Savotan tuotteet on tehty kestämään

Retkei­lijän ja sotilaan hyviä ystäviä ovat toimivat ja kestävät varus­teet. Vahva reppu, mukava makuu­alusta ja vuota­maton teltta kuuluvat kunnol­li­seen retkivarustukseen.

Näitä varus­teita valmis­tavat Finn-Savotta Oy:n työnte­kijät Karstulan kunnassa Onnelan­tiellä sijait­se­vassa tehtaassa.

Tehtaan leikkaa­mossa kuuluu tasainen kohina, kun automaat­ti­leik­kurin terä irrottaa tuotteiden osat raaka­ma­te­ri­aa­lista. Leikkurin läpi kulkevat muun muassa kankaat, pressut ja pehmusteet.

– Kone on helppo- ja selkeä­käyt­töinen, kertoo leikkaaja Sasu Imppola.

Seuraa­vaksi leikku­riin menee PVC-pressua, josta leika­taan osia suosit­tuun Jääkäri-rinkkaan.

Imppola kertoo, että Savotan tuotteet ovat tuttuja myös vapaa-ajalta. Kotoa löytyy useita reppuja, jotka ovat osoit­tau­tu­neet käytössä toimi­viksi. Laatu­tuot­teista myös löytää oman kädenjälkensä.

– Etiketin numerosta näkee, että itse olen leikannut osat, Imppola kertoo.

Syyskuusta 2021 Savotalla työsken­nellyt Imppola opastaa tänään leikkaamon töihin Merja Kallion­sivua, jonka työt ovat tähän asti olleet ompelimossa.

– Opettelen leikkaamon puolelle varamie­heksi, Kallion­sivu kertoo.

Kallion­sivu tuli Savotalle töihin puoli vuotta sitten. Aiempaa ompelu­taustaa hänellä ei ollut. Ensim­mäinen työviikko oli haastava, mutta oppi on tarttunut nopeasti ja kysymällä on saanut aina apua.

– Tämä on todella hyvä työpaikka, ja työpo­rukka on tosi mukava, Kallion­sivu sanoo.

Ompelimon puolella järeät koneet tikkaavat ja ompeli­joiden ilmeet ovat keskit­ty­neitä. Wilhel­miina Hyvämäki kertoo, että työ voi olla käsille raskasta, mutta hänellä ei ole ollut ongelmia.

Puoli vuotta Savotalla työsken­nellyt Hyvämäki on koulu­tuk­sel­taan tekstii­liar­te­saani. Hän on viihtynyt Savotalla oikein mainiosti.

– Työyh­teisö on hyvä, ja saa tehdä oman alan töitä, Hyvämäki sanoo.

Heini Jokisen työpis­teessä on iso kasa valmiita reppuja. Jokinen tarkistaa tuotteiden laadun ja poistaa mahdol­liset hapsot­tavat langat.

– Katso­taan, että kaikki on kohdil­laan ja siisti­tään, Jokinen kertoo.

Yhden työvuoron aikana viimeis­te­lijän käsien kautta kulkee reppuja kolme tai neljä laval­lista, joihin jokai­seen mahtuu 80–100 reppua.

Jokinen aloitti työt Savotalla elokuussa 2022. Työteh­tävät ja ilmapiiri ovat miellyttäneet.

– Äkkiä on päässyt mukaan poruk­kaan, Jokinen sanoo.

TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI

Savotalla pisimmät työurat ovat yli 40-vuotisia. Pääluot­ta­mus­mies Niina Hintikka on työsken­nellyt Savotalla vakitui­sena vuodesta 2001. Työtä on riittänyt tasaisesti.

– En edes muista, milloin viimeksi oli lomautuksia.

Pääluot­ta­mus­mies kuvailee tehtaan työpo­rukan henkeä hyväksi ja meininkiä rennoksi.

– Täällä ei ole turhan­tär­keää patsas­telua, Hintikka sanoo.

Työn lisäksi Savotalla vaali­taan myös huvia.

– Meillä on aktii­vinen huvitoi­mi­kunta. Viimeksi oli ystävän­päi­vänä kakku­tar­joilut, Hintikka kertoo.

Vaihtu­vuutta tuotannon työnte­ki­jöissä on ollut eläköi­ty­misten ja lisäväen palkkauksen takia. Uudet työnte­kijät opete­taan töihin.

– Oikea asenne ratkaisee. Ei tarvitse olla valmiiksi ompelija, Hintikka kertoo.

Käytän­nössä opetus alkaa konei­siin tutus­tu­mi­sesta ja yksin­ker­tai­sista ompelutehtävistä.

