Savotan tuotteet on tehty kestämään

Retkeilijän ja sotilaan hyviä ystäviä ovat toimivat ja kestävät varusteet. Vahva reppu, mukava makuualusta ja vuotamaton teltta kuuluvat kunnolliseen retkivarustukseen.

Näitä varusteita valmistavat Finn-Savotta Oy:n työntekijät Karstulan kunnassa Onnelantiellä sijaitsevassa tehtaassa.

Tehtaan leikkaamossa kuuluu tasainen kohina, kun automaattileikkurin terä irrottaa tuotteiden osat raakamateriaalista. Leikkurin läpi kulkevat muun muassa kankaat, pressut ja pehmusteet.

– Kone on helppo- ja selkeäkäyttöinen, kertoo leikkaaja Sasu Imppola.

Seuraavaksi leikkuriin menee PVC-pressua, josta leikataan osia suosittuun Jääkäri-rinkkaan.

Imppola kertoo, että Savotan tuotteet ovat tuttuja myös vapaa-ajalta. Kotoa löytyy useita reppuja, jotka ovat osoittautuneet käytössä toimiviksi. Laatutuotteista myös löytää oman kädenjälkensä.

– Etiketin numerosta näkee, että itse olen leikannut osat, Imppola kertoo.

Syyskuusta 2021 Savotalla työskennellyt Imppola opastaa tänään leikkaamon töihin Merja Kallionsivua, jonka työt ovat tähän asti olleet ompelimossa.

– Opettelen leikkaamon puolelle varamieheksi, Kallionsivu kertoo.

Kallionsivu tuli Savotalle töihin puoli vuotta sitten. Aiempaa ompelutaustaa hänellä ei ollut. Ensimmäinen työviikko oli haastava, mutta oppi on tarttunut nopeasti ja kysymällä on saanut aina apua.

– Tämä on todella hyvä työpaikka, ja työporukka on tosi mukava, Kallionsivu sanoo.

Ompelimon puolella järeät koneet tikkaavat ja ompelijoiden ilmeet ovat keskittyneitä. Wilhelmiina Hyvämäki kertoo, että työ voi olla käsille raskasta, mutta hänellä ei ole ollut ongelmia.

Puoli vuotta Savotalla työskennellyt Hyvämäki on koulutukseltaan tekstiiliartesaani. Hän on viihtynyt Savotalla oikein mainiosti.

– Työyhteisö on hyvä, ja saa tehdä oman alan töitä, Hyvämäki sanoo.

Heini Jokisen työpisteessä on iso kasa valmiita reppuja. Jokinen tarkistaa tuotteiden laadun ja poistaa mahdolliset hapsottavat langat.

– Katsotaan, että kaikki on kohdillaan ja siistitään, Jokinen kertoo.

Yhden työvuoron aikana viimeistelijän käsien kautta kulkee reppuja kolme tai neljä lavallista, joihin jokaiseen mahtuu 80–100 reppua.

Jokinen aloitti työt Savotalla elokuussa 2022. Työtehtävät ja ilmapiiri ovat miellyttäneet.

– Äkkiä on päässyt mukaan porukkaan, Jokinen sanoo.

TYÖTÄ RIITTÄNYT TASAISESTI

Savotalla pisimmät työurat ovat yli 40-vuotisia. Pääluottamusmies Niina Hintikka on työskennellyt Savotalla vakituisena vuodesta 2001. Työtä on riittänyt tasaisesti.

– En edes muista, milloin viimeksi oli lomautuksia.

Pääluottamusmies kuvailee tehtaan työporukan henkeä hyväksi ja meininkiä rennoksi.

– Täällä ei ole turhantärkeää patsastelua, Hintikka sanoo.

Työn lisäksi Savotalla vaalitaan myös huvia.

– Meillä on aktiivinen huvitoimikunta. Viimeksi oli ystävänpäivänä kakkutarjoilut, Hintikka kertoo.

Vaihtuvuutta tuotannon työntekijöissä on ollut eläköitymisten ja lisäväen palkkauksen takia. Uudet työntekijät opetetaan töihin.

– Oikea asenne ratkaisee. Ei tarvitse olla valmiiksi ompelija, Hintikka kertoo.

