Miten harmaa valais­taan? – Kemin sellu­teh­taan raken­nus­työ­maalla havaittu paljon ongelmia

Kaikki tällä Metsä Fibren eli MF:n sellu­teh­taan työmaalla on jätti­läis­mäistä. Tehda­sa­lueen pinta-ala on 70 hehtaaria. Nykyisen asennus­vai­heen ja koekäytön aikaan raken­tajia on ollut työmaalla yhtäai­kai­sessa huipus­saan yli 4 000. Kaikkiaan yksit­täisiä raken­tajia tulee olemaan työmaalla 15 000 edustaen 61:tä eri kansal­li­suutta. Alihan­kin­ta­ket­jujen eri lenkkien 1 900 yrityk­sestä 1 400 on ollut suomalaisia.

Tehdas korvaa yhtiön vanhan sellu­teh­taan Kemissä. MF kutsuu uutta laitos­taan biotuo­te­teh­taaksi, mutta hakatut puut jalos­te­taan 95-prosent­ti­sesti selluksi. Valmis­tues­saan suunni­telman mukaan syksyllä 2023 tehdas tulee ahmimaan sisuk­siinsa joka päivä 9 junal­lista ja 180 rekal­lista puuta. Tehtaalle tulee 250 vakinaista työpaikkaa.

PITKÄ TORJUNTAPROSESSI

Projek­ti­pääl­likkö Jari-Pekka Johansson kutsuu harmaan talouden torjuntaa ”pitkäksi prosessiksi”.

– Jo hankin­ta­so­pi­muksia tehdes­sämme vaati­muk­sena on, että yritys noudattaa työmaalla työlain­sää­däntöä ja työeh­to­so­pi­muksia. Niitä käydään läpi. Porttia lähes­tyt­täessä seula tiivistyy. Otamme yhteyksiä ja pyydämme dokumen­taa­tiot. Jos paperit eivät ole kunnossa, tänne ei pääse, Johansson sanoo.

Henki­lös­tö­pääl­likkö Miko Kemiläinen täsmentää, että yhdeksän yritystä ei ole puutteiden takia päässyt lainkaan työmaalle ja että 13 yritystä on poistettu rikko­musten takia.

Johansson muistuttaa, että yrityksiä myös autetaan korjaa­maan toimin­taansa. Yritys voi jatkaa työmaalla, jos se saattaa asiansa kuntoon.

Yle on kertonut verkko­si­vuil­laan (27.2.2023) Hutní Montáže a.s. ‑nimisen yrityksen kolmesta intia­lai­sesta työnte­ki­jästä, jotka siirtyivät Barona-vuokray­ri­tyksen palve­luk­seen palkkae­pä­sel­vyyk­sien takia. Intia­laiset erikois­hit­saajat ehtivät kuitenkin tehdä kuukausia töitä selvi­tys­pro­sessin aikana.

– Epäilys yrityksen väärän­lai­sesta toimin­nasta on tuotu esiin, ja sen tulok­sena asia on lähtenyt viran­omais­pro­ses­siin. Sieltä tulee sitten neutraali näkemys ja selkeä tieto, jonka pohjalta voimme edetä, projek­ti­pääl­likkö sanoo.

Kemin työmaalla on aivan alusta asti panos­tettu merkit­tä­västi harmaan talouden torjuntaan.

MF:n Äänekosken vastaa­van­laisen tehtaan taannoi­selta työmaalta kantautui paljon tietoja etenkin ulkomaa­laisten työnte­ki­jöiden hyväk­si­käy­töstä. Johansson oli siellä Valmetin työnte­ki­jänä, eikä osaa ottaa kantaa sen työmaan käytäntöihin.

– En ollut siellä saman­lai­sessa roolissa kuin täällä, mutta sen voin yleis­pä­te­västi sanoa, että Kemin työmaalla on aivan alusta asti panos­tettu merkit­tä­västi harmaan talouden torjun­taan. Sekä työnan­taja- että työnte­ki­jä­liit­tojen edustajia käy täällä paikan päällä. Ja tämä on iso muutos, että Mika Vuoti on Metsä Fibren palkka­lis­toilla. Mika ja Miko (Kemiläinen) muodos­tavat tällaisen tehok­kaan taiste­lu­parin, Johansson kuvailee.

