Irene Niskanen: Millaisia muutoksia työttömyysturvaan?

Työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmän tarkoi­tus on tur­va­ta työt­tömän työn­hak­i­jan taloudel­liset mah­dol­lisu­udet työn haku­un ja mah­dol­lis­taa paluu työ­markki­noille. Ansiopäivära­hal­la kor­vataan työt­tömyy­saikaisia taloudel­lisia mene­tyk­siä. Päivära­han piiri­in pääse vas­ta sen jäl­keen, kun on jo ollut työelämässä vähin­tään kuusi kuukaut­ta.

Keskustelua ansio­tur­va­jär­jestelmästä käy­dään eniten juuri eduskun­tavaale­ja ennen. Puolueet, työ­markki­na­jär­jestöt ja muut tahot tuo­vat esi­in uud­is­tamis­esi­tyk­siään. Esi­tyk­sil­lä on eri­laisia vaiku­tuk­sia julkiseen talouteen ja työt­tömän etu­u­soikeu­teen ja ‑tasoon.

Ansio­tur­vaa koske­vis­sa keskusteluis­sa on yleen­sä esil­lä siihen esite­tyt leikkauk­set, mut­ta paran­nuk­si­akin on tehty esimerkik­si koron­a­pan­demi­an aikaan, tuol­loin tosin väli­aikaises­ti.

Mitä paran­nuk­sia työt­tömyys­tur­vaan on esitet­ty? On esitet­ty viiden päivän omavas­tu­ua­jan pois­tamista ja kuut­ta kuukaut­ta lyhyem­pää työssäoloe­htoaikaa. Molem­mat muu­tok­set aut­taisi­vat pääsemään nopeam­min työt­tömyys­tur­van piiri­in.

On esitet­ty myös sovitel­lun päivära­han suo­jaosan nos­tamista 300 eurosta 500 euroon. Suo­jaosan nos­to kan­nus­taisi otta­maan parem­min vas­taan osa-aikaista tai lyhytkestoista työtä ja nos­taisi etu­us­tu­lon määrää osa- ja pätkä­työn ajal­ta.

Jo vuodes­ta 2016 asti on selvitet­ty mah­dol­lisu­ut­ta yhdis­tää palka­nsaa­jana ja yrit­täjänä toimivien työt­tömyys­tur­va yhdis­telmä­vaku­u­tuk­sek­si. Näin työt­tömyys­tur­van piiri­in pää­si­sivät nyky­isin tur­van ulkop­uolelle jäävät, jot­ka eivät täytä työssäoloe­htoa palka­nsaa­jana tai yrit­täjänä.

Jos ansio­tur­vaa heiken­netään, se lisää muun sosi­aal­i­tur­van meno­ja.

Entä esite­tyt leikkauk­set? Niitä onkin huo­mat­tavasti enem­män kuin paran­nus­esi­tyk­siä.

Julk­isu­udessa on usein esil­lä ansiopäivära­han tason alen­t­a­mi­nen, tason por­ras­t­a­mi­nen ja ansio­tur­van keston lyhen­tämi­nen. Esit­täjien mukaan työtön työl­listyy sitä nopeam­min, mitä alhaisem­pi etu­us on taik­ka mitä lyhyem­män ajan ansio­tur­vaa mak­se­taan. Tämä kum­mas­tut­taa, sil­lä suurin osa työl­listyy työt­tömyy­den ensim­mäis­ten kuukausien aikana. On myös esitet­ty mallia, jos­sa etu­u­den taso tai kesto määräy­ty­isi kul­loinkin val­lit­se­van työl­lisyys­suh­dan­teen mukaan. Tästä olisi vaikea saa­da oikeu­den­mukaista ja toimi­vaa mallia.

Esil­lä on ollut myös työssäoloe­hdon piden­tämi­nen. Työt­tömyys­tur­van piiri­in pää­sisi nykyisen kuu­den kuukau­den sijaan vas­ta vuo­den työssäolon jäl­keen. Lisäk­si esil­lä on ollut työssäoloe­htoon vaa­dit­ta­van työn ker­tymi­nen nykyisen työssäoloa­jan sijaan ansaitun tulon mukaan. Muu­tos vaikut­taisi työssäoloe­hdon määräy­tymisen lisäk­si myös päivära­han tasoon ja lask­isi osal­la työn­hak­i­joista etu­u­den määrää. Ansio­tur­van toimeen­panon kannal­ta tämä työssäoloe­hdon muut­ta­mi­nen vaatisi, että tulorek­isteri­in vietävät palkkatiedot oli­si­vat huo­mat­tavasti nyky­istä kat­tavam­mat.

Omavas­tu­uaikaa on esitet­ty piden­net­täväk­si nykyis­es­tä viidestä päivästä seit­semään päivään.  Lisäk­si on esitet­ty lomako­r­vauk­sen jak­so­tuk­sen palaut­tamista, mikä tarkoit­taisi, että työ­suh­teen päät­tyessä mak­set­tu lomako­r­vaus siirtäisi ansiopäivära­han mak­samisen aloi­tus­ta myöhem­mäk­si.

Jos edes osa näistä edel­lä maini­tu­ista leikkauk­sista toteu­tu­isi, niil­lä ei olisi julkiseen talouteen vain säästö­vaiku­tuk­sia. Jos ansio­tur­vaa heiken­netään, se lisää muun sosi­aal­i­tur­van meno­ja.

Kir­joit­ta­ja on Avoimen työt­tömyyskas­san johta­ja.