A-kassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka kertoo, mitä työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat.
A-kassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka kertoo, että muissa Pohjoismaissa työttömyysturvan omavastuuaika on jo ennestään lyhempi kuin Suomessa, jossa omavastuuta ollaan pidentämässä.

”Puhutaan leikkauk­sista, jollaisia ei ole nähty ansio­tur­va­jär­jes­telmän histo­rian aikana”

TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Oikeis­to­hal­li­tuksen suunnit­te­lemat ansio­si­don­nai­seen työttö­myys­turvan leikkaukset ja heiken­nykset runte­levat monen suoma­laisen toimeen­tuloa. Työlli­syyden lisäys on halli­tuksen tavoit­teena, mutta toimet näyttävät pelkiltä leikkauksilta.

– Jos muutokset toteu­tuvat, työttö­mille on luvassa kylmää kyytiä tulevina vuosina, sanoo Avoimen työttö­myys­kassan etuus­pääl­likkö Kaisa Tikka.

Orpon-Purran oikeis­to­hal­litus on suunni­tellut pitkän listan työttö­myys­turvan leikkauksia ja heiken­nyksiä, jotka koskevat työttömiä, lomau­tet­tuja ja osa-aikatyötä tekeviä.

Hallitus on leikkaa­massa ansio­si­don­naisen päivä­rahan suuruutta monin tavoin, vaikeut­ta­massa tuen piiriin pääsyä ja jäädyt­tä­mässä päivä­rahan indek­si­ko­ro­tukset neljäksi vuodeksi.

– Puhutaan leikkauk­sista, jollaisia ei ole nähty ansio­tur­va­jär­jes­telmän histo­rian aikana, Tikka sanoo.

Hallitus on jo antanut eduskunnan käsit­te­lyyn lakie­si­tykset, joilla piden­ne­tään omavas­tuu­aikaa, palau­te­taan lomakor­vauksen jaksotus, poiste­taan lapsi­ko­ro­tukset ja suojaosat sekä tiuken­ne­taan työssä­oloehtoa. Hallitus arvioi näiden toimien lisäävän työlli­syyttä yli 20 000 henkilöllä.

Jos muutokset toteu­tuvat, työttö­mille on luvassa kylmää kyytiä tulevina vuosina.

Tikka pohtii, että ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan heiken­nyk­sien vaiku­tusar­viot ovat ohuita ja optimistisia.

– Säästö­la­keja nämä ovat.

On hankala keksiä, miten esimer­kiksi omavas­tuu­ajan piden­tä­minen viidestä päivästä seitse­mään parantaa työlli­syyttä. Kahden päivän hinta on työttö­mäksi tai lomau­te­tuksi tulevalle keski­määrin 150 euroa.

Hallitus on perus­tellut monia toimiaan viittaa­malla muiden Pohjois­maiden käytän­töihin. Omavas­tuun piden­tä­mi­sellä Suomi kuitenkin etääntyy naapu­ri­maiden linjasta.

– Muissa Pohjois­maissa omavas­tuu­aika on lyhyempi tai sitä ei ole ollenkaan.

LAPSIKOROTUKSEN LEIKKAUS PAHIMMASTA PÄÄSTÄ

Nykyisin työttömän on mahdol­lista tehdä esimer­kiksi keikka­luon­toisia töitä 300 eurolla kuukau­dessa ilman, että tulot pienen­tävät ansio­si­don­naista työttö­myys­turvaa. Hallitus on poista­massa kyseisen suojaosan, mutta perus­telut vaikut­tavat erikoisilta.

– Suojaosa on luotu edistä­mään töiden vastaa­not­ta­mista. Nyt se ollaan poista­massa samalla perus­te­lulla, Tikka kertoo.

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan lapsi­ko­ro­tuk­silla on tähän saakka tuettu lapsi­per­heiden toimeen­tuloa vaikeina aikoina. Halli­tuksen lakie­sitys hävittää lapsi­ko­ro­tukset huhti­kuun 2024 alusta alkaen.

– Lapsi­ko­ro­tusten poista­minen on leikkausten kauheim­masta päästä. Sitä on vaikea ymmärtää.

Kun lapsi­ko­ro­tusten poista­mi­seen yhdis­te­tään ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan porrastus ja muut heiken­nykset, monen lapsi­per­heen arki voi käydä perin vaikeaksi. Päivä­rahan porrastus tarkoittaa, että kahden kuukauden työttö­myyden jälkeen päivä­ra­hasta leika­taan 20 prosenttia.

Lapsi­ko­ro­tusten poista­minen on leikkausten kauheim­masta päästä. Sitä on vaikea ymmärtää.

Pahim­massa tapauk­sessa kaikki leikkaukset saattava kasautua samaan perheeseen.

Esimer­kiksi vuoden­vaih­teessa 2023–2024 työttö­mäksi jäävä kahden lapsen huoltaja, joka ottaa huhti­kuussa 2024 vastaan osa-aikatyötä, voi joutua karuun tilan­tee­seen. Jos työttö­myyttä edeltänyt ansain­ta­taso on ollut noin 3 000 euroa kuukau­dessa, porras­tusten ja muiden leikkausten jälkeen hänen ansio­si­don­nainen päivä­ra­hansa voi olla jopa 800 euroa kuukau­dessa pienempi kuin ennen leikkauksia.

Jos esimerk­ki­hen­ki­löllä on työttö­mäksi jäädes­sään neljä viikkoa pitämät­tömiä lomia, hän saattaa menettää jopa 2 200 euroa nykyti­lan­tee­seen verrat­tuna, sillä hallitus on palaut­ta­massa lomakor­vausten jakso­tuksen, joka siirtää ansio­tur­va­oi­keuden alkua kauemmaksi.

