Oikeistohallituksen suunnittelema ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus eli sairaussakko kertoo synkeästä ihmiskuvasta.

Hallitus haluaa sakottaa sairau­desta, vaikka luottamus kannattaisi

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS EMILIE UGGLA

Oikeis­to­hal­li­tuksen suunnit­te­lema ensim­mäisen sairaus­lo­ma­päivän palkat­to­muus kertoo synkeästä ihmis­ku­vasta. Todel­li­suu­dessa työnte­ki­jöihin luotta­minen vähentää sairauspoissaoloja.

Orpon-Purran hallitus on kirjannut halli­tus­oh­jel­maansa, että se haluaa tehdä työnte­ki­jöiden ensim­mäi­sestä sairaus­lo­ma­päi­västä palkat­toman. Edellisen kerran vastaavia suunni­telmia oli Sipilän halli­tuk­sella, mutta silloin järki voitti ja palkaton sairaus­lo­ma­päivä unohdettiin.

Teolli­suus­liiton sosiaali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Marjut Lumijärvi harmit­telee, että jälleen joudu­taan vääntä­mään heiken­nyksiä vastaan, kun sama energia voitai­siin käyttää työelämän kehit­tä­mi­seen ja työolojen parantamiseen.

Halli­tus­oh­jelman kirjauk­sesta paistaa läpi asenne­maa­ilma, jonka mukaan työnte­kijät lintsaavat töistä sairauden varjolla.

– Taustalla on aika synkeä ihmis­kuva, Lumijärvi toteaa.

Suurin osa sairaus­pois­sao­loista johtuu fluns­sasta ja vatsa­tau­deista, jotka yleensä paranevat parissa päivässä kotona lepää­mällä. Korona-aikana opittiin sairas­ta­maan kotona, mutta toteu­tues­saan halli­tuksen suunni­telmat ajavat ihmisiä sairaana töihin.

– Hengi­tys­tiein­fek­tiot leviävät, kun ihmisillä ei ole varaa olla palkatta poissa yhtään päivää.

SAIRAUSSAKKO KOSKETTAA LAAJASTI

Halli­tus­oh­jel­massa linja­taan: ”Sairausajan palkkaa muute­taan siten, että ensim­mäinen sairaus­pois­sao­lo­päivä on omavas­tuu­päivä, jolta työnan­ta­jalla ei ole velvol­li­suutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työso­pi­muk­sessa ole toisin sovittu.”

Sairaus­sakko astuu siis suoraan voimaan aloilla, joissa sairausajan palkka on sidottu lainsää­dän­töön sekä töissä, joissa ei nouda­teta mitään työehtosopimusta.

Lain muutta­minen tuntuu nopeasti myös kaikilla muilla aloilla, sillä lain mahdol­lis­ta­masta palkat­to­masta päivästä tulee neuvot­te­lu­ky­symys työehtosopimuspöytiin.

– Jos työnan­ta­jalle tulee mahdol­li­suus olla maksa­matta palkkaa, joudu­taan asia neuvot­te­le­maan uudelleen.

Teolli­suus­liiton neuvot­te­le­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa palkal­linen sairaus­loma on pidempi kuin laki määrää. Työso­pi­mus­laissa palkal­linen aika on sairas­tu­mis­päivän lisäksi yhdeksän päivää. Tämä on sama kuin Kelan omavas­tuu­ajan pituus, eli Kela ei maksa päivä­rahaa tuolta ajalta.

Jos työnan­ta­jalle tulee mahdol­li­suus olla maksa­matta palkkaa, joudu­taan asia neuvot­te­le­maan uudelleen.

Teolli­suus­liiton työeh­to­so­pi­muk­sissa palkal­linen sairaus­loma on alasta ja työsuh­teen pituu­desta riippuen pisim­mil­lään 56 päivää. Joillain sopimus­aloilla lyhyissä työsuh­teissa on palkat­tomia ensim­mäisiä sairauslomapäiviä.

Työeh­to­so­pi­mukset mahdol­lis­tavat palkan saamisen myös päiviltä, jolloin hoide­taan äkilli­sesti sairas­tu­nutta lasta. Lumijärvi kertoo, että työso­pi­mus­laissa ei ole määräyksiä hoito­päi­vien palkal­li­suu­desta, joten hallitus ei pääse niihin kiinni lakia muuttamalla.

Eri sopimusa­lojen määräykset voi tarkistaa työeh­to­so­pi­muk­sista Teolli­suus­liiton verkko­si­vulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset.

KORONA OPETTI

Oikeis­to­hal­litus ei vaikuta luottavan työnte­ki­jöihin, mutta monissa yrityk­sissä on huomattu luotta­muksen voima. Kun töistä voi olla poissa omalla ilmoi­tuk­sella, poissaolot ovat lyhempiä kuin lääkärin todistuksella.

– Sairaus­lo­ma­päivät ovat vähen­ty­neet yrityk­sissä, jotka ovat ottaneet omail­moi­tuksen käyttöön, Lumijärvi kertoo.

Korona-aikana monet yritykset ottivat käyttöön mahdol­li­suuden olla poissa omalla ilmoi­tuk­sella, jotta tauti ei pääse jyllää­mään työpai­kalle. Poikkeus­ajan kokemukset antoivat arvokasta oppia.

– Monessa yrityk­sessä luotta­muk­seen perus­tuva käytäntö on jäänyt voimaan.

Ensim­mäisen sairaus­lo­ma­päivän palkat­to­muus iskee erityi­sesti teolli­suuden työntekijöihin.

– Teolli­suus­liiton jäsenillä ei juuri ole mahdol­li­suutta tehdä etätöitä lievästi sairaana.

Monessa yrityk­sessä luotta­muk­seen perus­tuva käytäntö on jäänyt voimaan.

Oikeis­to­hal­litus on leikkaa­massa myös sosiaa­li­turvaa, mikä alleviivaa jokaisen työpäivän palkan tärkeyttä. Jos perheessä toinen vanhem­mista on esimer­kiksi lomau­tet­tuna, toisen paine kasvaa työsken­nellä myös sairaana.

Lumijärvi muistuttaa, että pitkä­ai­kais­sai­raille lakimuutos voisi tarkoittaa useita palkat­tomia päiviä vuoden aikana.

IHMISET OVAT KOHTUULLISIA

Ruotsissa ensim­mäinen sairaus­lo­ma­päivä on palkaton. Lumijärvi kertoo, että naapu­ri­maan käytäntö ei ole vähen­tänyt sairaus­pois­sao­loja, vaan poissaolot ovat pidentyneet.

Luottamus luonnol­li­sesti myös mahdol­listaa väärin­käy­töksiä, mutta todis­teet kertovat ihmisten olevan pääosin rehel­lisiä. Omalla ilmoi­tuk­sella ihmiset ovat poissa töistä vain tarvit­tavan ajan.

– Ihmiset ovat kohtuul­lisia, kun ei tarvitse hakea lääkä­rin­to­dis­tusta ja voi olla rauhassa ja katsoa tilanteensa.

Luottamus on hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan kulma­kivi. Hyvin­voivat työnte­kijät tekevät myös parempaa tulosta yrityk­sille. Tätä ei kannat­taisi horjuttaa ajamalla ihmisiä töihin kipeänä.

– Muutos vaikut­taisi ylipää­tään ihmisten työhy­vin­voin­tiin ja jaksamiseen.