Miksi palkka ei riitä? – Tuottavuuden rooli ostovoimassa on ratkaiseva

SAK:n toteuttama kysely kertoi viime keväänä, että 11 prosenttia duunarityötä tekevistä on suuressa köyhyysriskissä.

Matalatuloisempien osalta tilanne ei ole niin yllättävä. Kun arki on normaalistikin tiukkaa, hintojen nopea nousu kurjistuttaa entisestään.

Yllättävämpää oli, että 31 prosenttia kyselyyn vastaajista arvioi, että jos he saisivat 250 euroa vähemmän palkkaa kuussa käteen, eläminen muuttuisi taloudellisesti mahdottomaksi.

Pesukoneen tai puhelimen rikkoutuminen siis voisi sysätä joka kolmannen duunarin sukulaisten, ystävien, Kelan tai pikavippien tuen varaan.

Teollisuusliitto kysyi hyvin samanlaisia kysymyksiä jäsenistöltään viime vuoden loka–marraskuun ostovoimakyselyssä. Jäsenistä peräti 64 prosenttia arvioi, että elämästä tulisi taloudellisesti selvästi hankalampaa, jos he saisivat 250 euroa vähemmän palkkaa kuussa.

Kyselyn mukaan Teollisuusliiton jäsenistä omat kulutusmahdollisuudet arvioi huonoiksi 32 prosenttia ja taloudellisen kokonaistilanteen huonoksi arvioi viidesosa jäsenistä.

– Työssäkäyvien köyhyys on monen teollisuusliittolaisen ongelma. Palkalla ei välttämättä tulla toimeen, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo.

Syitä heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on monenlaisia. Ostovoimakyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti yksinhuoltajat, naiset ja nuoret ovat tiukoilla.

Työssäkäyvien köyhyys on monen teollisuusliittolaisen ongelma.

Anttila kertoo, että 45 prosentilla alle 36-vuotiaiden kotitalouksissa jää kuukausittain rahaa käytettäväksi ”tosi vähän”. Monet nuorista myös asuvat yksin, mikä entisestään vaikeuttaa pärjäämistä.

Anttila kertoo, että taloudellisesti tiukoilla ovat myös perheelliset duunaripariskunnat.

– Nykyiset nuoret aikuiset eivät välttämättä saavuta vanhempiensa toimeentulotasoa. Nyt se alkaa näyttää selvältä ainakin osan kohdalla.

Teollisuusliiton ostovoimakyselyssä pyydettiin jäseniä myös arvioimaan oman kotitalouden tilannetta vuoden päästä. Jäsenistä 34 prosenttia arvioi, että taloudellinen kokonaistilanne on vuoden päästä selvästi huonompi.

– Olen huolissani tilanteesta. Sekä hyvinvointi että pahoinvointi kasaantuvat. Jo nyt on nähtävissä, että ihmiset ovat karsineet välttämättömistäkin menoistaan.

Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Syitä nykyiseen duunareiden ahtaaseen taloudelliseen tilanteeseen voidaan hakea sodan lisäksi vuosien takaa. Ostovoima on nimittäin vuoden 2008–2009 finanssikriisistä lähtien kasvanut Suomessa selvästi maltillisemmin kuin monissa vertailumaissa.

– Kun sitten talouteen tuli ylimääräinen shokki, niin duunariammateissa köyhyysriski uhkaa kovemmin kuin aikaisempina vuosikymmeninä, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila arvioi.

OSTOVOIMA KÄRSI YKSIPUOLISUUDESTA

Rahalla on voimaa. Viime vuodesta lähtien tuo voima laski nopeasti, kun tavaroiden hinnat kallistuivat laajalti.

Tätä rahan arvoa mittaa ostovoima.

– Termillä viitataan siihen, mikä on oman euron aito voima, kun henkilö menee kauppaan tekemään ostoksia, Knuutila kertoo.

Usein ostovoimalla tarkoitetaan reaalipalkkoja. Silloin maksetuista palkoista on vähennetty keskimääräisen inflaation vaikutus.

Tällä mittarilla viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen. Reaalipalkat laskivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 prosenttia. Viimeksi yhtä raju pudotus oli yli 60 vuotta sitten.

Käytännössä pudotus tarkoittaa sitä, että keskimäärin suomalaisten ostovoima on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010. Joillakin aloilla ostovoima on jopa laskenut reilussa kymmenessä vuodessa.

Esimerkiksi metalliteollisuudessa reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 2010 noin 1,5 prosenttia.

KILPAILIJAMAAT EDELLÄ

Finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen oli hitaan talouskasvun ja maltillisen inflaation aikaa. Tämä näkyi ostovoimassa.

2010-luvulta lähtien suomalaisten reaalipalkat ovat madelleet hitaasti ylös. Parhaimpana vuotena reaalipalkat nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia, toisaalta muutamana vuotena reaalipalkat ovat jopa heikentyneet vajaan prosentin.

– Suomen kehitys on poikennut moniin maihin, kuten Saksaan tai Ruotsiin verrattuna. Ostovoiman nousu on ollut hitaampaa, Knuutila sanoo.

Knuutila kertoo, että syynä on Suomen talouden rakenteen sekä maailman muuttuminen.

2010-luvulla Nokia ja sen ympärille rakennettu elektroniikkateollisuus sukelsi. Samaan aikaan paperiteollisuuden hinnat laskivat.

Suomen kehitys on poikennut moniin maihin, kuten Saksaan tai Ruotsiin verrattuna.

2010-luvun lopulla myös Venäjän vienti alkoi näyttää yhä vaikeammalta ja epävarmemmalta, kun Venäjä hyökkäsi Krimille.

Kaikki tämä laski tuottavuutta.

– Tuottavuuden rooli ostovoimassa on aivan ratkaiseva. Ostovoima voi kasvaa kestävällä tavalla ainoastaan, kun se mukailee työn tuottavuuden kehitystä.

Kansakunnan tasolla tuottavuutta mitataan vertaamalla bruttokansantuotetta käytettyjen työtuntien määrään. Myös sillä mittarilla Suomi on kehittynyt hitaasti kilpailijamaihin verrattuna.

– Suomen talous on seisonut harvemmalla isolla jalalla kuin monissa muissa maissa. Kun useampi tukijaloista sai tälliä, se johti heikompaan tuottavuuskehitykseen. Sen takia ei ole ollut eväitä ostovoiman nousulle.

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että työn tuottavuuden paraneminen ei tarkoita sitä, että duunarit repivät sitä selkänahoistaan. Yksinkertaistettuna tuottavuutta voi parantaa tekemällä asioita fiksummin tai kehittämällä fiksumpia tuotteita.

ASUMISKUSTANNUKSET NOUSIVAT

Ostovoiman kehittyminen näkyy erilaisille kotitalouksille eri tavalla. Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore on tutkinut usean vuoden ajan, miten talouden mittarit näkyvät konkreettisesti erilaisissa kotitalouksissa.

Kun näiden esimerkkiperheiden tilanteita katsotaan, palkansaajaperheiden ostovoima on kasvanut vuosittain keskimäärin 0,5–1,0 prosenttia vuosina 2013–2021.

– Heikointa ostovoiman kehitys on ollut vuokralla asuvalla palkansaajaperheellä, jonka ostovoima on kasvanut keskimäärin 0,3 prosenttia vuosittain, Laboren tutkija Eetu Isotalo kertoo.

2010-luvulta aina pandemiaan asti vuokrat nousivat varsin reippaasti omistusasumisen kustannuksiin verrattuna. Toki alueellisia eroja oli.

Laboren tarkastelussa asuminen olikin tärkeä erottaja perheiden välillä. Siinä missä vuokralla asujien ostovoima parani hitaasti, asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvoi hieman enemmän aina viime vuoteen asti.

Tämä johtui ennen kaikkea matalista koroista, mutta Isotalo muistuttaa, että myöskään toimihenkilöperheen säännölliset kulut eivät juuri kasvaneet matalan inflaation takia.

HYVÄTULOISILLA MENI PAREMMIN

Ostovoima ei ole parantunut yhtä hyvin kaikissa tuloluokissa. Tätä voi tarkastella, kun suomalaiset jaetaan kymmeneen eri tuloluokkaan, jossa jokaisessa tuloluokassa on yhtä paljon henkilöitä.

Ylimmän tuloluokan ostovoima on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana eniten ennen kaikkea kasvaneiden pääomatulojen ansiosta.

– Heti finanssikriisin jälkeen olimme enemmän samassa veneessä. Pari vuotta myöhemmin erkaantuminen alkoi ja pääomatulot alkoivat kasvaa palkkatuloja enemmän, Knuutila kertoo.

Matalan inflaation aikana pörssikurssit ja kiinteistöjen hinnat nousivat, kun niin isot kuin pienetkin sijoittajat hakivat tuottoa jostain muualta kuin heikosti tuottavista joukkolainoista.

Jos pörssiyhtiö tekee hyvää tulosta ja jakaa ison osan omistajille, niin yhtiön johtajilla ei ole parempaa ideaa.

Eikä pörssiyhtiöilläkään mennyt huonosti. Helsingin pörssissä listatut yhtiöt tekivät keskimäärin hyvää voittoa ja maksoivat osakkeenomistajille jatkuvasti parempia osinkoja.

Tuottavuuden kehittäminen jäi ainakin tilastojen valossa vähemmälle huomiolle.

– Asiaa on vaikea yleistää, mutta lähtökohtaisesti voi ajatella niin, että jos pörssiyhtiö tekee hyvää tulosta ja jakaa ison osan omistajille, niin yhtiön johtajilla ei ole parempaa ideaa. Jos johdolla on tiedossa jokin hirvittävän hyvä kohde, niin kyllä he sinne investoivat.

VASTUULLISET PALKANKOROTUKSET

Lukuisilla aloilla käytiin viime keväänä työtaisteluja. Työntekijät ovat vaatineet parempia palkkoja, jotta he pystyisivät säilyttämään elintasonsa.

– Mielestäni kuluvalla neuvottelukierroksella on saatu reippaat, mutta varsin vastuulliset palkkaratkaisut. Palkankorotukset paikkaavat tulevaa inflaatiota, mutta vuoden 2022 pudotus varmaankin jää kärsittäväksi.

Käytännössä se tarkoittaa, että tuottavuutta pitäisi edelleenkin pystyä nostamaan. Varsinkin, kun yritykset ovat kärsineet nousseista energiakustannuksista.

Katse siis kääntyy organisaatioiden henkilöstöön, niin toimihenkilöihin, johtajiin kuin duunareihinkin. Heidän pitää kehittää mullistavampia tuotteita sekä keksiä parempia tapoja tuottaa komponentteja, koneita ja palveluita.

Ja sitten pitää vielä varmistaa, että tuottavuuden paraneminen näkyy myös duunareiden tilipusseissa.