Työssä
Autoala sähköistyy – ”Suurin muutos sitten polttomoottorin keksimisen”
Sähköautojen huoltoon ja korjaamiseen tarvitaan uudenlaiset työkalut ja työtavat, joten asentajilta vaaditaan uutta osaamista. Helsingin K‑Autolla muutos kohdataan työturvallisuus edellä.
– Sähköautojen tulo on suurin muutos sitten polttomoottorin keksimisen, sanoo Taneli Lojamo, joka työskentelee Audin huoltoteknikkona K‑Autolla Helsingin Herttoniemessä.
Autoala on kokenut muutaman viime vuoden aikana suuren muutoksen. Hybridiautot ja sähköautot valtaavat alaa perinteisiltä polttomoottoriautoilta.
Viisitoista vuotta Audeja huoltanut ja korjannut Lojamo toimii työpaikallaan työsuojeluvaltuutettuna ja varapääluottamusmiehenä. Alan sähköistyminen vaatii uudenlaista osaamista.
– Kaikilla täytyy olla peruskoulutus ja mallikohtainen koulutus, jotta saa työskennellä sähköautojen parissa. Näin varmistetaan, että jokainen on päässyt tutkimaan ja harjoittelemaan turvallisessa ympäristössä ennen tositilannetta, Lojamo kertoo.
Kaikki työvaiheet dokumentoidaan, ja turvallisuuden takaamiseksi sähköautojen jännitetyöt tehdään parityönä.
– Toinen on valvojana ja pelastajana, Lojamo kertoo.
Vaaratilanteessa valvojalla on käytössään eristetty koukkupäinen sauva, jolla hän voi vetää kollegan pois vaarasta. Sauvaa ei onneksi ole tarvinnut vielä koskaan käyttää tositilanteessa.
Asentaja Jari Lindfors ja Lojamo valvovat usein toistensa töitä. Kahdeksan vuotta K‑Auton palveluksessa ollut Lindfors kehuu työyhteisöä.
– Olen tykännyt. Täällä on mukavat työkaverit, Lindfors kertoo.
Polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautojen kanssa työskentely on puhtaampaa. Akkupaketteja korjatessa työasennot ovat miellyttäviä, sillä akun voi nostaa omaa pituutta vastaavalle korkeudelle.
– Mieluummin teen näitä sähköautotöitä, Lindfors vertailee.
HUOLTOTARPEET VAIHTUVAT
Sähköautojen arkikäytössä sähköiskun vaara on hyvin pieni.
– Sähköautot ovat erittäin turvallisia. Vaatii noin kolme samanaikaista vikaa ja huonoa tuuria, että saisi sähköiskun, Lojamo sanoo.
Akut ovat lähtökohtaisesti varmatoimisia, mutta esimerkiksi onnettomuustilanteessa vaurioituneessa akussa saattaa syntyä kemiallinen reaktio, joka sytyttää virtalähteen tuleen.
Palavia akkuja on erittäin hankala sammuttaa, joten palokunta tarvitaan paikalle.
Joillekin pelastuslaitoksille on hankittu sähköautojen sammutuksia varten kontteja, jotka täytetään vedellä ja palava sähköauto lasketaan nosturilla konttiin viilenemään.
Onneksi sähköautojen paloja tapahtuu harvoin: tilastojen mukaan sähköautojen tulipalot ovat suhteellisesti harvinaisempia kuin polttomoottoriautojen.
Sähköjärjestelmässä on paljon uutta tekniikkaa, mutta sähkömoottorit ovat lähes huoltovapaita.
– Moottori on hyvin yksinkertainen, ja vaihteistoja ei käytännössä ole, Lojamo kertoo.
Moottori on hyvin yksinkertainen, ja vaihteistoja ei käytännössä ole.
Sähköautoihin ei myöskään tarvitse vaihtaa öljyjä ja suodattimia samaan tapaan kuin polttomoottoriautoihin. Toisenlaiset huoltotarpeet kuitenkin lisääntyvät.
– Alustanosia menee enemmän, sillä sähköautot painavat enemmän.
Myös renkaat ovat tiukalla painavien autojen alla.
– Sähkömoottori vääntää niin paljon, että renkaita menee paljon.
Sähköautojen akkuihin pätevät monet samat lainalaisuudet kuin muihinkin akkuihin. Ne toimivat parhaiten, kun ne eivät ole liian kylmiä tai kuumia.
Autoissa on kehittyneet akkujen nestejäähdytysjärjestelmät, ja pakkasella auto täytyy ladata ja esilämmittää ennen ajoa.
