Työssä
Miten harmaa valaistaan? – Kemin sellutehtaan rakennustyömaalla havaittu paljon ongelmia
”On ollut yllätys niin minulle kuin yhtiölle, kuinka paljon ongelmia on. Mutta harmaan talouden torjuminen on luottamusmiesten ja työnantajan yhteinen projekti ja yhteinen tavoite”, toteaa Kemin sellutehtaan rakennustyömaan yhteyshenkilö ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Mika Vuoti.
Kaikki tällä Metsä Fibren eli MF:n sellutehtaan työmaalla on jättiläismäistä. Tehdasalueen pinta-ala on 70 hehtaaria. Nykyisen asennusvaiheen ja koekäytön aikaan rakentajia on ollut työmaalla yhtäaikaisessa huipussaan yli 4 000. Kaikkiaan yksittäisiä rakentajia tulee olemaan työmaalla 15 000 edustaen 61:tä eri kansallisuutta. Alihankintaketjujen eri lenkkien 1 900 yrityksestä 1 400 on ollut suomalaisia.
Tehdas korvaa yhtiön vanhan sellutehtaan Kemissä. MF kutsuu uutta laitostaan biotuotetehtaaksi, mutta hakatut puut jalostetaan 95-prosenttisesti selluksi. Valmistuessaan suunnitelman mukaan syksyllä 2023 tehdas tulee ahmimaan sisuksiinsa joka päivä 9 junallista ja 180 rekallista puuta. Tehtaalle tulee 250 vakinaista työpaikkaa.
PITKÄ TORJUNTAPROSESSI
Projektipäällikkö Jari-Pekka Johansson kutsuu harmaan talouden torjuntaa ”pitkäksi prosessiksi”.
– Jo hankintasopimuksia tehdessämme vaatimuksena on, että yritys noudattaa työmaalla työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Niitä käydään läpi. Porttia lähestyttäessä seula tiivistyy. Otamme yhteyksiä ja pyydämme dokumentaatiot. Jos paperit eivät ole kunnossa, tänne ei pääse, Johansson sanoo.
Henkilöstöpäällikkö Miko Kemiläinen täsmentää, että yhdeksän yritystä ei ole puutteiden takia päässyt lainkaan työmaalle ja että 13 yritystä on poistettu rikkomusten takia.
Johansson muistuttaa, että yrityksiä myös autetaan korjaamaan toimintaansa. Yritys voi jatkaa työmaalla, jos se saattaa asiansa kuntoon.
Yle on kertonut verkkosivuillaan (27.2.2023) Hutní Montáže a.s. -nimisen yrityksen kolmesta intialaisesta työntekijästä, jotka siirtyivät Barona-vuokrayrityksen palvelukseen palkkaepäselvyyksien takia. Intialaiset erikoishitsaajat ehtivät kuitenkin tehdä kuukausia töitä selvitysprosessin aikana.
– Epäilys yrityksen vääränlaisesta toiminnasta on tuotu esiin, ja sen tuloksena asia on lähtenyt viranomaisprosessiin. Sieltä tulee sitten neutraali näkemys ja selkeä tieto, jonka pohjalta voimme edetä, projektipäällikkö sanoo.
Kemin työmaalla on aivan alusta asti panostettu merkittävästi harmaan talouden torjuntaan.
MF:n Äänekosken vastaavanlaisen tehtaan taannoiselta työmaalta kantautui paljon tietoja etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä. Johansson oli siellä Valmetin työntekijänä, eikä osaa ottaa kantaa sen työmaan käytäntöihin.
– En ollut siellä samanlaisessa roolissa kuin täällä, mutta sen voin yleispätevästi sanoa, että Kemin työmaalla on aivan alusta asti panostettu merkittävästi harmaan talouden torjuntaan. Sekä työnantaja- että työntekijäliittojen edustajia käy täällä paikan päällä. Ja tämä on iso muutos, että Mika Vuoti on Metsä Fibren palkkalistoilla. Mika ja Miko (Kemiläinen) muodostavat tällaisen tehokkaan taisteluparin, Johansson kuvailee.
MUTKATONTA YHTEISTYÖTÄ
Tuo edellä mainittu työpari istuu projektipäällikön ohella parakkitalon neukkarissa Tekijän haastateltavana. Vuoti oli SSAB Raahen tehtaalla luottamustoimissa kaikkiaan 20 vuotta, joista 14 pääluottamusmiehenä.
Vitsailusta ja rennosta tunnelmasta voi päätellä, että työntekijöiden olojen kaitseminen todellakin on yhteinen projekti.
– Me istumme vastapäätä toisiamme parakkikopeissa. Ei meidän tarvitse erikseen palavereita järjestää. Siitä huudellaan käytävän yli, kertoo Kemiläinen sutjakkaasta yhteistyöstään Vuotin kanssa.
Henkilöstöpäällikkö kertoo, että yhteistyö sujuu myös viranomaisten kanssa. Työmaalla käy työsuojelutarkastajien ohella ulkomaalaistarkastajia.