Käytännössä opetus alkaa koneisiin tutustumisesta ja yksinkertaisista ompelutehtävistä.

– Työn oppii, jos jotain osaa tehdä käsillä.

TYÖAIKA JOUSTAA

Yhteistoiminta työpaikalla on luistanut ja keskusteluyhteys on olemassa johdon suuntaan.

– Kaikki on saatu hyvin sovittua. Ei ole ollut ongelmia, Hintikka kertoo.

Muutamia vuosia käytössä ollut työaikapankki on saanut työntekijöiltä kiitosta. Töitä tehdään päivävuorossa, mutta työaika on liukuva.

– Voit käydä 12 tunnin aikana tekemässä omat työtuntisi. Pystyy tekemään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi joustava systeemi, Hintikka kertoo.

Pystyy tekemään tunteja sisään ja olemaan poissa. Se on tosi joustava systeemi.

Moniosaaminen mahdollistaa joustavat työjärjestelyt.

– Mikään työvaihe ei ole sidottuna yhteen ihmiseen, Hintikka kertoo.

KIIREAVUSTA TUOTEKEHITYKSEEN

Pääluottamusmiehen oma työrupeama Savotalla alkoi kiireapulaisena.

– Olin työvoimatoimistossa kirjoilla. Täältä soitettiin, että olisi töitä tarjolla, Hintikka kertoo.

Tämän jälkeen työtehtävät löytyivät pitkän aikaa leikkaamosta. Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt tuotekehityksessä, joka on suunnittelua, kaavoitusta, valmistusohjeiden laatimista ja ompelua.

– Työt ovat enemmän tietokoneella kuin ompelukoneella, Hintikka sanoo.

Tänään tuotekehittäjä Merkku Sovijärvi on ompelukoneen äärellä.

– Työ on hauskaa ja mielenkiintoista, Sovijärvi sanoo.

Neljä ja puoli vuotta sitten Jyväskylästä kaverin houkuttelemana Savotan töihin tullut Sovijärvi asuu nykyään Karstulan naapurikaupungissa Saarijärvellä. Ajatus oli tulla Savotalle vain joksikin aikaa, mutta työt ja yhteisö ovat saaneet jäämään.

– Hirveän hauskaa meillä on, niin ei ole hätä pois, Sovijärvi sanoo.

Viihtymistä parantaa myös se, että työvuoroja on mahdollista sovittaa muun elämän menoihin.

– Jos tarvitsee lähteä aiemmin pois, se on vain järjestelykysymys, Sovijärvi kertoo.

TYÖNKIERTO SÄÄSTÄÄ JÄSENIÄ

Aiemmin työsuojeluvaltuutettuna toiminut Hintikka on ollut pääluottamusmiehenä vuodesta 2017.

Savotalla työsuojelun yhteistoiminta on ollut sujuvaa. Epäkohdat käsitellään ja suojavarusteita on tarjolla. Esimerkiksi leikkaamon työt ovat muuttuneet paljon automaattileikkurin tulon ansiosta.

– Silloin leikattiin käsin, kun olin itse leikkaamossa, Hintikka kertoo.

Työasentoihin on pyritty kiinnittämään huomiota. Jumppatauot ja voimistelukuminauhat kuuluvat työpaikan arkeen.

Monet työtehtävät ovat edelleen raskaita esimerkiksi sormille. Työtehtävien vaihtelu on yksi keino vähentää jäseniin tulevaa rasitusta.

– Työnkiertoa yritetään edelleen parantaa, Hintikka kertoo.

METALLI TAIPUU PAJASSA

Savotan tuotteiden metalliosat valmistetaan pihan toisella laidalla sijaitsevassa pajassa, jossa työstettävä raaka-aine on pääasiassa kuusimetristä alumiiniputkea. Putket pätkitään haluttuihin mittoihin, väännetään muotoonsa, hitsataan ja maalataan.

Aira Ahlqvist poraa reiät repun rungon metallisiin kulmapaloihin. Seitsemän vuotta Savotalla töissä ollut Ahlqvist kertoo, että työasennot kannattaa valita huolella.

– Tulee katseltua, mikä on paras asento. Tuoleja on erilaisia, Ahlqvist kertoo.

