Hallitus haluaa sakottaa sairaudesta, vaikka luottamus kannattaisi

Orpon-Purran hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa, että se haluaa tehdä työntekijöiden ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkattoman. Edellisen kerran vastaavia suunnitelmia oli Sipilän hallituksella, mutta silloin järki voitti ja palkaton sairauslomapäivä unohdettiin.

Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi harmittelee, että jälleen joudutaan vääntämään heikennyksiä vastaan, kun sama energia voitaisiin käyttää työelämän kehittämiseen ja työolojen parantamiseen.

Hallitusohjelman kirjauksesta paistaa läpi asennemaailma, jonka mukaan työntekijät lintsaavat töistä sairauden varjolla.

– Taustalla on aika synkeä ihmiskuva, Lumijärvi toteaa.

Suurin osa sairauspoissaoloista johtuu flunssasta ja vatsataudeista, jotka yleensä paranevat parissa päivässä kotona lepäämällä. Korona-aikana opittiin sairastamaan kotona, mutta toteutuessaan hallituksen suunnitelmat ajavat ihmisiä sairaana töihin.

– Hengitystieinfektiot leviävät, kun ihmisillä ei ole varaa olla palkatta poissa yhtään päivää.

SAIRAUSSAKKO KOSKETTAA LAAJASTI

Hallitusohjelmassa linjataan: ”Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.”

Sairaussakko astuu siis suoraan voimaan aloilla, joissa sairausajan palkka on sidottu lainsäädäntöön sekä töissä, joissa ei noudateta mitään työehtosopimusta.

Lain muuttaminen tuntuu nopeasti myös kaikilla muilla aloilla, sillä lain mahdollistamasta palkattomasta päivästä tulee neuvottelukysymys työehtosopimuspöytiin.

– Jos työnantajalle tulee mahdollisuus olla maksamatta palkkaa, joudutaan asia neuvottelemaan uudelleen.

Teollisuusliiton neuvottelemissa työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on pidempi kuin laki määrää. Työsopimuslaissa palkallinen aika on sairastumispäivän lisäksi yhdeksän päivää. Tämä on sama kuin Kelan omavastuuajan pituus, eli Kela ei maksa päivärahaa tuolta ajalta.

Jos työnantajalle tulee mahdollisuus olla maksamatta palkkaa, joudutaan asia neuvottelemaan uudelleen.

Teollisuusliiton työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on alasta ja työsuhteen pituudesta riippuen pisimmillään 56 päivää. Joillain sopimusaloilla lyhyissä työsuhteissa on palkattomia ensimmäisiä sairauslomapäiviä.

Työehtosopimukset mahdollistavat palkan saamisen myös päiviltä, jolloin hoidetaan äkillisesti sairastunutta lasta. Lumijärvi kertoo, että työsopimuslaissa ei ole määräyksiä hoitopäivien palkallisuudesta, joten hallitus ei pääse niihin kiinni lakia muuttamalla.

Eri sopimusalojen määräykset voi tarkistaa työehtosopimuksista Teollisuusliiton verkkosivulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset.

KORONA OPETTI

Oikeistohallitus ei vaikuta luottavan työntekijöihin, mutta monissa yrityksissä on huomattu luottamuksen voima. Kun töistä voi olla poissa omalla ilmoituksella, poissaolot ovat lyhempiä kuin lääkärin todistuksella.

– Sairauslomapäivät ovat vähentyneet yrityksissä, jotka ovat ottaneet omailmoituksen käyttöön, Lumijärvi kertoo.

Korona-aikana monet yritykset ottivat käyttöön mahdollisuuden olla poissa omalla ilmoituksella, jotta tauti ei pääse jylläämään työpaikalle. Poikkeusajan kokemukset antoivat arvokasta oppia.

– Monessa yrityksessä luottamukseen perustuva käytäntö on jäänyt voimaan.

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus iskee erityisesti teollisuuden työntekijöihin.

– Teollisuusliiton jäsenillä ei juuri ole mahdollisuutta tehdä etätöitä lievästi sairaana.

Monessa yrityksessä luottamukseen perustuva käytäntö on jäänyt voimaan.

Oikeistohallitus on leikkaamassa myös sosiaaliturvaa, mikä alleviivaa jokaisen työpäivän palkan tärkeyttä. Jos perheessä toinen vanhemmista on esimerkiksi lomautettuna, toisen paine kasvaa työskennellä myös sairaana.

Lumijärvi muistuttaa, että pitkäaikaissairaille lakimuutos voisi tarkoittaa useita palkattomia päiviä vuoden aikana.

IHMISET OVAT KOHTUULLISIA

Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Lumijärvi kertoo, että naapurimaan käytäntö ei ole vähentänyt sairauspoissaoloja, vaan poissaolot ovat pidentyneet.

Luottamus luonnollisesti myös mahdollistaa väärinkäytöksiä, mutta todisteet kertovat ihmisten olevan pääosin rehellisiä. Omalla ilmoituksella ihmiset ovat poissa töistä vain tarvittavan ajan.

– Ihmiset ovat kohtuullisia, kun ei tarvitse hakea lääkärintodistusta ja voi olla rauhassa ja katsoa tilanteensa.

Luottamus on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Hyvinvoivat työntekijät tekevät myös parempaa tulosta yrityksille. Tätä ei kannattaisi horjuttaa ajamalla ihmisiä töihin kipeänä.

– Muutos vaikuttaisi ylipäätään ihmisten työhyvinvointiin ja jaksamiseen.