Henkilöstöpäälliköllä ei ole huomauttamista, kun Vuoti luettelee esimerkiksi pistokokeilla löydettyjä, tyypillisiä rikkomuksia: teetetään ylipitkiä työpäiviä, naamioidaan selvä tuntityö urakkatyöksi, työvuorolistoja ei pidetä tai ne ovat täysin epämääräiset, jätetään ylityö- ja sunnuntaikorvaukset maksamatta eikä työajan tasaamisvapaita korvata.
– Erään ison asennustyöfirman kanssa tuli erimielisyyksiä. Heillä näytti olevan palveluksessaan poikkeuksellisen paljon toiminimiyrittäjiä, Kemiläinen kertoo.
Ja Vuoti jatkaa:
– Sen tarkastuksen jälkeen ei työmaalle ole enää otettu toiminimiyrittäjiä.
Kevytyrittäjiä ei työmaalle ole otettu koskaan. Ulkomaalaisten ja suomalaisten yritysten ”rikkomustaajuudesta” miehillä on sama käsitys. Tiedon puute ei voi olla palkkaepäselvyyksien tai muiden laiminlyöntien perussyy, sillä yrityksen suomalaisuus ei ole mikään tae asioiden laillisesta tolasta. Urakoitten ketjuttaminen ei välttämättä johda vääryyksiin, mutta Vuotin mukaan se kyllä nostaa niiden todennäköisyyttä.
TURVALLISUUTEEN SATSATAAN
Työolojen vahtimisen täysvartioon kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä myös työsuojeluvaltuutettu Ilpo Hiltula, Rakennusliiton entinen toimitsija.
– Teemme työsuojelukierroksia joka päivä eri alueilla. Tulityöt ja säiliötyöt luvitetaan. Jos on niin hankala paikka, että nostokorista on poistuttava, siihen on oltava suunnitelma ja lupa. Kaikissa yrityksissä on pidettävä joka viikko omien työntekijöiden kanssa turvavartti. Jos ei pidetä, siihen puututaan.
Hiltula sanoo, että eri maiden työmaakulttuurien erilaisuuden näkee. Suomalaiset työntekijät ovat tottuneet tarkkoihin työsuojelumääräyksiin. Jossain muualla on toisin.
– Jos joissain kulttuureissa työnjohtaja sanoo, että kiipeäpä tuonne kiikkumaan, niin työntekijähän kiipeää. Tämä on jatkuvaa puuttumista ja neuvomista, Hiltula kuvaa jokapäiväistä tinkiään työsuojeluvaltuutettuna.
Työsuojelumääräyksiä rikkoneelta työntekijältä ja hänen työnjohtajaltaan otetaan kulkulupa väliaikaisesti pois. Lievemmissä tapauksissa takaisin työmaalle pääsee perehdytyksen kautta, törkeimmissä ei enää ollenkaan.
Kaikki tapaturmat tutkitaan, samoin läheltä piti -tilanteet. Hiltula korostaa sitäkin, että työmaalla on iso, kuuden hengen työturvallisuustiimi ja että turvallisuuteen panostetaan. Kekseliäisyydellekin on sijansa.
– Me mietimme turvatiimissä, mitä me voisimme tehdä kahvattomille rälläköille. Tuli käsitapaturmia. Noh, aina kun kierroksella nähtiin sellainen, otettiin pois ja vietiin portille vartijan koppiin eikä takaisin saanut, ennen kuin vartijalle tuotiin kahva.
Hiltula naurahtaa, että ovelimmat yrittivät kyllä periä työkaluaan takaisin minkä tahansa satunnaisen kahvan kanssa, mutta eipä auttanut; rälläkkänsä sai takaisin vain sopivaa kahvaa vastaan.
TURVAKULTTUURISTA HUOLIMATTA KAKSI KUOLLUT
Kemin sellutehtaan koko rakennusajan tapaturmataajuus on ollut Hiltusen mukaan 6,6 jokaista tehtyä miljoonaa työtuntia kohden. Se on rakennustyömaaksi hyvin alhainen, vaikka valtuutettu kertoo, että joissain yksittäisissä tapauksissa sairausloman sijaan työntekijälle on annettu korvaavaa työtä. Sillä saadaan yrityksen tapaturmataajuutta keinotekoisesti alemmaksi.
Kaikesta turvakulttuurista huolimatta Kemin sellutehtaan työmaalla on kuollut kaksi ulkomaalaista työntekijää, toinen kesäkuussa 2022, toinen helmikuussa 2023. Ensimmäinen kuolemantapaus sattui soodakattilan asennustyössä. Työryhmä käytti soodakattilan elementin nostossa väärää työtapaa ja työntekijä jäi raskaan teräspalkin alle. Julkisten lähteiden mukaan toisen onnettomuuden uhri kuoli hengitettyään hitsauksessa käytettyä argonkaasua.