MUTKATONTA YHTEISTYÖTÄ

Tuo edellä mainittu työpari istuu projek­ti­pääl­likön ohella parak­ki­talon neukka­rissa Tekijän haasta­tel­ta­vana. Vuoti oli SSAB Raahen tehtaalla luotta­mus­toi­missa kaikkiaan 20 vuotta, joista 14 pääluottamusmiehenä.

Vitsai­lusta ja rennosta tunnel­masta voi päätellä, että työnte­ki­jöiden olojen kaitse­minen todel­lakin on yhteinen projekti.

– Me istumme vasta­päätä toisiamme parak­ki­ko­peissa. Ei meidän tarvitse erikseen palave­reita järjestää. Siitä huudel­laan käytävän yli, kertoo Kemiläinen sutjak­kaasta yhteis­työs­tään Vuotin kanssa.

Henki­lös­tö­pääl­likkö kertoo, että yhteistyö sujuu myös viran­omaisten kanssa. Työmaalla käy työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jien ohella ulkomaalaistarkastajia.

Henki­lös­tö­pääl­li­köllä ei ole huomaut­ta­mista, kun Vuoti luettelee esimer­kiksi pisto­ko­keilla löydet­tyjä, tyypil­lisiä rikko­muksia: teete­tään ylipitkiä työpäiviä, naamioi­daan selvä tuntityö urakka­työksi, työvuo­ro­lis­toja ei pidetä tai ne ovat täysin epämää­räiset, jätetään ylityö- ja sunnun­tai­kor­vaukset maksa­matta eikä työajan tasaa­mis­va­paita korvata.

– Erään ison asennus­työ­firman kanssa tuli erimie­li­syyksiä. Heillä näytti olevan palve­luk­ses­saan poikkeuk­sel­lisen paljon toimi­ni­miy­rit­täjiä, Kemiläinen kertoo.

Ja Vuoti jatkaa:

– Sen tarkas­tuksen jälkeen ei työmaalle ole enää otettu toiminimiyrittäjiä.

Kevyty­rit­täjiä ei työmaalle ole otettu koskaan. Ulkomaa­laisten ja suoma­laisten yritysten ”rikko­mus­taa­juu­desta” miehillä on sama käsitys. Tiedon puute ei voi olla palkkae­pä­sel­vyyk­sien tai muiden laimin­lyön­tien perussyy, sillä yrityksen suoma­lai­suus ei ole mikään tae asioiden lailli­sesta tolasta. Urakoitten ketjut­ta­minen ei välttä­mättä johda vääryyk­siin, mutta Vuotin mukaan se kyllä nostaa niiden todennäköisyyttä.

TURVALLISUUTEEN SATSATAAN

Työolojen vahti­misen täysvar­tioon kuuluu itseoi­keu­tet­tuna jäsenenä myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Ilpo Hiltula, Raken­nus­liiton entinen toimitsija.

– Teemme työsuo­je­lu­kier­roksia joka päivä eri alueilla. Tulityöt ja säiliö­työt luvite­taan. Jos on niin hankala paikka, että nosto­ko­rista on poistut­tava, siihen on oltava suunni­telma ja lupa. Kaikissa yrityk­sissä on pidet­tävä joka viikko omien työnte­ki­jöiden kanssa turva­vartti. Jos ei pidetä, siihen puututaan.

Hiltula sanoo, että eri maiden työmaa­kult­tuu­rien erilai­suuden näkee. Suoma­laiset työnte­kijät ovat tottu­neet tarkkoihin työsuo­je­lu­mää­räyk­siin. Jossain muualla on toisin.

– Jos joissain kulttuu­reissa työnjoh­taja sanoo, että kiipeäpä tuonne kiikku­maan, niin työnte­ki­jähän kiipeää. Tämä on jatkuvaa puuttu­mista ja neuvo­mista, Hiltula kuvaa jokapäi­väistä tinkiään työsuojeluvaltuutettuna.