– Työn oppii, jos jotain osaa tehdä käsillä.

TYÖAIKA JOUSTAA

Yhteis­toi­minta työpai­kalla on luistanut ja keskus­te­lu­yh­teys on olemassa johdon suuntaan.

– Kaikki on saatu hyvin sovittua. Ei ole ollut ongelmia, Hintikka kertoo.

Muutamia vuosia käytössä ollut työai­ka­pankki on saanut työnte­ki­jöiltä kiitosta. Töitä tehdään päivä­vuo­rossa, mutta työaika on liukuva.

– Voit käydä 12 tunnin aikana tekemässä omat työtun­tisi. Pystyy tekemään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi joustava systeemi, Hintikka kertoo.

Pystyy tekemään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi joustava systeemi.

Monio­saa­minen mahdol­listaa joustavat työjärjestelyt.

– Mikään työvaihe ei ole sidot­tuna yhteen ihmiseen, Hintikka kertoo.

KIIREAVUSTA TUOTEKEHITYKSEEN

Pääluot­ta­mus­miehen oma työru­peama Savotalla alkoi kiireapulaisena.

– Olin työvoi­ma­toi­mis­tossa kirjoilla. Täältä soitet­tiin, että olisi töitä tarjolla, Hintikka kertoo.

Tämän jälkeen työteh­tävät löytyivät pitkän aikaa leikkaa­mosta. Viimeiset viisi vuotta hän on työsken­nellyt tuote­ke­hi­tyk­sessä, joka on suunnit­telua, kaavoi­tusta, valmis­tus­oh­jeiden laati­mista ja ompelua.

– Työt ovat enemmän tieto­ko­neella kuin ompelu­ko­neella, Hintikka sanoo.

Tänään tuote­ke­hit­täjä Merkku Sovijärvi on ompelu­ko­neen äärellä.

– Työ on hauskaa ja mielen­kiin­toista, Sovijärvi sanoo.

Neljä ja puoli vuotta sitten Jyväs­ky­lästä kaverin houkut­te­le­mana Savotan töihin tullut Sovijärvi asuu nykyään Karstulan naapu­ri­kau­pun­gissa Saari­jär­vellä. Ajatus oli tulla Savotalle vain joksikin aikaa, mutta työt ja yhteisö ovat saaneet jäämään.

– Hirveän hauskaa meillä on, niin ei ole hätä pois, Sovijärvi sanoo.

Viihty­mistä parantaa myös se, että työvuo­roja on mahdol­lista sovittaa muun elämän menoihin.

– Jos tarvitsee lähteä aiemmin pois, se on vain järjes­te­ly­ky­symys, Sovijärvi kertoo.

TYÖNKIERTO SÄÄSTÄÄ JÄSENIÄ

Aiemmin työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toiminut Hintikka on ollut pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2017.

Savotalla työsuo­jelun yhteis­toi­minta on ollut sujuvaa. Epäkohdat käsitel­lään ja suoja­va­rus­teita on tarjolla. Esimer­kiksi leikkaamon työt ovat muuttu­neet paljon automaat­ti­leik­kurin tulon ansiosta.

– Silloin leikat­tiin käsin, kun olin itse leikkaa­mossa, Hintikka kertoo.

Työasen­toihin on pyritty kiinnit­tä­mään huomiota. Jumppa­tauot ja voimis­te­lu­ku­mi­nauhat kuuluvat työpaikan arkeen.

Monet työteh­tävät ovat edelleen raskaita esimer­kiksi sormille. Työteh­tä­vien vaihtelu on yksi keino vähentää jäseniin tulevaa rasitusta.

– Työnkiertoa yrite­tään edelleen parantaa, Hintikka kertoo.

METALLI TAIPUU PAJASSA

Savotan tuotteiden metal­liosat valmis­te­taan pihan toisella laidalla sijait­se­vassa pajassa, jossa työstet­tävä raaka-aine on pääasiassa kuusi­met­ristä alumii­ni­putkea. Putket pätki­tään halut­tuihin mittoihin, väänne­tään muotoonsa, hitsa­taan ja maalataan.

Aira Ahlqvist poraa reiät repun rungon metal­li­siin kulma­pa­loihin. Seitsemän vuotta Savotalla töissä ollut Ahlqvist kertoo, että työasennot kannattaa valita huolella.

– Tulee katseltua, mikä on paras asento. Tuoleja on erilaisia, Ahlqvist kertoo.

Penkki­poraa käyttäes­sään hän istuu pyörien päällä liikku­valla satula­tuo­lilla. Työasentoa saa vaihdettua myös vaihta­malla tehtäviä pajan muiden työnte­ki­jöiden kanssa.