Penkkiporaa käyttäessään hän istuu pyörien päällä liikkuvalla satulatuolilla. Työasentoa saa vaihdettua myös vaihtamalla tehtäviä pajan muiden työntekijöiden kanssa.

Vieressä esimiesasentaja Timo Pesonen vääntää repun runkoputkia oikeaan muotoonsa. Työstettävä malli on reppukankaiden sisään tuleva, monissa muissa malleissa runko on näkyvissä.

Pesonen tuli 33 vuotta sitten Savotalle töihin hitsariksi. Nykyään työnkuvaan kuuluu myös koneiden korjausta.

– Savotta on ollut varma työnantaja. Työtä on riittänyt, Pesonen kertoo.

Kunnollinen outo lintu

– Kaikki alkoi nahkarukkasten ompelusta, toimitusjohtaja Teemu Pohjonen kertoo.

Pylkönmäki on Karstulan entinen naapurikunta, joka liitettiin Saarijärven kaupunkiin vuonna 2009.

Savotta-konserniin kuuluvat myös teknologiasta sekä tuotannon kehittämisestä vastaava Finn-Savotta Systems Oy sekä Virossa toimiva tytäryhtiö Savotta oü.

Savotan ompelutyöstä iso osa tehdään Virossa Tarton ja Valgan tehtailla. Muu toiminta on keskitetty Karstulaan.

Puolustusvoimille Savotta on tehnyt varusteita 1960-luvulta lähtien. Armeijan tilaukset ovat jättimäisiä, mutta niitä ei tule jatkuvasti. Tuotantoa ei ole kuitenkaan tarvinnut ajaa alas tilausten välillä.

– Linjat on saatu pidettyä vakaana kuluttajakaupan turvin, Pohjonen kertoo.

Teollisuudessa on yleistä ulkoistaa tuotannon osia tehostamisen nimissä.

– Olemme outo lintu teollisena yrityksenä. Pyrkimyksenämme on tehdä kaikki itse, Pohjonen kertoo.

Olemme outo lintu teollisena yrityksenä. Pyrkimyksenämme on tehdä kaikki itse.

Savotta ei ole myöskään optimoinut varastojaan mahdollisimman pieniksi. Esimerkiksi vuonna 2021 reilun seitsemän miljoonan euron liikevaihdolla toimineella yrityksellä oli varastossa tavaraa neljän miljoonan euron edestä.

Ulkoistusten karttaminen ja suuri varasto voivat kuulostaa teollisuuskonsultin korvaan tehottomalta toiminnalta. Savotan tyyli on kuitenkin toiminut ja osoittanut vahvuutensa korona-aikana sekä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Nyt kun on ollut monenlaisia toimitushäiriötä, kas kummaa, Savotalla kone jauhaa, Pohjonen sanoo.

Poikkeusajat ovatkin kasvattaneet Savotan liiketoimintaa. Korona-aikana ihmiset ostivat innolla retkeilyvarusteita. Sota on puolestaan kasvattavat puolustusvarusteiden kysyntää.

Savotan arvot ovat suomalaisuus, kunnollisuus ja kehittyvyys.

Tuotteiden kunnollisuutta korostetaan Savotan mainosvideoissa, joissa muun muassa pudotetaan näkkileivillä täytetty reppu kuumailmapallosta, lingotaan puolijoukkueteltta katapultilla ja raahataan reppua auton perässä. Varusteet on siis tehty kestämään – jopa pidempään kuin käyttäjänsä.

– Kierrätetään käyttäjiä, ei tuotteita, Pohjonen sanoo.

Markkinointimme herättää tunteita ja kutkuttelee ihmisiä hyvän maun rajoilla.

Markkinointikin on luonnollisesti omaa toimintaa, joten lennokkaidenkin ideoiden kokeilu ja toteutus luonnistuvat ketterästi.

– Markkinointimme herättää tunteita ja kutkuttelee ihmisiä hyvän maun rajoilla, Pohjonen sanoo.

Savotan tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä vuoden 2023 liikevaihdon povataan nousevan 10–12 miljoonaan euroon.

– Monen asian pitää osua kohdalleen, mutta en näe miksi tavoitteeseen ei päästäisi, Pohjonen sanoo.