Miten harmaa valais­taan? – Kemin sellu­teh­taan raken­nus­työ­maalla havaittu paljon ongelmia

Kaikki tällä Metsä Fibren eli MF:n sellu­teh­taan työmaalla on jätti­läis­mäistä. Tehda­sa­lu­een pinta-ala on 70 hehtaa­ria. Nykyi­sen asen­nus­vai­heen ja koekäy­tön aikaan raken­ta­jia on ollut työmaalla yhtä­ai­kai­sessa huipus­saan yli 4 000. Kaik­ki­aan yksit­täi­siä raken­ta­jia tulee olemaan työmaalla 15 000 edus­taen 61:tä eri kansal­li­suutta. Alihan­kin­ta­ket­ju­jen eri lenk­kien 1 900 yrityk­sestä 1 400 on ollut suomalaisia.

Tehdas korvaa yhtiön vanhan sellu­teh­taan Kemissä. MF kutsuu uutta laitos­taan biotuo­te­teh­taaksi, mutta haka­tut puut jalos­te­taan 95-prosent­ti­sesti selluksi. Valmis­tues­saan suun­ni­tel­man mukaan syksyllä 2023 tehdas tulee ahmi­maan sisuk­siinsa joka päivä 9 junal­lista ja 180 rekal­lista puuta. Tehtaalle tulee 250 vaki­naista työpaikkaa.

PITKÄ TORJUNTAPROSESSI

Projek­ti­pääl­likkö Jari-Pekka Johans­son kutsuu harmaan talou­den torjun­taa ”pitkäksi prosessiksi”.

– Jo hankin­ta­so­pi­muk­sia tehdes­sämme vaati­muk­sena on, että yritys noudat­taa työmaalla työlain­sää­dän­töä ja työeh­to­so­pi­muk­sia. Niitä käydään läpi. Port­tia lähes­tyt­täessä seula tiivis­tyy. Otamme yhteyk­siä ja pyydämme doku­men­taa­tiot. Jos pape­rit eivät ole kunnossa, tänne ei pääse, Johans­son sanoo.

Henki­lös­tö­pääl­likkö Miko Kemi­läi­nen täsmen­tää, että yhdek­sän yritystä ei ole puut­tei­den takia pääs­syt lain­kaan työmaalle ja että 13 yritystä on pois­tettu rikko­mus­ten takia.

Johans­son muis­tut­taa, että yrityk­siä myös aute­taan korjaa­maan toimin­taansa. Yritys voi jatkaa työmaalla, jos se saat­taa asiansa kuntoon.

Yle on kerto­nut verk­ko­si­vuil­laan (27.2.2023) Hutní Montáže a.s. ‑nimi­sen yrityk­sen kolmesta intia­lai­sesta työn­te­ki­jästä, jotka siir­tyi­vät Barona-vuokray­ri­tyk­sen palve­luk­seen palk­kae­pä­sel­vyyk­sien takia. Intia­lai­set erikois­hit­saa­jat ehti­vät kuiten­kin tehdä kuukausia töitä selvi­tys­pro­ses­sin aikana.

– Epäi­lys yrityk­sen väärän­lai­sesta toimin­nasta on tuotu esiin, ja sen tulok­sena asia on lähte­nyt viran­omais­pro­ses­siin. Sieltä tulee sitten neut­raali näke­mys ja selkeä tieto, jonka pohjalta voimme edetä, projek­ti­pääl­likkö sanoo.

Kemin työmaalla on aivan alusta asti panos­tettu merkit­tä­västi harmaan talou­den torjuntaan.

MF:n Ääne­kos­ken vastaa­van­lai­sen tehtaan taan­noi­selta työmaalta kantau­tui paljon tietoja eten­kin ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käy­töstä. Johans­son oli siellä Valme­tin työn­te­ki­jänä, eikä osaa ottaa kantaa sen työmaan käytäntöihin.

– En ollut siellä saman­lai­sessa roolissa kuin täällä, mutta sen voin yleis­pä­te­västi sanoa, että Kemin työmaalla on aivan alusta asti panos­tettu merkit­tä­västi harmaan talou­den torjun­taan. Sekä työnan­taja- että työn­te­ki­jä­liit­to­jen edus­ta­jia käy täällä paikan päällä. Ja tämä on iso muutos, että Mika Vuoti on Metsä Fibren palk­ka­lis­toilla. Mika ja Miko (Kemi­läi­nen) muodos­ta­vat tällai­sen tehok­kaan tais­te­lu­pa­rin, Johans­son kuvailee.