Vieressä esimies­a­sen­taja Timo Pesonen vääntää repun runko­putkia oikeaan muotoonsa. Työstet­tävä malli on reppu­kan­kaiden sisään tuleva, monissa muissa malleissa runko on näkyvissä.

Pesonen tuli 33 vuotta sitten Savotalle töihin hitsa­riksi. Nykyään työnku­vaan kuuluu myös koneiden korjausta.

– Savotta on ollut varma työnan­taja. Työtä on riittänyt, Pesonen kertoo.

Kunnol­linen outo lintu

– Kaikki alkoi nahka­ruk­kasten ompelusta, toimi­tus­joh­taja Teemu Pohjonen kertoo.

Pylkön­mäki on Karstulan entinen naapu­ri­kunta, joka liitet­tiin Saari­järven kaupun­kiin vuonna 2009.

Savotta-konser­niin kuuluvat myös tekno­lo­giasta sekä tuotannon kehit­tä­mi­sestä vastaava Finn-Savotta Systems Oy sekä Virossa toimiva tytäryhtiö Savotta oü.

Savotan ompelu­työstä iso osa tehdään Virossa Tarton ja Valgan tehtailla. Muu toiminta on keski­tetty Karstulaan.

Puolus­tus­voi­mille Savotta on tehnyt varus­teita 1960-luvulta lähtien. Armeijan tilaukset ovat jätti­mäisiä, mutta niitä ei tule jatku­vasti. Tuotantoa ei ole kuiten­kaan tarvinnut ajaa alas tilausten välillä.

– Linjat on saatu pidettyä vakaana kulut­ta­ja­kaupan turvin, Pohjonen kertoo.

Teolli­suu­dessa on yleistä ulkoistaa tuotannon osia tehos­ta­misen nimissä.

– Olemme outo lintu teolli­sena yrityk­senä. Pyrki­myk­se­nämme on tehdä kaikki itse, Pohjonen kertoo.

Olemme outo lintu teolli­sena yrityk­senä. Pyrki­myk­se­nämme on tehdä kaikki itse.

Savotta ei ole myöskään optimoinut varas­to­jaan mahdol­li­simman pieniksi. Esimer­kiksi vuonna 2021 reilun seitsemän miljoonan euron liike­vaih­dolla toimi­neella yrityk­sellä oli varas­tossa tavaraa neljän miljoonan euron edestä.

Ulkois­tusten kartta­minen ja suuri varasto voivat kuulostaa teolli­suus­kon­sultin korvaan tehot­to­malta toimin­nalta. Savotan tyyli on kuitenkin toiminut ja osoit­tanut vahvuu­tensa korona-aikana sekä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Nyt kun on ollut monen­laisia toimi­tus­häi­riötä, kas kummaa, Savotalla kone jauhaa, Pohjonen sanoo.

Poikkeus­ajat ovatkin kasvat­ta­neet Savotan liike­toi­mintaa. Korona-aikana ihmiset ostivat innolla retkei­ly­va­rus­teita. Sota on puoles­taan kasvat­tavat puolus­tus­va­rus­teiden kysyntää.

Savotan arvot ovat suoma­lai­suus, kunnol­li­suus ja kehittyvyys.

Tuotteiden kunnol­li­suutta koros­te­taan Savotan mainos­vi­deoissa, joissa muun muassa pudote­taan näkki­lei­villä täytetty reppu kuumail­ma­pal­losta, lingo­taan puoli­jouk­kue­teltta katapul­tilla ja raaha­taan reppua auton perässä. Varus­teet on siis tehty kestä­mään – jopa pidem­pään kuin käyttäjänsä.

– Kierrä­te­tään käyttäjiä, ei tuotteita, Pohjonen sanoo.

Markki­noin­timme herättää tunteita ja kutkut­telee ihmisiä hyvän maun rajoilla.

Markki­noin­tikin on luonnol­li­sesti omaa toimintaa, joten lennok­kai­denkin ideoiden kokeilu ja toteutus luonnis­tuvat ketterästi.

– Markki­noin­timme herättää tunteita ja kutkut­telee ihmisiä hyvän maun rajoilla, Pohjonen sanoo.

Savotan tulevai­suus näyttää hyvältä, sillä vuoden 2023 liike­vaihdon povataan nousevan 10–12 miljoo­naan euroon.

– Monen asian pitää osua kohdal­leen, mutta en näe miksi tavoit­tee­seen ei päästäisi, Pohjonen sanoo.