Työsuo­je­lu­mää­räyksiä rikko­neelta työnte­ki­jältä ja hänen työnjoh­ta­jal­taan otetaan kulku­lupa väliai­kai­sesti pois. Lievem­missä tapauk­sissa takaisin työmaalle pääsee pereh­dy­tyksen kautta, törkeim­missä ei enää ollenkaan.

Kaikki tapaturmat tutki­taan, samoin läheltä piti ‑tilan­teet. Hiltula korostaa sitäkin, että työmaalla on iso, kuuden hengen työtur­val­li­suus­tiimi ja että turval­li­suu­teen panos­te­taan. Kekse­liäi­syy­del­lekin on sijansa.

– Me mietimme turva­tii­missä, mitä me voisimme tehdä kahvat­to­mille rällä­köille. Tuli käsita­pa­turmia. Noh, aina kun kierrok­sella nähtiin sellainen, otettiin pois ja vietiin portille vartijan koppiin eikä takaisin saanut, ennen kuin varti­jalle tuotiin kahva.

Hiltula naurahtaa, että ovelimmat yrittivät kyllä periä työka­luaan takaisin minkä tahansa satun­naisen kahvan kanssa, mutta eipä auttanut; rälläk­känsä sai takaisin vain sopivaa kahvaa vastaan.

TURVAKULTTUURISTA HUOLIMATTA KAKSI KUOLLUT

Kemin sellu­teh­taan koko raken­nusajan tapatur­ma­taa­juus on ollut Hiltusen mukaan 6,6 jokaista tehtyä miljoonaa työtuntia kohden. Se on raken­nus­työ­maaksi hyvin alhainen, vaikka valtuu­tettu kertoo, että joissain yksit­täi­sissä tapauk­sissa sairaus­loman sijaan työnte­ki­jälle on annettu korvaavaa työtä. Sillä saadaan yrityksen tapatur­ma­taa­juutta keino­te­koi­sesti alemmaksi.

Kaikesta turva­kult­tuu­rista huoli­matta Kemin sellu­teh­taan työmaalla on kuollut kaksi ulkomaa­laista työnte­kijää, toinen kesäkuussa 2022, toinen helmi­kuussa 2023. Ensim­mäinen kuole­man­ta­paus sattui sooda­kat­tilan asennus­työssä. Työryhmä käytti sooda­kat­tilan elementin nostossa väärää työtapaa ja työntekijä jäi raskaan teräs­palkin alle. Julkisten lähteiden mukaan toisen onnet­to­muuden uhri kuoli hengi­tet­tyään hitsauk­sessa käytettyä argonkaasua.

Ensim­mäi­sessä onnet­to­muu­dessa kuollut työntekijä oli jo aiemmin palkkae­pä­sel­vyyk­sistä tutun tsekki­läis­yri­tyksen palveluksessa.

Aluehal­lin­to­vi­raston työsuo­jelun vastuu­alueen tarkas­tus­ker­tomus toteaa tapauk­sesta näin: ” Hutní Montáže a.s. vastasi sooda­kat­tilan element­tien asennus­työstä. Työnan­taja ei ollut varmis­tanut sitä, että element­tien asennus tapahtuu hyväk­syt­tyjen suunni­tel­mien mukai­sesti ja turval­li­sesti. Hutní Montáže a.s:n ja Valmet Techno­lo­gies Oy:n (joka sopimus­tek­ni­sesti vastaa sooda­kat­tilan asennus­suun­nit­te­lusta) esittä­missä suunni­tel­missa oli risti­riitaa element­tien uudel­leen ripus­tuksen kiinni­tys­pis­teistä (…) Tukikehän palkkien kiinnik­keitä ei ollut hitsattu suunni­tel­missa esite­tyllä tavalla (…) Sooda­kat­tilan raken­teiden hitsaus­töistä ei ollut työnan­ta­jalla, eikä pääto­teut­ta­jalla valvon­ta­jär­jes­telmää tai muuta järjes­tel­mäl­listä tapaa seurata työn laatua muutoin kuin silmämääräisesti.”

