Avoimen työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Irene Niska­nen: Millai­sia muutok­sia työttömyysturvaan?

TEKSTI IRENE NISKANEN
KUVA KITI HAILA

Työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­män tarkoi­tus on turvata työt­tö­män työn­ha­ki­jan talou­del­li­set mahdol­li­suu­det työn hakuun ja mahdol­lis­taa paluu työmark­ki­noille. Ansio­päi­vä­ra­halla korva­taan työt­tö­myy­sai­kai­sia talou­del­li­sia mene­tyk­siä. Päivä­ra­han piiriin pääse vasta sen jälkeen, kun on jo ollut työelä­mässä vähin­tään kuusi kuukautta.

Keskus­te­lua ansio­tur­va­jär­jes­tel­mästä käydään eniten juuri edus­kun­ta­vaa­leja ennen. Puolu­eet, työmark­ki­na­jär­jes­töt ja muut tahot tuovat esiin uudis­ta­mis­esi­tyk­si­ään. Esityk­sillä on erilai­sia vaiku­tuk­sia julki­seen talou­teen ja työt­tö­män etuusoi­keu­teen ja ‑tasoon.

Ansio­tur­vaa koske­vissa keskus­te­luissa on yleensä esillä siihen esite­tyt leik­kauk­set, mutta paran­nuk­sia­kin on tehty esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian aikaan, tuol­loin tosin väliaikaisesti.

Mitä paran­nuk­sia työt­tö­myys­tur­vaan on esitetty? On esitetty viiden päivän omavas­tuu­ajan pois­ta­mista ja kuutta kuukautta lyhyem­pää työs­sä­oloeh­toai­kaa. Molem­mat muutok­set auttai­si­vat pääse­mään nopeam­min työt­tö­myys­tur­van piiriin.

On esitetty myös sovi­tel­lun päivä­ra­han suojao­san nosta­mista 300 eurosta 500 euroon. Suojao­san nosto kannus­taisi otta­maan parem­min vastaan osa-aikaista tai lyhyt­kes­toista työtä ja nostaisi etuus­tu­lon määrää osa- ja pätkä­työn ajalta.

Jo vuodesta 2016 asti on selvi­tetty mahdol­li­suutta yhdis­tää palkan­saa­jana ja yrit­tä­jänä toimi­vien työt­tö­myys­turva yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­seksi. Näin työt­tö­myys­tur­van piiriin pääsi­si­vät nykyi­sin turvan ulko­puo­lelle jäävät, jotka eivät täytä työs­sä­oloeh­toa palkan­saa­jana tai yrittäjänä.

Jos ansio­tur­vaa heiken­ne­tään, se lisää muun sosi­aa­li­tur­van menoja.

Entä esite­tyt leik­kauk­set? Niitä onkin huomat­ta­vasti enem­män kuin parannusesityksiä.

Julki­suu­dessa on usein esillä ansio­päi­vä­ra­han tason alen­ta­mi­nen, tason porras­ta­mi­nen ja ansio­tur­van keston lyhen­tä­mi­nen. Esit­tä­jien mukaan työtön työl­lis­tyy sitä nopeam­min, mitä alhai­sempi etuus on taikka mitä lyhyem­män ajan ansio­tur­vaa makse­taan. Tämä kummas­tut­taa, sillä suurin osa työl­lis­tyy työt­tö­myy­den ensim­mäis­ten kuukausien aikana. On myös esitetty mallia, jossa etuu­den taso tai kesto määräy­tyisi kulloin­kin vallit­se­van työl­li­syys­suh­dan­teen mukaan. Tästä olisi vaikea saada oikeu­den­mu­kaista ja toimi­vaa mallia.

Esillä on ollut myös työs­sä­oloeh­don piden­tä­mi­nen. Työt­tö­myys­tur­van piiriin pääsisi nykyi­sen kuuden kuukau­den sijaan vasta vuoden työs­sä­olon jälkeen. Lisäksi esillä on ollut työs­sä­oloeh­toon vaadit­ta­van työn kerty­mi­nen nykyi­sen työs­sä­oloa­jan sijaan ansai­tun tulon mukaan. Muutos vaikut­taisi työs­sä­oloeh­don määräy­ty­mi­sen lisäksi myös päivä­ra­han tasoon ja laskisi osalla työn­ha­ki­joista etuu­den määrää. Ansio­tur­van toimeen­pa­non kannalta tämä työs­sä­oloeh­don muut­ta­mi­nen vaatisi, että tulo­re­kis­te­riin vietä­vät palk­ka­tie­dot olisi­vat huomat­ta­vasti nykyistä kattavammat.

Omavas­tuu­ai­kaa on esitetty piden­net­tä­väksi nykyi­sestä viidestä päivästä seit­se­mään päivään.  Lisäksi on esitetty loma­kor­vauk­sen jakso­tuk­sen palaut­ta­mista, mikä tarkoit­taisi, että työsuh­teen päät­tyessä maksettu loma­kor­vaus siir­täisi ansio­päi­vä­ra­han maksa­mi­sen aloi­tusta myöhemmäksi.

Jos edes osa näistä edellä maini­tuista leik­kauk­sista toteu­tuisi, niillä ei olisi julki­seen talou­teen vain sääs­tö­vai­ku­tuk­sia. Jos ansio­tur­vaa heiken­ne­tään, se lisää muun sosi­aa­li­tur­van menoja.

Kirjoit­taja on Avoi­men työt­tö­myys­kas­san johtaja.