MUTKATONTA YHTEISTYÖTÄ

Tuo edellä mainittu työpari istuu projek­ti­pääl­li­kön ohella parak­ki­ta­lon neuk­ka­rissa Teki­jän haas­ta­tel­ta­vana. Vuoti oli SSAB Raahen tehtaalla luot­ta­mus­toi­missa kaik­ki­aan 20 vuotta, joista 14 pääluottamusmiehenä.

Vitsai­lusta ja rennosta tunnel­masta voi päätellä, että työn­te­ki­jöi­den olojen kait­se­mi­nen todel­la­kin on yhtei­nen projekti.

– Me istumme vasta­päätä toisiamme parak­ki­ko­peissa. Ei meidän tarvitse erik­seen pala­ve­reita järjes­tää. Siitä huudel­laan käytä­vän yli, kertoo Kemi­läi­nen sutjak­kaasta yhteis­työs­tään Vuotin kanssa.

Henki­lös­tö­pääl­likkö kertoo, että yhteis­työ sujuu myös viran­omais­ten kanssa. Työmaalla käy työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jien ohella ulkomaalaistarkastajia.

Henki­lös­tö­pääl­li­köllä ei ole huomaut­ta­mista, kun Vuoti luet­te­lee esimer­kiksi pisto­ko­keilla löydet­tyjä, tyypil­li­siä rikko­muk­sia: teete­tään ylipit­kiä työpäi­viä, naamioi­daan selvä tunti­työ urak­ka­työksi, työvuo­ro­lis­toja ei pidetä tai ne ovat täysin epämää­räi­set, jäte­tään ylityö- ja sunnun­tai­kor­vauk­set maksa­matta eikä työajan tasaa­mis­va­paita korvata.

– Erään ison asen­nus­työ­fir­man kanssa tuli erimie­li­syyk­siä. Heillä näytti olevan palve­luk­ses­saan poik­keuk­sel­li­sen paljon toimi­ni­miy­rit­tä­jiä, Kemi­läi­nen kertoo.

Ja Vuoti jatkaa:

– Sen tarkas­tuk­sen jälkeen ei työmaalle ole enää otettu toiminimiyrittäjiä.

Kevy­ty­rit­tä­jiä ei työmaalle ole otettu koskaan. Ulko­maa­lais­ten ja suoma­lais­ten yritys­ten ”rikko­mus­taa­juu­desta” miehillä on sama käsi­tys. Tiedon puute ei voi olla palk­kae­pä­sel­vyyk­sien tai muiden laimin­lyön­tien perus­syy, sillä yrityk­sen suoma­lai­suus ei ole mikään tae asioi­den lail­li­sesta tolasta. Urakoit­ten ketjut­ta­mi­nen ei vält­tä­mättä johda vääryyk­siin, mutta Vuotin mukaan se kyllä nostaa niiden todennäköisyyttä.

TURVALLISUUTEEN SATSATAAN

Työolo­jen vahti­mi­sen täys­var­tioon kuuluu itseoi­keu­tet­tuna jäse­nenä myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Ilpo Hiltula, Raken­nus­lii­ton enti­nen toimitsija.

– Teemme työsuo­je­lu­kier­rok­sia joka päivä eri alueilla. Tuli­työt ja säiliö­työt luvi­te­taan. Jos on niin hankala paikka, että nosto­ko­rista on pois­tut­tava, siihen on oltava suun­ni­telma ja lupa. Kaikissa yrityk­sissä on pidet­tävä joka viikko omien työn­te­ki­jöi­den kanssa turva­vartti. Jos ei pidetä, siihen puututaan.

Hiltula sanoo, että eri maiden työmaa­kult­tuu­rien erilai­suu­den näkee. Suoma­lai­set työn­te­ki­jät ovat tottu­neet tark­koi­hin työsuo­je­lu­mää­räyk­siin. Jossain muualla on toisin.

– Jos jois­sain kult­tuu­reissa työn­joh­taja sanoo, että kiipeäpä tuonne kiik­ku­maan, niin työn­te­ki­jä­hän kiipeää. Tämä on jatku­vaa puut­tu­mista ja neuvo­mista, Hiltula kuvaa joka­päi­väistä tinki­ään työsuojeluvaltuutettuna.

