”Pyöräillessä mieli lepää. Se on loistava rentoutumismuoto. Pyörällä voi halutessaan pysähtyä melkein mihin vaan”, sanoo Keski-Euroopassakin useaan otteeseen pyöräillyt Ilpo Sirniö.

Pyöräi­levä kansalaisaktiivi

24.8.2023

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Ulko­mailla pyöräil­lees­sään Ilpo Sirniö ihai­lee maise­mia ja ihmet­te­lee ohit­ta­miensa työmai­den työtur­val­li­suu­den puut­teita. Satu­lassa teke­mi­ään havain­toja hän hyödynsi myös kuntapolitiikassa.

ILPO SIRNIÖ

Projek­ti­työn­te­kijä, eläkeläinen
Tampere

Oranssi paita vilah­taa koivu­jen välistä, kun Ilpo Sirniö ajaa pyöräl­lään Ahve­nis­jär­ven rantaa Hervan­nassa Tampe­reella. Hänelle kertyy keski­mää­rin 2 000 kilo­met­riä kesässä.

– Tämä on nautis­ke­lua. En polje kilo­met­rejä, vaan maise­mat ja nähtä­vyy­det ovat pääasia. Kult­tuu­ri­koh­tei­den ja histo­rial­lis­ten paik­ko­jen takia voi aina poiketa reitiltä, hän sanoo.

Sirniö on aktii­vi­nen muuten­kin kuin vain pyörän selässä. Viimei­set 40 vuotta hän on toimi­nut yhtei­seksi hyväksi ensin ay-liik­keessä ja sitten kunta­po­li­tii­kassa. Kaikki sai alkunsa, kun pari­kymp­pi­nen Sirniö valit­tiin Tampel­lan kompres­so­riyk­si­kön työsuojeluasiamieheksi.

– Minulla on ollut aina voima­kas oikeu­den­mu­kai­suu­den­taju. Haluan, että ihmi­siä kohdel­laan hyvin. Jos on olemassa sään­töjä ja sopi­muk­sia, niitä pitää noudattaa.

Sittem­min Sirniö toimi osas­ton luot­ta­mus­mie­henä, pääluot­ta­mus­mie­henä ja ammat­tio­sasto 195:n puheen­joh­ta­jana. Teol­li­suus­lii­ton edel­tä­jässä Metal­li­lii­tossa hän vaikutti liit­to­toi­mi­kun­nassa ja hallituksessa.

– Työeh­to­so­pi­muk­set ovat tärkeintä, mistä olen ollut ay-liik­keessä päät­tä­mässä, sanoo aika­naan Metal­li­lii­ton työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­kun­nassa istu­nut Sirniö.

Hollan­nissa Ilpo Sirniötä luul­tiin kilpa­pyö­räi­li­jäksi. Paikal­li­sen asuk­kaan mukaan muut eivät maassa käytä kypä­rää, koska pyöräily on kuulemma siellä niin turval­lista, Sirniö päivittelee.

PYÖRÄLLÄ HOLLANTIIN

Aluksi Sirniö harrasti työmat­ka­pyö­räi­lyä. Ulko­mailla pyöräi­lystä hän innos­tui liityt­ty­ään kunto­lii­kun­nan erikois­seu­raan, Tampe­reen kuntoliikuntaan.

– Teimme ensin koti­maassa erilai­sia teema­lenk­kejä, kuten Kokko­lasta kotiin tai Lähde Lappeen­ran­taan, ja sitten joku sai päähänsä, että mitäs jos lähdet­täi­siin ulkomaille.

Sirniön ensim­mäi­nen ulko­maan­reissu suun­tau­tui Hollan­tiin vuonna 2008. Hän on pyöräil­lyt myös Rans­kassa, Saksassa ja Tšekissä. Kesä­kuussa hän kävi pyörä­ret­kellä Itävallassa.

– Lähdimme Krimm­listä ja sieltä pikku­hil­jaa koukimme Salz­bur­giin. Koitimme vältellä kaikista isoim­pia mäkiä. Ulko­mailla ajamme aina vuokra­pyö­rillä, Sirniö kertoo.

