Lakkovahdissa Elhon ja Amadan tehtailla Pedersören Pännäisissä 14.11.

Lakossa Elholla ja Amadalla Pedersöressä: ”Lakkoilemme koko maan parhaaksi”

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT
JOHANNES TERVO
 

Palkaton ensimmäinen sairauspäivä ja lomautettuihin kohdistuvat leikkaukset puhuttivat Pedersöressä. Monelle lakkovahdille lakkopäivä oli työuran ensimmäinen.  

Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia vastustavat Teollisuusliiton lakot jatkuivat tiistaina 14.11.2023 yhteensä 18 työpaikalla Vaasan ja Satakunnan vaalipiirien alueella. Päivän pituiset lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Pedersören Pännäisissä lakossa olivat maatalouskoneita valmistavan Elho Oy:n ja automaatioyritys Amada Automation Europe Oy:n työntekijät.

”Kyllä sen huomaa, että tästä on tullut monelle työntekijälle lakon myötä konkreettisempaa. Nyt voain toivotaa, että hallitus tulee järkiinsä ja puhaltaa pelin poikki”, maatalouskoneita valmistavan Elhon pääluottamusmies Kim Virkama sanoo.

Yhteensä noin 200 tuotannon työntekijää työskentelee näissä Pietarsaaren seudulla sijaitsevissa tehtaissa.

– Ensimmäiset lakkovahdit olivat paikalla jo kello viiden jälkeen aamulla, Elhon pääluottamusmies Kim Virkama kertoo.

Hallitus kulkee väärään suuntaan.

Hallitusohjelmalle sataa kritiikkiä työntekijöiltä.

– Hallitus kulkee väärään suuntaan. Rikkaat rikastuvat ja samaan aikaan heikommassa asemassa olevien elämä vaikeutuu entisestään, Amadalla työskentelevä Markus Edström sanoo.

Lakkopäivän aamuna sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE on kertonut tuoreessa selvityksessään hallituksen leikkausten johtavan siihen, että Suomessa on ensi vuonna 68 000 pienituloista enemmän kuin tänä vuonna. Heistä noin 17 000 eli neljäsosa on lapsia- ja nuoria.

Pienituloiseksi taloudeksi lasketaan yleisesti talous, jolla on käytettävissä alle 60 prosenttia maan mediaanitulosta.

Kun köyhyys lisääntyy, lisääntyy myös sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva paine. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. 

Nähdäkseni lakkoilemme nyt koko maan puolesta, Edström toteaa.  

Nähdäkseni lakkoilemme nyt koko maan puolesta.

Hänestä hallituksen kuuluisikin kurjistamispolitiikan sijaan laittaa paukkuja työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.

– Nyt ihmiset joutuvat kärsimään leikkauksista. Porukka voi pahoin ja siitä syntyy negatiivinen kierre.

”Todella toivon, että lakollamme on vaikutusta päättäjiin. Emmehän me huviksemme mitään sirkusta tielle vaan tässä on tosi tärkeät asiat kyseessä”, Amadan pääluottamusmies Sari Yliaho kertoo.

VÄHÄN VILU MUTTA MUUTEN OK  

Kello lähestyy yhdeksää ja päivä valkenee toden teolla. Lämpötila pysyy selvästi pakkasella, mutta nuotio lämmittää.

Lakkovahdit Erica Wiss ja Oliver Kontiainen kertovat, että vilu alkaa tulla, mutta muuten tunnelma on ok.

– Pakkohan tässä on laittaa vastaan, kun sinua yritetään painaa alas, Kontiainen toteaa.

Erica Wiss ja Oliver Kontiainen olivat lakossa ensimmäistä kertaa.

Wiss työskentelee Elholla trukinkuljettajana, Kontiainen maalamossa.

– Useimmat suhtautuvat lakkoon myönteisesti, mutta kaikki eivät ole niin innoissaan. Heillä on varmasti erilainen ajatusmaailma, Wiss toteaa.

Pakkohan tässä on laittaa vastaan, kun sinua yritetään painaa alas.

Molemmat osallistuvat ensimmäistä kertaa lakkoon.

Jan-Anders ”Janne” Snellmanillekin kyseessä on ensimmäinen lakkopäivä – ja työvuosia Amadalla ja sen edeltäjillä on reilut kaksikymmentäviisi.

Jan-Anders Snellman on työskennellyt Amadalla yli 25 vuotta. ”Minähän lähestyn kohta eläkeikää, mutta pitää ajatella myös heitä, jotka jatkavat töissä. Ja tulevia työntekijöitä”, Snellman sanoo. 

Snellman latelee pitkän litanian siitä, mikä kaikki Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on pielessä.

Ensimmäinen sairauspäivä omaan piikkiin johtaa siihen, että tullaan kipeänä töihin, ja ansiosidonnaisen leikkaukset iskevät lomautettuihin lähestulkoon täystyöllisyyden rannikko-Pohjanmaallakin. Elhollakin on ollut lomautuksia viimeksi elokuussa.

Irtisanomissuojan heikentäminenkään ei maistu Snellmanille.

– Minähän lähestyn kohta eläkeikää, mutta pitää ajatella myös heitä, jotka jatkavat töissä. Ja tulevia työntekijöitä, Snellman sanoo.

Grilli tulilla.

Pedersören amattiosasto 228 on varautunut lakkovahtiin kolmella kilolla grillimakkaraa. Menekki on taattua lakkovahtien käydessä lämmittelemässä.

Kahvikupposen äärellä parannellaan maailmaa ja mietitään, olisiko esimerkiksi senttikorotukset prosenttikorotusten sijaan parempi ratkaisu palkkakierroksilla.

– Laskin, että jos henkilöllä on nettopalkka 1 950 euroa ja hän käy ostamassa ruokakassin 120 eurolla, niin se on viitisen prosenttia palkasta. Joku vähän parempituloinen, jolla on 3 750 euron palkka nettona maksaa vain kolme prosenttia palkastaan samasta ruokakassista. Prosenttikorotukset lisäävät eroa, Snellman toteaa.

Tuntia myöhemmin tunnelma lakkovahdissa on vielä hyvä ja pääluottamusmiehet Kim Virkama Elholta ja Sari Yliaho Amadalta ovat tyytyväisiä. Arki odottaa kuitenkin jo huomenna ja taistelu hallituksen heikennyspakettia vastaan jatkuu.

Erica Wiss, Sari Yliaho, Kim Virkama, Stefan Björkgård, Daniel Finnäs ja painava syy lakkoon.

– Lakkoavustuksen hakeminen pitää tehdä todella helpoksi. Ja netin kautta liittoon liittyminen pitää samoin tehdä todella helpoksi. Muuten saattaa olla riskinä, että siitä muodostuu kynnys, kun seuraavan kerran on tosi kyseessä, Yliaho sanoo.

Teollisuusliitto järjestää marraskuussa 2023 neljän viikon ajan alueellisia päivän mittaisia lakkoja valikoiduilla työpaikoilla vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista.