”Pyöräillessä mieli lepää. Se on loistava rentoutumismuoto. Pyörällä voi halutessaan pysähtyä melkein mihin vaan”, sanoo Keski-Euroopassakin useaan otteeseen pyöräillyt Ilpo Sirniö.

Pyöräi­levä kansalaisaktiivi

24.8.2023

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Ulkomailla pyöräil­lees­sään Ilpo Sirniö ihailee maisemia ja ihmet­telee ohitta­miensa työmaiden työtur­val­li­suuden puutteita. Satulassa tekemiään havain­toja hän hyödynsi myös kuntapolitiikassa.

ILPO SIRNIÖ

Projek­ti­työn­te­kijä, eläkeläinen
Tampere

Oranssi paita vilahtaa koivujen välistä, kun Ilpo Sirniö ajaa pyöräl­lään Ahvenis­järven rantaa Hervan­nassa Tampe­reella. Hänelle kertyy keski­määrin 2 000 kilometriä kesässä.

– Tämä on nautis­kelua. En polje kilomet­rejä, vaan maisemat ja nähtä­vyydet ovat pääasia. Kulttuu­ri­koh­teiden ja histo­rial­listen paikkojen takia voi aina poiketa reitiltä, hän sanoo.

Sirniö on aktii­vinen muutenkin kuin vain pyörän selässä. Viimeiset 40 vuotta hän on toiminut yhtei­seksi hyväksi ensin ay-liikkeessä ja sitten kunta­po­li­tii­kassa. Kaikki sai alkunsa, kun parikymp­pinen Sirniö valit­tiin Tampellan kompres­so­riyk­sikön työsuojeluasiamieheksi.

– Minulla on ollut aina voimakas oikeu­den­mu­kai­suu­den­taju. Haluan, että ihmisiä kohdel­laan hyvin. Jos on olemassa sääntöjä ja sopimuksia, niitä pitää noudattaa.

Sittemmin Sirniö toimi osaston luotta­mus­mie­henä, pääluot­ta­mus­mie­henä ja ammat­tio­sasto 195:n puheen­joh­ta­jana. Teolli­suus­liiton edeltä­jässä Metal­li­lii­tossa hän vaikutti liitto­toi­mi­kun­nassa ja hallituksessa.

– Työeh­to­so­pi­mukset ovat tärkeintä, mistä olen ollut ay-liikkeessä päättä­mässä, sanoo aikanaan Metal­li­liiton työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­kun­nassa istunut Sirniö.

Hollan­nissa Ilpo Sirniötä luultiin kilpa­pyö­räi­li­jäksi. Paikal­lisen asukkaan mukaan muut eivät maassa käytä kypärää, koska pyöräily on kuulemma siellä niin turval­lista, Sirniö päivittelee.

PYÖRÄLLÄ HOLLANTIIN

Aluksi Sirniö harrasti työmat­ka­pyö­räilyä. Ulkomailla pyöräi­lystä hän innostui liityt­tyään kunto­lii­kunnan erikois­seu­raan, Tampe­reen kuntoliikuntaan.

– Teimme ensin kotimaassa erilaisia teema­lenk­kejä, kuten Kokko­lasta kotiin tai Lähde Lappeen­ran­taan, ja sitten joku sai päähänsä, että mitäs jos lähdet­täi­siin ulkomaille.

Sirniön ensim­mäinen ulkomaan­reissu suuntautui Hollan­tiin vuonna 2008. Hän on pyöräillyt myös Ranskassa, Saksassa ja Tšekissä. Kesäkuussa hän kävi pyörä­ret­kellä Itävallassa.

– Lähdimme Krimm­listä ja sieltä pikku­hiljaa koukimme Salzbur­giin. Koitimme vältellä kaikista isoimpia mäkiä. Ulkomailla ajamme aina vuokra­pyö­rillä, Sirniö kertoo.

Neljässä päivässä hän pyöräili 200 kilometriä. Erityi­sesti matkalta jäivät mieleen Krimmlin vesipu­toukset, jotka ovat Keski-Euroopan korkeimmat. Satulassa istues­saan Sirniö ehtii havain­noida myös ympäristöä.

– Työtur­val­li­suus on monissa Euroopan maissa paljon huonom­malla tasolla kuin meillä. Suoja­va­rus­teet ovat työmailla usein puutteel­lisia, ja sähkö­johdot roikkuvat miten sattuu.

Kun Ilpo Sirniö aikanaan toimi Pirkan­maan sairaan­hoi­to­piirin halli­tuksen puheen­joh­ta­jana, hän kävi yhtenä kesänä polku­pyö­rällä kaikissa sairaan­hoi­to­piirin 23 jäsenkunnassa.

VALOKUVIA KOKOUKSIIN

Vuonna 2004 Ilpo Sirniöstä tuli Tampe­reen kaupun­gin­val­tuu­tettu. Hän istui valtuus­tossa kaikkiaan neljä kautta vuoteen 2021 saakka.

– Jos on toiminut ammat­tio­sas­tossa tai pääluot­ta­mus­mie­henä ja käynyt Murikan kursseilla, on hyvät edelly­tykset hoitaa luotta­mus­teh­täviä, Sirniö sanoo.

Kun hän puhui työpai­kalla äänes­tä­misen merki­tyk­sestä, vastaus oli yleensä, että politiikka ei kiinnosta tai että se on syvältä.

– Vastasin, että monet asiat elämässä ovat politiikkaa, kuten koulut, tiet ja tervey­den­huolto. Politiikka on taval­listen, yhteisten asioiden hoita­mista ja se koskee kaikkia.

Sirniö vaikutti muun muassa Tampe­reen kaupun­gin­hal­li­tuk­sessa ja yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nassa, jossa pääte­tään esimer­kiksi maankäy­töstä, liiken­teestä ja rakentamisesta.

– Lauta­kunnan jäsenissä oli sellai­siakin, joilla ei ollut edes ajokorttia. Teitä suunni­tel­lessa minulla oli paljon käytännön hyötyä siitä, että olin ajanut sekä pyörällä että autolla.

Ulkomailla pyöräil­les­sään Sirniö katseli usein kevyen­lii­ken­teen­väyliä, teitä ja risteyksiä ja vertasi niitä Tampe­reella tehtyihin ratkaisuihin.

– Välillä näytin kokouk­sissa valoku­viakin muun muassa siitä, että rotval­lissa eli jalka­käy­tävän reuna­ki­vessä ei tarvitse olla korkeaa kulmi­kasta reunaa.

SOPII KAIKENKUNTOISILLE

Pyöräily sopii Sirniön mukaan kaiken­kun­toi­sille, etenkin jos alla on sähköpyörä.

– Se laskee kynnystä lähteä myös ulkomaille. Siinä ei vasta­tuuli ja mäet haittaa. Sähkö­pyö­rällä voi tehdä päivässä jopa sadan kilometrin lenkin ja sillä pääsee halutessa maastoonkin.

Lajista kiinnos­tu­neille Sirniö suosit­telee Pyhäjärven kierrosta. Kolmen­kym­menen kilometrin reitti kulkee Pyhäjärven ranta­mai­se­missa Tampe­reella, Nokialla ja Pirkkalassa.

– Kotimaassa pyöräily on todella edullista. Etelä-Suomessa on paljon aamiais­ma­joi­tus­paik­koja, joissa voi yöpyä.

Joulu­kuussa eläkkeelle jäänyt Sirniö on vähitellen luopunut kaikista luotta­mus­teh­tä­vis­tään. Eläke­päi­vi­nään hän aikoo tehdä vapaa­eh­tois­työtä ja tietysti pyöräillä.