Myös latausten tiheydellä ja nopeudella on vaikutusta akkujen ikään. Jatkuvasti pikalaturissa pidetty akku voi tulla käyttöiän päähän nopeammin kuin akku, joka on ladattu välillä hitaasti.
– Akun elinikä on paljon kiinni siitä, miten akkua käytetään, Lojamo sanoo.
TYÖTURVALLISUUS KEHITTYNYT
Sähköautoilla on ajettu vasta lyhyen aikaa, joten korjaamolla käytännössä kaikki sähkötyöt ovat vielä takuiden piirissä. Pidemmän ajan ominaisuuksista saadaan lisää tietoa vuosien mittaan.
Autoalalla työturvallisuus on mennyt vuosi vuodelta parempaan suuntaan.
– Työkalut ovat ergonomisempia ja äänet ovat hiljentyneet. Suojalaitteet ovat kehittyneet ja välillä ne ovat myös tyylikkään näköisiä, Lojamo sanoo.
Olkapää- ja selkävaivat ovat mekaanikon työn varjopuolia. Sormien jääminen puristuksiin on tyypillinen autoalan työtapaturma.
– Paljon tehdään ja kiireellä, mutta mitään isoa ei ole sattunut pitkään aikaan, Lojamo kertoo.
AKKUMODUULI VAIHTOON
Täyssähköauton akun moduulin vaihto on noin kahden työpäivän urakka. Lojamolla työn alla olevan auton akku painaa noin 500 kiloa. Auton pohjassa sijaitseva virtalähde kytketään irti autosta ja lasketaan nosturin varaan työstettäväksi.
Tämän auton akku koostuu 12 moduulista, joissa jokaisessa on sisällä lukuisia akkukennoja. Kaikki työkalut ovat jännitesuojattuja ja työt tehdään puhtautta vaalien.
– Akun sisälle ei saa mennä mitään ylimääräistä. Sormen rasvajälki moduulin päällä voi vaikuttaa akun toimintaan, Lojamo sanoo.
Joissain automalleissa akut on rakennettu osaksi kulkupelin rakenteita ja moduuleja saattaa olla kahdessa kerroksessa, jolloin irrottaminen ja korjaaminen on vaikeaa. Osassa on vaihdettava aina koko akku.
Lojamo on korjannut sähköautoja neljä ja puoli vuotta. Viimeisen vuoden aikana työt ovat keskittyneet pelkästään sähköautoihin.
Sähköautossa konepellin alta omistaja voi lähinnä lisätä lasinpesunestettä, eikä asentajakaan pysty paljoa pellin alla tekemään. Jatkossa konepellit eivät välttämättä ole enää lainkaan aukeavia.
Autot sisältävät hurjan määrän elektroniikkaa. Sähköautolla ajaessa on hyvä käyttää aina navigaattoria, jotta auto osaa sovittaa akunkäytön reitin olosuhteisiin sopivaksi.
– Auton pitäisi tietää, minne ollaan menossa.
Sormen rasvajälki moduulin päällä voi vaikuttaa akun toimintaan.
Lojamo pohtii, että omaan käyttöön tässä vaiheessa sopivimmalta tuntuisi hybridiauto, jossa on sekä sähkö- että polttomoottorit. Täyssähköautolla olisi vielä hankala käydä Keski-Suomessa sijaitsevalla kesämökillä, jossa ei ole latausmahdollisuutta.
Sähköautot ovat myös nykyhinnoilla tyyriitä hankittavia asentajan palkalla.
– Pitäisi olla rahaa ja latauspiste kotona, Lojamo toteaa.
HARJOITTELUN KAUTTA TIIMITÖIHIN
Asentaja Timo Toriseva ajaa auton työpisteeseensä ja valmistautuu huoltotöihin. Normaaliin työpäivään kuuluu kolmesta neljään huoltoa ja vaihtelevasti vianhakuja sekä korjauksia.
Puolitoista vuotta sitten ammattiopinnoista valmistunut Toriseva suoritti myös opintoihin kuuluvan harjoittelun Helsingin K‑Autolla.
Toriseva on lähdössä suorittamaan sähköautojen korjauksissa tarvittavan korkeajännitekoulutuksen.
– Menen koulutukseen avoimin mielin. Sähköautojen korjaaminen kiinnostaa, Toriseva kertoo.
Hallin toisella reunalla harjoittelija Aurelia Paatsi viimeistelee auton takajarrujen vaihtoa. Pulttipyssy pärähtelee ja rengas asettuu paikoilleen.
