Liit­to­ko­kouk­sen keskus­telu: Liiton oltava vahva ja avoin

Teol­li­suus­lii­ton Tampe­reella kokoon­tuva liit­to­ko­kous sai maanan­taina 22.5.2023 puheen­joh­taja Riku Aallon katsauk­sen liit­to­ko­kous­kau­desta 2018–2023.

Mennyttä liit­to­ko­kous­kautta leima­si­vat monet enna­koi­mat­to­mat tapah­tu­mat maail­malla ja työmark­ki­noilla: koro­na­pan­de­mia, Venä­jän suur­hyök­käys Ukrai­naan sekä työnan­ta­ja­puo­len irtio­tot työehtosopimustoiminnasta.

Kokouse­dus­ta­jat käsit­te­li­vät mennyttä kautta ja antoi­vat eväitä tule­valle viisivuotiselle.

Edel­li­sen työmark­ki­na­kier­rok­sen tulok­sia arvioi­tiin useissa puheen­vuo­roissa. Palkan­ko­ro­tus­ta­sosta oltiin montaa mieltä. Osa piti koro­tuk­sia tilan­tee­seen nähden kohtuul­li­sina, osa huonoina.

Anna Anders­son jalo­me­tal­lia­lalta muis­tutti, että mata­la­palkka-aloilla palk­ka­luok­kien erot ovat pieniä, eivätkä yrityk­set juuri maksa korkeam­pia palkkoja.

– On perin merkil­listä, ettei työvoi­ma­pula ole näky­nyt palk­kauk­sessa, Anders­son sanoi.

On perin merkil­listä, ettei työvoi­ma­pula ole näky­nyt palkkauksessa.

Petri Kohta­mäki tekno­lo­gia­teol­li­suu­desta pohti, että työmark­ki­na­kier­rok­sella pääna­vaa­jana Teol­li­suus­liitto ei aina saa maksi­mieu­roja palkan­ko­ro­tuk­siin, mutta pääna­vaa­jalla on mahdol­li­suus tehdä myös yhteis­kun­nal­li­sia avauk­sia työn­te­ki­jöi­den hyväksi.

– Jatkos­sa­kin Teol­li­suus­lii­ton pitää olla se, joka pystyy teke­mään vaikei­ta­kin päätök­siä, Kohta­mäki sanoi.

HEREILLÄ ON OLTAVA JATKOSSAKIN

Puheen­vuo­roissa sivut­tiin vallit­se­vaa poliit­tista tilan­netta. Suomeen ollaan muodos­ta­massa kokoo­muk­sen johdolla oikeis­to­hal­li­tusta, joka näyt­tää pyrki­vän heiken­tä­mään työn­te­ki­jöi­den asemaa. Monen­lai­siin muutok­siin täytyy olla valmis.

– Alka­valla liit­to­ko­kous­kau­della pitää olla koko ajan hereillä, totesi Tommi Sauvo­lai­nen teknologiateollisuudesta.

Juha Manni mekaa­ni­sesta metsä­teol­li­suu­desta ja bioteol­li­suu­desta totesi, että liiton kannat­taa olla posi­tii­vi­nen ja maltil­li­nen, mutta tiukan paikan tullen työn­tekijän oikeuk­sista ei anneta periksi. Menes­ty­vät yrityk­set ja osaa­vat työn­te­ki­jät ovat menes­tyk­sen tekijät.

– Me teemme Suomelle hyvin­voin­tia, Manni sanoi.

LIITTO KUULUU KAIKILLE

Useissa puheen­vuo­roissa koros­tet­tiin eri työn­te­ki­jä­ryh­mien ja erilais­ten työpaik­ko­jen huomioi­mista liiton toiminnassa.

Kai Majan­der maaseu­tue­lin­kei­noista ja turki­sa­lalta toivoi, ettei­vät ennak­ko­luu­lot ole esteenä jäse­neksi liittymiselle.

– Olisi ihana, jos Teol­li­suus­liitto ottaisi seksu­aa­li­vä­hem­mis­töt avoi­mesti vastaan, Majan­der sanoi.

Jouni Jussin­niemi kaivo­sa­lalta totesi, että monissa ulko­maista työvoi­maa käyt­tä­vissä yrityk­sissä polje­taan työeh­toja. Työmark­ki­na­ri­kol­li­suu­den kitke­mi­nen on kaik­kien rehel­lis­ten osapuo­lien etu.

– Tämä on seuraa­van liit­to­ko­kous­kau­den keskei­nen edun­val­von­ta­ky­sy­mys, Jussin­niemi sanoi.

Olisi ihana, jos Teol­li­suus­liitto ottaisi seksu­aa­li­vä­hem­mis­töt avoi­mesti vastaan.

Myös työpai­kan koko voi aset­taa työn­te­ki­jät eriar­voi­seen asemaan. Iida Nummela maaseu­tue­lin­kei­noista ja turki­sa­lalta otti esiin, että liiton pitää pystyä autta­maan myös erit­täin pienillä työpai­koilla työs­ken­te­le­viä jäseniä.

– Ainoana työn­te­ki­jänä voi jäädä ilman ulko­puo­li­sen näkö­kan­taa ongel­miin, Nummela sanoi.

Palve­luja ja tietoa tarvi­taan useilla kielillä. Ilkka Vuonola maaseu­tue­lin­kei­noista ja turki­sa­lalta totesi, että Teol­li­suus­lii­ton on oltava entistä aktii­vi­sempi maahan­muut­ta­jien suuntaan

– Palve­lumme ovat ainut­laa­tui­sia ja korvaa­mat­to­mia, mutta se täytyy kertoa työn­te­ki­jöille, Vuonola sanoi.