MF:lle kyseinen tsekkiy­ritys olisi voinut olla tuttu työsuo­je­lu­tar­kas­tuk­sista jo Äänekosken työmaalta. Siellä tehdyn työsuo­je­lu­tar­kas­tuksen raportti vuodelta 2017 kertoo nimit­täin sen, että yritys oli jättänyt ylityö­kor­vauksia maksa­matta: ”Saatujen kulun­val­von­ta­tie­tojen mukaan lähetetyt työnte­kijät ovat tehneet päivit­täisiä ja viikoit­taisia ylityö­tun­teja, joista heille ei ole maksettu korotettua palkkaa eikä asiakir­joista ilmene, että ylityö­kor­vaus olisi annettu palkal­li­sena vapaana työai­ka­lain ja tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen mukaisesti.”

”KEMIN SÄÄNNÖT” KOKO SUOMEEN!

Yhteys­hen­kilö Vuoti haluaa painottaa, että ”shokki­maisen” suuresta laimin­lyön­tien määrästä huoli­matta Kemissä koepon­nis­tettua harmaan talouden torjunnan toimin­ta­mallia pitäisi jalostaa edelleen ja levittää koko Suomeen.

– Miksi täällä on Kemin säännöt? Eihän Äänekos­kel­la­kaan tarvinnut noudattaa työlain­sää­däntöä tai työehtosopimuksia.

Vuoti kertoo, että jotkut yritykset ovat todel­lakin kummas­tel­leet ääneen sitä, että tällä työmaalla nouda­te­taan sääntöjä ja lakeja. Vuoti kuvaa, että hänen itsensä kaltaiset työnte­ki­jöiden edustajat ovat yhtei­sessä rinta­massa ja positii­vi­sessa yhteis­työn hengessä työnan­tajan edusta­jien kanssa ponnis­tel­leet reilujen työeh­tojen toteut­ta­mi­seksi työmaalla. Ja Äänekos­kelta MF oppi ainakin sen, että yhteys­hen­kilö pitää palkata suoraan yhtiön palkkalistoille.

– Minulla ei ole mitään estettä saada yhtiön sisäistä infor­maa­tiota ja on ihan eri asia esitellä itsensä esimer­kiksi alihank­ki­joille Metsä Fibren työnte­ki­jänä, Vuoti kertoo tyytyväisenä.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­musta Vuoti moittii ankarasti siitä, että se ”suoras­taan houkut­telee väärin­käy­tök­siin”. Ulkolaiset yritykset ovat nimit­täin kyseisen tessin luomassa katveessa aina sitä mieltä, että on paikal­li­sesti sovittu työajan­ta­saa­mis­va­paitten pitämi­sestä urakan jälkeen kotimaassa. Vuoti näyttää olevan melkoisen varma, että sellaiset vapaat jäävät kyllä pitämättä ja korvaukset saamatta.

Pitäisi tunnustaa, että meidän liittomme sopimus­aloilla on valtava määrä ulkomaa­laisia työntekijöitä.

Yhteys­hen­kilö esittää ankaraa kritiikkiä myös lainlaa­ti­joita ja viran­omaisia kohtaan. Nykyi­sel­lään härskis­tä­kään alipalk­kauk­sesta ei käytän­nössä rangaista miten­kään. Kiinni jäänyt työnan­taja joutuu vain maksa­maan ne rahat, jotka hänen olisi alun alkaenkin pitänyt maksaa. Vuotin mielestä työlupia jakavilla viran­omai­silla ei ole puoles­taan mitään realis­tista käsitystä siitä, mitä ammat­ti­lai­sille pitää tessin mukaan maksaa. Taulu­kosta vilkaistu alin palkka ei aina ole töiden vaati­vuutta vastaava palkka, Vuoti korostaa.

Teolli­suus­liittoa Vuoti kehottaa satsaa­maan tulevai­suu­dessa enemmän ja enemmän ulkomaa­lai­siin työntekijöihin.

– Pitäisi tunnustaa, että meidän liittomme sopimus­aloilla on valtava määrä ulkomaa­laisia työnte­ki­jöitä. Meidän pitäisi kertoa heille aktii­vi­semmin, mikä on palkka­taso Suomessa ja valvoa paremmin heidän etujaan. Suoma­lai­setkin työnte­kijät hyötyi­sivät tästä. Työnan­ta­ja­puoli pitäisi saada mukaan yhtei­seen projek­tiin, Vuoti vaatii.