Työsuo­je­lu­mää­räyk­siä rikko­neelta työn­te­ki­jältä ja hänen työn­joh­ta­jal­taan otetaan kulku­lupa väliai­kai­sesti pois. Lievem­missä tapauk­sissa takai­sin työmaalle pääsee pereh­dy­tyk­sen kautta, törkeim­missä ei enää ollenkaan.

Kaikki tapa­tur­mat tutki­taan, samoin läheltä piti ‑tilan­teet. Hiltula koros­taa sitä­kin, että työmaalla on iso, kuuden hengen työtur­val­li­suus­tiimi ja että turval­li­suu­teen panos­te­taan. Kekse­liäi­syy­del­le­kin on sijansa.

– Me mietimme turva­tii­missä, mitä me voisimme tehdä kahvat­to­mille rällä­köille. Tuli käsi­ta­pa­tur­mia. Noh, aina kun kier­rok­sella nähtiin sellai­nen, otet­tiin pois ja vietiin portille varti­jan koppiin eikä takai­sin saanut, ennen kuin varti­jalle tuotiin kahva.

Hiltula naurah­taa, että ovelim­mat yrit­ti­vät kyllä periä työka­lu­aan takai­sin minkä tahansa satun­nai­sen kahvan kanssa, mutta eipä autta­nut; rälläk­känsä sai takai­sin vain sopi­vaa kahvaa vastaan.

TURVAKULTTUURISTA HUOLIMATTA KAKSI KUOLLUT

Kemin sellu­teh­taan koko raken­nusa­jan tapa­tur­ma­taa­juus on ollut Hiltusen mukaan 6,6 jokaista tehtyä miljoo­naa työtun­tia kohden. Se on raken­nus­työ­maaksi hyvin alhai­nen, vaikka valtuu­tettu kertoo, että jois­sain yksit­täi­sissä tapauk­sissa sairaus­lo­man sijaan työn­te­ki­jälle on annettu korvaa­vaa työtä. Sillä saadaan yrityk­sen tapa­tur­ma­taa­juutta keino­te­koi­sesti alemmaksi.

Kaikesta turva­kult­tuu­rista huoli­matta Kemin sellu­teh­taan työmaalla on kuol­lut kaksi ulko­maa­laista työn­te­ki­jää, toinen kesä­kuussa 2022, toinen helmi­kuussa 2023. Ensim­mäi­nen kuole­man­ta­paus sattui sooda­kat­ti­lan asen­nus­työssä. Työryhmä käytti sooda­kat­ti­lan elemen­tin nostossa väärää työta­paa ja työn­tekijä jäi raskaan teräs­pal­kin alle. Julkis­ten lähtei­den mukaan toisen onnet­to­muu­den uhri kuoli hengi­tet­ty­ään hitsauk­sessa käytet­tyä argonkaasua.

Ensim­mäi­sessä onnet­to­muu­dessa kuol­lut työn­tekijä oli jo aiem­min palk­kae­pä­sel­vyyk­sistä tutun tsek­ki­läis­yri­tyk­sen palveluksessa.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton työsuo­je­lun vastuu­alu­een tarkas­tus­ker­to­mus toteaa tapauk­sesta näin: ” Hutní Montáže a.s. vastasi sooda­kat­ti­lan element­tien asen­nus­työstä. Työnan­taja ei ollut varmis­ta­nut sitä, että element­tien asen­nus tapah­tuu hyväk­syt­ty­jen suun­ni­tel­mien mukai­sesti ja turval­li­sesti. Hutní Montáže a.s:n ja Valmet Tech­no­lo­gies Oy:n (joka sopi­mus­tek­ni­sesti vastaa sooda­kat­ti­lan asen­nus­suun­nit­te­lusta) esit­tä­missä suun­ni­tel­missa oli risti­rii­taa element­tien uudel­leen ripus­tuk­sen kiin­ni­tys­pis­teistä (…) Tuki­ke­hän palk­kien kiin­nik­keitä ei ollut hitsattu suun­ni­tel­missa esite­tyllä tavalla (…) Sooda­kat­ti­lan raken­tei­den hitsaus­töistä ei ollut työnan­ta­jalla, eikä pääto­teut­ta­jalla valvon­ta­jär­jes­tel­mää tai muuta järjes­tel­mäl­listä tapaa seurata työn laatua muutoin kuin silmämääräisesti.”