Hallitus on kertonut kompen­soi­vansa lapsi­ko­ro­tusten poistoa lapsi­li­sien nostolla. Käytän­nössä hallitus korvaa satasten leikkauksia kymppien nostoilla.

– Kun katsoo faktoja, ei näytä siltä, että leikkausta kompensoidaan.

JÄSENYYS KANNATTAA JATKOSSAKIN

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan piiriin pääsy vaikeutuu, sillä työssä­oloehto on pitene­mässä kuudesta kuukau­desta kahteen­toista. Jatkossa työssä­oloehto täyttyy, kun on ollut 12 kuukautta töissä edellisen 28 kuukauden aikana.

– Käytän­nössä työssä­oloehdon pidennys vaikuttaa nuoriin, osa-aikatyön­te­ki­jöihin ja keikkatyöntekijöihin.

Vaikka suunni­tellut työttö­myys­turvan leikkaukset ja heiken­nykset toteu­tui­sivat, ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva on jatkos­sakin perus­turvaa parempi vaihtoehto. Mahdol­linen työssä­oloehdon pidennys myös tarkoittaa, että kassan jäseneksi kannattaa liittyä ajoissa.

– Viimeis­tään nyt kannat­taisi herätä ja liittyä. Jatkossa on myös entistä tärkeämpää säilyttää jäsenyys, Tikka sanoo.

Teolli­suus­liitto vakuuttaa jäsenensä työttö­myyden varalta Avoimessa työttö­myys­kas­sassa. Kassa tiedottaa tulevista muutok­sista jäsenil­leen ja varautuu kasva­vaan palvelutarpeeseen.

 

ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAUSLISTA

Orpon-Purran oikeis­to­hal­litus suunnit­telee mittavia leikkauksia ansio­si­don­nai­seen työttö­myys­tur­vaan. Muutokset ovat tulossa voimaan vuoden 2024 aikana.

Voimaan 1.1.2024:
– Työttö­myyden alussa omavas­tuu­aika pitenee 5 päivästä 7 päivään. Täyttä päivä­rahaa saavat menet­tävät noin 150 euroa.
– Lomakor­vausten jaksotus palau­te­taan, eli pitämät­tömät lomat siirtävät tukioi­keuden alkua myöhem­mäksi. Ennen työttö­myyttä noin 3 000 euroa kuukau­dessa ansain­neelle neljä pitämä­töntä lomaviikkoa tarkoittaa jopa 2 200 euron menetystä, jos hän työllistyy esimer­kiksi kahden kuukauden kuluttua työttö­myyden alusta.
– Indek­si­ko­ro­tukset jäädy­te­tään neljäksi vuodeksi. Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan taso pysyy ennal­laan, vaikka hinnat nousevat. Esimer­kiksi vuonna 2022 etuutta korotet­tiin indek­sillä 8 prosenttia, jotta työttö­myys­turvan ostovoima ei olisi heikentynyt.

Voimaan 1.4.2024:
– Lapsi­ko­ro­tukset lakkau­te­taan. Esimer­kiksi kahden lapsen huoltajan päivä­ra­hasta leika­taan noin 220 euroa kuukau­dessa. Vastaa­vasti kolmen lapsen huolta­jalta leika­taan noin 285 euroa kuukaudessa.
– Sovitellun päivä­rahan suojaosa lakkau­te­taan. Tähän saakka on voinut ansaita 300 euroa kuukau­dessa ilman, että työttö­myys­turvan taso laskee. Suojaosan lakkau­tuksen jälkeen jokainen ansaittu euro pienentää työttö­myys­turvaa 50 senttiä, eli vähin­tään 300 eurolla keikka­töitä tekevältä leika­taan päivä­ra­hasta 150 euroa kuukaudessa.

Näillä näkymin voimaan 1.8.2024:
– Vuorot­te­lu­va­paa­jär­jes­telmä lakkautetaan.

Voimaan 2.9.2024:
– Työssäolo- ja jäsenyy­sehto piden­tyvät 6 kuukau­desta 12 kuukau­teen. Jatkossa ansio­si­don­nai­selle työttö­myys­tur­valle pääsee, kun on ollut työttö­myys­kassan jäsen ja työsken­nellyt 12 kuukautta edellisen 28 kuukauden aikana.
– Työssä­oloehto eurois­te­taan, eli työssä­oloehtoa ei lasketa enää työpäi­vissä vaan kalen­te­ri­kuu­kauden aikana makse­tuista tulosta. Täyden työssä­oloeh­to­kuu­kauden saa kalen­te­ri­kuu­kau­delta, jonka aikana on maksettu tuloa vähin­tään 930 euroa. Myös puolik­kaiden kuukausien kerryt­tä­minen on mahdollista.

Näillä näkymin voimaan syyskuussa 2024:
– Ansio­si­don­naisen päivä­raha porras­te­taan. Noin kahden kuukauden jälkeen päivä­rahan taso laskee 80 prosent­tiin ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosent­tiin. Ennen työttö­myyttä 3 000 euroa kuukau­dessa tienan­neen päivä­ra­hasta leika­taan siis kahden kuukauden jälkeen noin 350 euroa ja kahdeksan kuukauden jälkeen noin 80 euroa lisää.
– Ansio­turvan ikäsi­don­naiset poikkeukset poistetaan.
– Työssä­oloehto ei enää kerry palkka­tue­tussa työssä.

 

Lue myös blogi: Irene Niskanen: Ansio­turvaa heiken­ne­tään (Tekijä 10.10.2023)