Vaihteeksi valoisaa, totesivat luotta­mus­hen­kilöt Pohjois-Suomen ajankohtaispäivässä

Nälkä­maan laulu on sotka­mo­lai­sille tuttu, mutta sen ajankoh­tai­suuden kanssa on vähän niin ja näin. Kuntaan nousee uutta päivä­kotia ja koulua, ja työttömiä on kainuu­lai­sit­tain vähän. Kehityksen takana on matkai­lueu­rojen lisäksi Terra­famen kaivos, jonka useimmat suoma­laiset tuntevat paremmin vanhalla nimellä.

Talvi­vaa­rassa akkuke­mi­kaa­leja jalos­tavan Terra­famen pääluot­ta­mus­mies Eija Jumisko kertoo, että työnte­ki­jöiden tunnelmat ovat positii­viset ja luotta­vaiset, ja ihmiset uskal­tavat elää, rakentaa ja tehdä hankin­toja. Uusia yt-neuvot­te­luja ei ole näköpii­rissä, ja yhtiö on alkanut tehdä voittoa. Akkuke­mi­kaa­lien kysyntä näyttää vain kiihtyvän, kun autoilu muuttuu vauhdilla sähköiseksi.

– Kaikki se luo positii­vista fiilistä, Jumisko sanoo.

Kevään tes-neuvot­te­luis­takin jäi ihan hyvä maku, Jumisko kertoo. Työnte­kijät olivat pääosin tyyty­väisiä tes-korotuk­siin ja kahteen 400 euron kertaerään.

HERKUT JAKOON

Prosessin toimi­minen on näkynyt työnte­ki­jöiden palkka­nau­hassa jo aiemmin tuotan­to­palk­kioina, mutta nyt katseet ovat käänty­neet voittojen jakami­seen. Jumisko toivoo, että “jäätä­västä tulok­sesta” riittäisi jatkossa jaettavaa myös työnte­ki­jöille tuotan­to­ketjun joka kohtaan, kiviauton ratista akkuke­mi­kaa­li­teh­taan linjan päähän.

Terra­fame teki viime vuonna 93 miljoonan euron tuloksen, ja yhtiön liike­voit­to­pro­sentti oli erinomainen 26. Yhtiön palkka­lis­toilla on yli 700 työnte­kijää, ja kaivoksen alueella työsken­telee alihank­kijat mukaan lukien noin 1 500 ihmistä.

PULA OSAAJISTA

Bioliu­otus toimii, ja vanhat ongelmat vaikut­tavat olevan pelkkä paha muisto. Eija Jumisko on silti huolis­saan. Nyt huoli ei liity veden­pai­su­muk­seen ja vuota­viin altai­siin vaan siihen, saadaanko tehtaalle osaavaa työvoimaa.

Proses­sin­hoi­ta­jista ei ole vielä huutava pula, mutta siihen suuntaan ollaan Jumiskon mielestä menossa. Syksyn aikana tarvi­taan kymmeniä uusia työnte­ki­jöitä uraani­lai­tok­selle. Työnan­tajan asenne on suunnil­leen se, että tulijoita on ovella jonossa, mutta Jumisko on toista mieltä. Kainuussa ei ole mistä ottaa.

Uusia osaajia on saatu aikuis­kou­lu­tuksen kautta ja Oulusta paperi­teh­taan lakkaut­ta­misen seurauk­sena, mutta kainuu­laisia nuoria koulutus ei tunnu kiinnos­tavan. Ei, vaikka koulu­tus­paikka on Kajaa­nissa ja iso, suhteel­lisen hyvin maksava työllis­täjä naapurissa.

– Kainuun ammat­tio­piston proses­sin­hoi­ta­ja­kou­lu­tuk­seen oli tänä keväänä kaksi hakijaa, joista toinen on minun poikani, Jumisko kertoo.

Nuoret saattavat ajatella, että tämä on liian raskasta työtä, mutta se ei ole koko totuus.

Jumiskon mielestä proses­sin­hoi­ta­ja­kou­lu­tusta pitäisi markki­noida nuorille enemmän, ja viestiä pitäisi kohdistaa etenkin tytöille.

– Nuoret saattavat ajatella, että tämä on liian raskasta työtä, mutta se ei ole koko totuus.

Epäsuosio ei johdu ainakaan huonosta palkasta tai työoloista. Proses­sin­hoi­tajan keski­palkka on Terra­fa­mella selvästi yli 40 000 euroa vuodessa. Jumisko kehuu myös työvuo­ro­jär­jes­telyä, joka koostuu kahdesta 12 tunnin päivästä, kahdesta 12 tunnin yöstä ja kuudesta vapaasta.

HYVÄÄ KUULUU, KENKÄÄ MENEE

Myös turva­jal­ki­ne­bis­nek­sessä on näyttää valoi­salta. Sievin Jalki­neen Oulaisten tehtaan työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Teija Salow kertoo, että “työpaikka on hyvissä kanti­missa, ja kenkää menee”. Työnte­ki­jöitä otetaan koko ajan lisää, ja molem­mille tehtaille on tullut työnte­ki­jöitä myös ulkomailta.

Sievin Jalki­neella on Oulai­sissa toista­sataa työnte­kijää ja Sievissä yli 300. Kenkä­teh­taalla töitä tehdään enimmäk­seen päivä­vuo­rossa, ja keski­palkka on noin 33 000 euroa vuodessa. Urakka vaikuttaa paljon siihen, kuinka isoiksi ansiot nousevat. Salow sanoo, etteivät palkat ole parhaasta päästä, mutta töitä riittää ja työpaikka on suhteel­lisen varma ja turvallinen.

Hintojen nousu on kuitenkin tuntunut työnte­ki­jöiden arjessa. Palkan­ko­ro­tukset eivät ole pysyneet polttoai­neiden, sähkön ja ruoan hinnan perässä, ja ennus­teiden mukaan ruoan kallis­tu­minen jatkuu edelleen kovana. Teija Salow sanoo, että elämän kallis­tu­minen koskettaa etenkin perheitä, joissa on yksi vanhempi. Salow sanoo, että moni oli tyyty­väinen liitto­kier­roksen kertae­riin, jotka olivat heidän alallaan 321 euroa.

MUIDEN TAPAAMINEN TÄRKEÄÄ

Salowin mielestä koulu­tuk­sissa käyminen on tärkeää, ja niistä saa aina jotain kotiin viemistä. Muilta luotta­mus­hen­ki­löiltä kuulee asioita heidän firmois­taan, ja se antaa perspek­tiiviä myös siihen, mitä hyvää ja toisaalta paran­net­tavaa omalla työpai­kalla olisi.

Näyttää siltä, että ainakin teolli­suus kannattaa tulevai­suu­dessa, ja maail­malla olisi markkinoita.

Tällä kertaa koulu­tuksen parasta antia oli alustus Suomen talous­nä­ky­mistä. Valtion velkaan­tu­mi­sella pelot­telu ei kuulos­tanut niin dramaat­ti­selta, kun sitä verrat­tiin tulevai­suuden näkymiin. Vihreä siirtymä tekee Suomesta houkut­te­levan inves­toin­ti­koh­teen, ja lomau­tukset ovat vähene­mässä vuoden loppua kohti. Globaa­lissa talou­dessa on huole­nai­heiden lisäksi hyviä merkkejä.

– Näyttää siltä, että ainakin teolli­suus kannattaa tulevai­suu­dessa, ja maail­malla olisi markki­noita. Toivot­ta­vasti suoma­laisia tuotteita arvos­te­taan jatkos­sakin myös ulkomailla.