Ensimmäisessä onnettomuudessa kuollut työntekijä oli jo aiemmin palkkaepäselvyyksistä tutun tsekkiläisyrityksen palveluksessa.
Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomus toteaa tapauksesta näin: ” Hutní Montáže a.s. vastasi soodakattilan elementtien asennustyöstä. Työnantaja ei ollut varmistanut sitä, että elementtien asennus tapahtuu hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti ja turvallisesti. Hutní Montáže a.s:n ja Valmet Technologies Oy:n (joka sopimusteknisesti vastaa soodakattilan asennussuunnittelusta) esittämissä suunnitelmissa oli ristiriitaa elementtien uudelleen ripustuksen kiinnityspisteistä (…) Tukikehän palkkien kiinnikkeitä ei ollut hitsattu suunnitelmissa esitetyllä tavalla (…) Soodakattilan rakenteiden hitsaustöistä ei ollut työnantajalla, eikä päätoteuttajalla valvontajärjestelmää tai muuta järjestelmällistä tapaa seurata työn laatua muutoin kuin silmämääräisesti.”
MF:lle kyseinen tsekkiyritys olisi voinut olla tuttu työsuojelutarkastuksista jo Äänekosken työmaalta. Siellä tehdyn työsuojelutarkastuksen raportti vuodelta 2017 kertoo nimittäin sen, että yritys oli jättänyt ylityökorvauksia maksamatta: ”Saatujen kulunvalvontatietojen mukaan lähetetyt työntekijät ovat tehneet päivittäisiä ja viikoittaisia ylityötunteja, joista heille ei ole maksettu korotettua palkkaa eikä asiakirjoista ilmene, että ylityökorvaus olisi annettu palkallisena vapaana työaikalain ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.”
”KEMIN SÄÄNNÖT” KOKO SUOMEEN!
Yhteyshenkilö Vuoti haluaa painottaa, että ”shokkimaisen” suuresta laiminlyöntien määrästä huolimatta Kemissä koeponnistettua harmaan talouden torjunnan toimintamallia pitäisi jalostaa edelleen ja levittää koko Suomeen.
– Miksi täällä on Kemin säännöt? Eihän Äänekoskellakaan tarvinnut noudattaa työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia.
Vuoti kertoo, että jotkut yritykset ovat todellakin kummastelleet ääneen sitä, että tällä työmaalla noudatetaan sääntöjä ja lakeja. Vuoti kuvaa, että hänen itsensä kaltaiset työntekijöiden edustajat ovat yhteisessä rintamassa ja positiivisessa yhteistyön hengessä työnantajan edustajien kanssa ponnistelleet reilujen työehtojen toteuttamiseksi työmaalla. Ja Äänekoskelta MF oppi ainakin sen, että yhteyshenkilö pitää palkata suoraan yhtiön palkkalistoille.
– Minulla ei ole mitään estettä saada yhtiön sisäistä informaatiota ja on ihan eri asia esitellä itsensä esimerkiksi alihankkijoille Metsä Fibren työntekijänä, Vuoti kertoo tyytyväisenä.
Teknologiateollisuuden työehtosopimusta Vuoti moittii ankarasti siitä, että se ”suorastaan houkuttelee väärinkäytöksiin”. Ulkolaiset yritykset ovat nimittäin kyseisen tessin luomassa katveessa aina sitä mieltä, että on paikallisesti sovittu työajantasaamisvapaitten pitämisestä urakan jälkeen kotimaassa. Vuoti näyttää olevan melkoisen varma, että sellaiset vapaat jäävät kyllä pitämättä ja korvaukset saamatta.
Pitäisi tunnustaa, että meidän liittomme sopimusaloilla on valtava määrä ulkomaalaisia työntekijöitä.
Yhteyshenkilö esittää ankaraa kritiikkiä myös lainlaatijoita ja viranomaisia kohtaan. Nykyisellään härskistäkään alipalkkauksesta ei käytännössä rangaista mitenkään. Kiinni jäänyt työnantaja joutuu vain maksamaan ne rahat, jotka hänen olisi alun alkaenkin pitänyt maksaa. Vuotin mielestä työlupia jakavilla viranomaisilla ei ole puolestaan mitään realistista käsitystä siitä, mitä ammattilaisille pitää tessin mukaan maksaa. Taulukosta vilkaistu alin palkka ei aina ole töiden vaativuutta vastaava palkka, Vuoti korostaa.
Teollisuusliittoa Vuoti kehottaa satsaamaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän ulkomaalaisiin työntekijöihin.
– Pitäisi tunnustaa, että meidän liittomme sopimusaloilla on valtava määrä ulkomaalaisia työntekijöitä. Meidän pitäisi kertoa heille aktiivisemmin, mikä on palkkataso Suomessa ja valvoa paremmin heidän etujaan. Suomalaisetkin työntekijät hyötyisivät tästä. Työnantajapuoli pitäisi saada mukaan yhteiseen projektiin, Vuoti vaatii.