Virolainen Paatsi opiskelee Stadin ammattiopistossa autoalaa. Helsingin K‑Autolla hän on harjoittelijana toista jaksoa. Ohjaajan kanssa työskentelylle hän antaa kiitosta.
– Yhteistyö on kivaa, Paatsi sanoo.
Sujuvalla suomella kysymyksiin vastaileva Paatsi arvioi, että sähköautokoulutuksia ja ‑töitä varten suomen kielen taito pitäisi olla vielä parempaa.
– Sähköautot kiinnostavat ehkä tulevaisuudessa, Paatsi sanoo.
Harjoittelun ohjaaja Joni Virkkula on työskennellyt alalla kohta kymmenen vuotta. Helsingin K‑Autolla hän on ollut töissä kaksi kuukautta.
– Mukavasti on lähtenyt liikkeelle. Täällä on hyvä tiimi, Virkkula kertoo.
Hän on suorittanut alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Jälkimmäisissä opinnoissa hän perehtyi erityisesti korjaamotiimin toimintaan, jossa kommunikaatio on tärkeässä roolissa. Työnjohdon, mekaanikkojen ja varaosapuolen täytyy olla samalla sivulla, jotta työ sujuu.
Työn vaativuus on kasvanut huimasti, mutta palkka ei ole pysynyt perässä.
Paatsi on Virkkulalle kuudes ohjattava harjoittelija. Tavoitteena on muokata harjoittelijasta valmis työntekijä, joka pääsee heti alaan kiinni.
Virkkula tunnistaa hybridi- ja sähköautojen tuoman muutoksen autoalalla.
– Työn vaativuus on kasvanut huimasti, mutta palkka ei ole pysynyt perässä, Virkkula sanoo.
VETOVOIMAA TARVITAAN
Helsingin K‑Auton pääluottamusmies Pekka Karttunen työskentelee työpaikan yläkerrassa, jossa huollettavia ja korjattavia merkkejä ovat Volkswagen, SEAT ja Cupra. Audien puoli on alakerrassa.
Karttunen aloitti autoalan työt VW:n parissa vuonna 1997. K‑Autolla hän on työskennellyt nelisen vuotta. Sähköautojen saapuminen on suurin muutos hänen työuransa aikana.
– Meillä korjaamolla käyvistä autoista jo yli puolet on hybridejä tai täyssähköautoja, Karttunen kertoo.
Autoihin on omat korjausohjeensa, ja analytiikka yleensä kertoo, mistä viasta on kyse. Välillä vian tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä aina ei ole selvää, onko kyseessä ohjelmistovika vai perinteisempi ongelma.
– Sähköauto on kuin tietokone, Karttunen vertaa.
Hän pohtii, että sähköautojen tulo ei ole tehnyt asentajien työtä fyysisesti raskaammaksi, mutta monimutkaiset järjestelmät ja vastuukysymykset kuormittavat uudella tavalla.
– Työ on henkisesti raskaampaa, Karttunen sanoo.
Sähköauto on kuin tietokone.
Pääluottamusmiehenä Karttunen on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Hän edustaa noin 130 työntekijää, joista noin 70 työskentelee korjaamon puolella ja loput varaosa- ja automyynnissä.
Työpaikan järjestäytymisaste on hyvällä mallilla. Korjaamon ja varaosien työntekijöistä noin 90 prosenttia kuuluu Teollisuusliittoon ja kaikkiaankin järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia.
Sähköautojen tuoma muutos ja vaatimusten kasvaminen eivät ole näkyneet suoraan autoalan palkoissa.
– Pohjapalkat ovat aika pieniä. En ihmettele, että ala ei ole vetävä.
Karttunen kertoo, että K‑Autossa tehdään palkka-asioiden eteen jatkuvaa kehitystyötä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työntekijät ovat antaneet positiivista palautetta kehitystyöstä.
Tällä hetkellä alalle ei ole helppoa saada osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Karttunen arvioi, että kiinnostavuus kasvaa, kun ajantasainen tieto saadaan leviämään alan töistä.
Sähköautot yleistyvät vauhdilla, joten ihmiset ovat kiinnostuneita uudenlaisista kulkupeleistä ja niiden ominaisuuksista. Karttunen kertoo, että kysymyksiä satelee, kun selviää, että hän tekee työnsä sähköautojen parissa.
– Näen, että sähköautot painottuvat pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin, Karttunen arvioi tulevaa.
