Mikko Hakka­rai­nen: Teko­äly ja tule­vai­suu­den työelämä: uhka vai mahdollisuus?

TEKSTI MIKKO HAKKARAINEN
KUVA KITI HAILA

Ennen oli ehkä parem­mat käpy­leh­mät, mutta tule­vai­suu­dessa tai oikeas­taan jo lähi­ny­kyi­syy­dessä teko­äly on kaiken A ja I, tuntu­vat visio­nää­rit, kylän­van­him­mat ja tietä­jät kautta maiden ja mantu­jen nyky­ään sanovan.

Tätä­hän on toki testat­tava, siispä inter­ne­tin teko­ä­ly­so­vel­lus auki ja sisään suomen­kie­li­nen komento:

”Kirjoita aiheesta ”Teko­äly ja tule­vai­suu­den työelämä” teksti Teol­li­suus­lii­ton Tekijä-lehden blogi­pals­talle. Kritee­rit ovat seuraavat:

1. Otsi­kon on oltava napakka ja lyhyt.
2. Teksti saa olla enin­tään 2000 merk­kiä pitkä.
3. Aihetta tulee käsi­tellä eten­kin työn­tekijän näkökulmasta.
4. Tulee mainita sekä uhkia että mahdollisuuksia.
5. Mukana tulee olla myös huumo­ria ja lopussa vitsi.”

Hetken mylly jauhoi ja tulosta syntyi. Jänni­tyk­sen vuoksi ensim­mäistä tulosta ei hyväk­sytty, vaan painet­tiin ”regenerate”-nappia, koska miksipä ei. Kas tässä tulos (otsikko on tuolla ylempänä):

-

”Teko­äly on muut­ta­nut ja tulee jatkos­sa­kin muut­ta­maan työelä­määmme. Koneet voivat suorit­taa monia tehtä­viä, joita aiem­min teki­vät ihmi­set. Tämä voi tuntua uhkaa­valta, mutta samalla se tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia.

Teol­li­suu­dessa teko­äly voi esimer­kiksi auttaa opti­moi­maan tuotan­to­pro­ses­seja ja paran­ta­maan tuot­tei­den laatua. Työn­tekijän näkö­kul­masta tämä voi tarkoit­taa sitä, että työn­kuva muut­tuu ja mono­to­ni­set työteh­tä­vät voivat vähen­tyä. Sen sijaan työn­te­ki­jöille tarjou­tuu mahdol­li­suus kehit­tyä uusilla osaa­mi­sa­lueilla ja vaati­vam­missa tehtävissä.

Toisaalta on myös uhkia. Jos teko­äly korvaa koko­naan ihmis­työn, seurauk­sena voi olla massa­työt­tö­myys. On kuiten­kin tärkeää muis­taa, että teko­äly ei ole itsei­sarvo. Sen sijaan sen tarkoi­tus on auttaa ihmi­siä ja tehos­taa heidän työs­ken­te­ly­ään. Ihmi­sen ja koneen yhteis­työ on tule­vai­suu­dessa entistä tärkeämpää.

On myös tärkeää huomioida, että teko­äly ei ole aina täydel­listä. Koneet voivat esimer­kiksi oppia vääris­ty­neitä käyt­täy­ty­mis­mal­leja tai diskri­mi­noida tiet­tyjä ryhmiä. Tästä syystä on tärkeää kehit­tää teko­ä­lyä vastuul­li­sesti ja ottaa huomioon sen eetti­set kysymykset.

Kaiken kaik­ki­aan teko­äly voi tarjota valta­via mahdol­li­suuk­sia kehit­tää työelä­määmme. Työn­te­ki­jöi­den kannat­taa avoi­mesti suhtau­tua tekno­lo­gian kehi­tyk­seen ja oppia uusia taitoja, joita tule­vai­suu­den työpai­kat vaati­vat. Näin voimme hyödyn­tää teko­ä­lyn tuomat mahdol­li­suu­det ja varmis­taa, että koneet ovat apuna työs­sämme eivätkä korvaa meitä.

Ja nyt lupaa­mani vitsi: Miksi robo­tit eivät koskaan käytä aurin­ko­ras­vaa? Koska ne käyt­tä­vät öljyä!”

-

Suori­tusta voi kukin arvioida omien kritee­ris­tö­jensä mukai­sesti, liit­tyi­vät ne sitten puppu­ge­ne­raat­to­rei­hin, singu­la­ri­teet­tei­hin tai luddiit­tei­hin. Kansain­vä­li­nen ammat­tiyh­dis­tys­liike on myös vahvasti miet­ti­mässä aihetta omilla fooru­meil­laan. Siinä työssä ei AI-gene­roitu tent­ti­vas­taus riitä.

Mikko Hakka­rai­nen on Teol­li­suus­lii­ton kansain­vä­li­nen asiantuntija.