Neljässä päivässä hän pyöräili 200 kilo­met­riä. Erityi­sesti matkalta jäivät mieleen Krimm­lin vesi­pu­touk­set, jotka ovat Keski-Euroo­pan korkeim­mat. Satu­lassa istues­saan Sirniö ehtii havain­noida myös ympäristöä.

– Työtur­val­li­suus on monissa Euroo­pan maissa paljon huonom­malla tasolla kuin meillä. Suoja­va­rus­teet ovat työmailla usein puut­teel­li­sia, ja sähkö­joh­dot roik­ku­vat miten sattuu.

Kun Ilpo Sirniö aika­naan toimi Pirkan­maan sairaan­hoi­to­pii­rin halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jana, hän kävi yhtenä kesänä polku­pyö­rällä kaikissa sairaan­hoi­to­pii­rin 23 jäsenkunnassa.

VALOKUVIA KOKOUKSIIN

Vuonna 2004 Ilpo Sirniöstä tuli Tampe­reen kaupun­gin­val­tuu­tettu. Hän istui valtuus­tossa kaik­ki­aan neljä kautta vuoteen 2021 saakka.

– Jos on toimi­nut ammat­tio­sas­tossa tai pääluot­ta­mus­mie­henä ja käynyt Muri­kan kurs­seilla, on hyvät edel­ly­tyk­set hoitaa luot­ta­mus­teh­tä­viä, Sirniö sanoo.

Kun hän puhui työpai­kalla äänes­tä­mi­sen merki­tyk­sestä, vastaus oli yleensä, että poli­tiikka ei kiin­nosta tai että se on syvältä.

– Vasta­sin, että monet asiat elämässä ovat poli­tiik­kaa, kuten koulut, tiet ja tervey­den­huolto. Poli­tiikka on taval­lis­ten, yhteis­ten asioi­den hoita­mista ja se koskee kaikkia.

Sirniö vaikutti muun muassa Tampe­reen kaupun­gin­hal­li­tuk­sessa ja yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nassa, jossa pääte­tään esimer­kiksi maan­käy­töstä, liiken­teestä ja rakentamisesta.

– Lauta­kun­nan jäse­nissä oli sellai­sia­kin, joilla ei ollut edes ajokort­tia. Teitä suun­ni­tel­lessa minulla oli paljon käytän­nön hyötyä siitä, että olin ajanut sekä pyörällä että autolla.

Ulko­mailla pyöräil­les­sään Sirniö katseli usein kevyen­lii­ken­teen­väy­liä, teitä ja risteyk­siä ja vertasi niitä Tampe­reella tehtyi­hin ratkaisuihin.

– Välillä näytin kokouk­sissa valo­ku­via­kin muun muassa siitä, että rotval­lissa eli jalka­käy­tä­vän reuna­ki­vessä ei tarvitse olla korkeaa kulmi­kasta reunaa.

SOPII KAIKENKUNTOISILLE

Pyöräily sopii Sirniön mukaan kaiken­kun­toi­sille, eten­kin jos alla on sähköpyörä.

– Se laskee kynnystä lähteä myös ulko­maille. Siinä ei vasta­tuuli ja mäet hait­taa. Sähkö­pyö­rällä voi tehdä päivässä jopa sadan kilo­met­rin lenkin ja sillä pääsee halu­tessa maastoonkin.

Lajista kiin­nos­tu­neille Sirniö suosit­te­lee Pyhä­jär­ven kier­rosta. Kolmen­kym­me­nen kilo­met­rin reitti kulkee Pyhä­jär­ven ranta­mai­se­missa Tampe­reella, Nokialla ja Pirkkalassa.

– Koti­maassa pyöräily on todella edul­lista. Etelä-Suomessa on paljon aamiais­ma­joi­tus­paik­koja, joissa voi yöpyä.

Joulu­kuussa eläk­keelle jäänyt Sirniö on vähi­tel­len luopu­nut kaikista luot­ta­mus­teh­tä­vis­tään. Eläke­päi­vi­nään hän aikoo tehdä vapaa­eh­tois­työtä ja tietysti pyöräillä.