Halli­tus haluaa sakot­taa sairau­desta, vaikka luot­ta­mus kannattaisi

Orpon-Purran halli­tus on kirjan­nut halli­tus­oh­jel­maansa, että se haluaa tehdä työn­te­ki­jöi­den ensim­mäi­sestä sairaus­lo­ma­päi­västä palkat­to­man. Edel­li­sen kerran vastaa­via suun­ni­tel­mia oli Sipi­län halli­tuk­sella, mutta silloin järki voitti ja palka­ton sairaus­lo­ma­päivä unohdettiin.

Teol­li­suus­lii­ton sosi­aali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Marjut Lumi­järvi harmit­te­lee, että jälleen joudu­taan vään­tä­mään heiken­nyk­siä vastaan, kun sama ener­gia voitai­siin käyt­tää työelä­män kehit­tä­mi­seen ja työolo­jen parantamiseen.

Halli­tus­oh­jel­man kirjauk­sesta pais­taa läpi asen­ne­maa­ilma, jonka mukaan työn­te­ki­jät lint­saa­vat töistä sairau­den varjolla.

– Taus­talla on aika synkeä ihmis­kuva, Lumi­järvi toteaa.

Suurin osa sairaus­pois­sao­loista johtuu fluns­sasta ja vatsa­tau­deista, jotka yleensä para­ne­vat parissa päivässä kotona lepää­mällä. Korona-aikana opit­tiin sairas­ta­maan kotona, mutta toteu­tues­saan halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat ajavat ihmi­siä sairaana töihin.

– Hengi­tys­tiein­fek­tiot leviä­vät, kun ihmi­sillä ei ole varaa olla palkatta poissa yhtään päivää.

SAIRAUSSAKKO KOSKETTAA LAAJASTI

Halli­tus­oh­jel­massa linja­taan: ”Sairausa­jan palk­kaa muute­taan siten, että ensim­mäi­nen sairaus­pois­sao­lo­päivä on omavas­tuu­päivä, jolta työnan­ta­jalla ei ole velvol­li­suutta maksaa palk­kaa, ellei työehto- tai työso­pi­muk­sessa ole toisin sovittu.”

Sairaus­sakko astuu siis suoraan voimaan aloilla, joissa sairausa­jan palkka on sidottu lain­sää­dän­töön sekä töissä, joissa ei nouda­teta mitään työehtosopimusta.

Lain muut­ta­mi­nen tuntuu nopeasti myös kaikilla muilla aloilla, sillä lain mahdol­lis­ta­masta palkat­to­masta päivästä tulee neuvot­te­lu­ky­sy­mys työehtosopimuspöytiin.

– Jos työnan­ta­jalle tulee mahdol­li­suus olla maksa­matta palk­kaa, joudu­taan asia neuvot­te­le­maan uudelleen.

Teol­li­suus­lii­ton neuvot­te­le­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa palkal­li­nen sairaus­loma on pidempi kuin laki määrää. Työso­pi­mus­laissa palkal­li­nen aika on sairas­tu­mis­päi­vän lisäksi yhdek­sän päivää. Tämä on sama kuin Kelan omavas­tuu­ajan pituus, eli Kela ei maksa päivä­ra­haa tuolta ajalta.

Jos työnan­ta­jalle tulee mahdol­li­suus olla maksa­matta palk­kaa, joudu­taan asia neuvot­te­le­maan uudelleen.

Teol­li­suus­lii­ton työeh­to­so­pi­muk­sissa palkal­li­nen sairaus­loma on alasta ja työsuh­teen pituu­desta riip­puen pisim­mil­lään 56 päivää. Joil­lain sopi­mus­aloilla lyhyissä työsuh­teissa on palkat­to­mia ensim­mäi­siä sairauslomapäiviä.

Työeh­to­so­pi­muk­set mahdol­lis­ta­vat palkan saami­sen myös päiviltä, jolloin hoide­taan äkil­li­sesti sairas­tu­nutta lasta. Lumi­järvi kertoo, että työso­pi­mus­laissa ei ole määräyk­siä hoito­päi­vien palkal­li­suu­desta, joten halli­tus ei pääse niihin kiinni lakia muuttamalla.

Eri sopi­musa­lo­jen määräyk­set voi tarkis­taa työeh­to­so­pi­muk­sista Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset.

KORONA OPETTI

Oikeis­to­hal­li­tus ei vaikuta luot­ta­van työn­te­ki­jöi­hin, mutta monissa yrityk­sissä on huomattu luot­ta­muk­sen voima. Kun töistä voi olla poissa omalla ilmoi­tuk­sella, pois­sao­lot ovat lyhem­piä kuin lääkä­rin todistuksella.

– Sairaus­lo­ma­päi­vät ovat vähen­ty­neet yrityk­sissä, jotka ovat otta­neet omail­moi­tuk­sen käyt­töön, Lumi­järvi kertoo.

Korona-aikana monet yrityk­set otti­vat käyt­töön mahdol­li­suu­den olla poissa omalla ilmoi­tuk­sella, jotta tauti ei pääse jyllää­mään työpai­kalle. Poik­keus­a­jan koke­muk­set antoi­vat arvo­kasta oppia.

– Monessa yrityk­sessä luot­ta­muk­seen perus­tuva käytäntö on jäänyt voimaan.

Ensim­mäi­sen sairaus­lo­ma­päi­vän palkat­to­muus iskee erityi­sesti teol­li­suu­den työntekijöihin.

– Teol­li­suus­lii­ton jäse­nillä ei juuri ole mahdol­li­suutta tehdä etätöitä lievästi sairaana.

Monessa yrityk­sessä luot­ta­muk­seen perus­tuva käytäntö on jäänyt voimaan.

Oikeis­to­hal­li­tus on leik­kaa­massa myös sosi­aa­li­tur­vaa, mikä alle­vii­vaa jokai­sen työpäi­vän palkan tärkeyttä. Jos perheessä toinen vanhem­mista on esimer­kiksi lomau­tet­tuna, toisen paine kasvaa työs­ken­nellä myös sairaana.

Lumi­järvi muis­tut­taa, että pitkä­ai­kais­sai­raille laki­muu­tos voisi tarkoit­taa useita palkat­to­mia päiviä vuoden aikana.

IHMISET OVAT KOHTUULLISIA

Ruot­sissa ensim­mäi­nen sairaus­lo­ma­päivä on palka­ton. Lumi­järvi kertoo, että naapu­ri­maan käytäntö ei ole vähen­tä­nyt sairaus­pois­sao­loja, vaan pois­sao­lot ovat pidentyneet.

Luot­ta­mus luon­nol­li­sesti myös mahdol­lis­taa väärin­käy­tök­siä, mutta todis­teet kerto­vat ihmis­ten olevan pääosin rehel­li­siä. Omalla ilmoi­tuk­sella ihmi­set ovat poissa töistä vain tarvit­ta­van ajan.

– Ihmi­set ovat kohtuul­li­sia, kun ei tarvitse hakea lääkä­rin­to­dis­tusta ja voi olla rauhassa ja katsoa tilanteensa.

Luot­ta­mus on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kulma­kivi. Hyvin­voi­vat työn­te­ki­jät teke­vät myös parem­paa tulosta yrityk­sille. Tätä ei kannat­taisi horjut­taa ajamalla ihmi­siä töihin kipeänä.

– Muutos vaikut­taisi ylipää­tään ihmis­ten työhy­vin­voin­tiin ja jaksamiseen.