MF:lle kysei­nen tsek­kiy­ri­tys olisi voinut olla tuttu työsuo­je­lu­tar­kas­tuk­sista jo Ääne­kos­ken työmaalta. Siellä tehdyn työsuo­je­lu­tar­kas­tuk­sen raportti vuodelta 2017 kertoo nimit­täin sen, että yritys oli jättä­nyt ylityö­kor­vauk­sia maksa­matta: ”Saatu­jen kulun­val­von­ta­tie­to­jen mukaan lähe­te­tyt työn­te­ki­jät ovat tehneet päivit­täi­siä ja viikoit­tai­sia ylityö­tun­teja, joista heille ei ole maksettu koro­tet­tua palk­kaa eikä asia­kir­joista ilmene, että ylityö­kor­vaus olisi annettu palkal­li­sena vapaana työai­ka­lain ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti.”

”KEMIN SÄÄNNÖT” KOKO SUOMEEN!

Yhteys­hen­kilö Vuoti haluaa painot­taa, että ”shok­ki­mai­sen” suuresta laimin­lyön­tien määrästä huoli­matta Kemissä koepon­nis­tet­tua harmaan talou­den torjun­nan toimin­ta­mal­lia pitäisi jalos­taa edel­leen ja levit­tää koko Suomeen.

– Miksi täällä on Kemin sään­nöt? Eihän Ääne­kos­kel­la­kaan tarvin­nut noudat­taa työlain­sää­dän­töä tai työehtosopimuksia.

Vuoti kertoo, että jotkut yrityk­set ovat todel­la­kin kummas­tel­leet ääneen sitä, että tällä työmaalla nouda­te­taan sään­töjä ja lakeja. Vuoti kuvaa, että hänen itsensä kaltai­set työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jat ovat yhtei­sessä rinta­massa ja posi­tii­vi­sessa yhteis­työn hengessä työnan­ta­jan edus­ta­jien kanssa ponnis­tel­leet reilu­jen työeh­to­jen toteut­ta­mi­seksi työmaalla. Ja Ääne­kos­kelta MF oppi aina­kin sen, että yhteys­hen­kilö pitää palkata suoraan yhtiön palkkalistoille.

– Minulla ei ole mitään estettä saada yhtiön sisäistä infor­maa­tiota ja on ihan eri asia esitellä itsensä esimer­kiksi alihank­ki­joille Metsä Fibren työn­te­ki­jänä, Vuoti kertoo tyytyväisenä.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­musta Vuoti moit­tii anka­rasti siitä, että se ”suoras­taan houkut­te­lee väärin­käy­tök­siin”. Ulko­lai­set yrityk­set ovat nimit­täin kysei­sen tessin luomassa katveessa aina sitä mieltä, että on paikal­li­sesti sovittu työajan­ta­saa­mis­va­pait­ten pitä­mi­sestä urakan jälkeen koti­maassa. Vuoti näyt­tää olevan melkoi­sen varma, että sellai­set vapaat jäävät kyllä pitä­mättä ja korvauk­set saamatta.

Pitäisi tunnus­taa, että meidän liit­tomme sopi­mus­aloilla on valtava määrä ulko­maa­lai­sia työntekijöitä.

Yhteys­hen­kilö esit­tää anka­raa kritiik­kiä myös lain­laa­ti­joita ja viran­omai­sia kohtaan. Nykyi­sel­lään härs­kis­tä­kään alipalk­kauk­sesta ei käytän­nössä rangaista miten­kään. Kiinni jäänyt työnan­taja joutuu vain maksa­maan ne rahat, jotka hänen olisi alun alkaen­kin pitä­nyt maksaa. Vuotin mielestä työlu­pia jaka­villa viran­omai­silla ei ole puoles­taan mitään realis­tista käsi­tystä siitä, mitä ammat­ti­lai­sille pitää tessin mukaan maksaa. Taulu­kosta vilkaistu alin palkka ei aina ole töiden vaati­vuutta vastaava palkka, Vuoti korostaa.

Teol­li­suus­liit­toa Vuoti kehot­taa satsaa­maan tule­vai­suu­dessa enem­män ja enem­män ulko­maa­lai­siin työntekijöihin.

– Pitäisi tunnus­taa, että meidän liit­tomme sopi­mus­aloilla on valtava määrä ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöitä. Meidän pitäisi kertoa heille aktii­vi­sem­min, mikä on palk­ka­taso Suomessa ja valvoa parem­min heidän etujaan. Suoma­lai­set­kin työn­te­ki­jät hyötyi­si­vät tästä. Työnan­ta­ja­puoli pitäisi saada mukaan yhtei­seen projek­tiin, Vuoti vaatii.