seurantaa. Välikau­della siiloista lähtevä sokeri analy­soi­daan myös kuormakohtaisesti.
Emma Ahtola työsken­telee tarvi­ke­va­raston hoita­jana ja trukki­kou­lut­ta­jana. Ahtola käy myös kiirea­pu­lai­sena ajamassa sokeri­va­ras­tolla trukkia ja hoitaa turval­li­suus­kier­roksia. Työnte­kijät voivat noutaa varas­tosta tavaraa myös itsenäi­sesti henki­lö­nu­meroa vastaan tavaran koodi­lu­ki­jalla. Tavaroilla on omat paikkansa, mutta välillä Ahtolan vaihdettua tavaroiden paikkoja työnte­kijät kyselevät kiukkui­sena mihin tavarat on laitettu.
Pääluot­ta­mus­mies Mika Toivonen työhuoneessaan.