Vapaalla
Jäällä kaikki muu unohtuu
Maratonluistelu on kuopiolaiselle Jarkko Koposelle intohimon kohde, ja erityisesti lajin kuninkuusmatka, 200 kilometriä. Pitkä matka vaatii kovaa kuntoa ja läpi vuoden kestävää harjoittelua. Vastapainoksi se vie Koposen maailman eri kolkkiin luistelemaan ja antaa ainutkertaisia kokemuksia.
JARKKO KOPONEN
Kuopio
Kunnossapitoasentaja
Stora Enso Oyj, Varkauden saha
– Jalat tuntevat jään ominaisuuden heti kun astun jäälle, kuopiolainen maratonluistelija Jarkko Koponen kertoo.
– Tänään on oikein hyvä jää.
Ilmassa on pieni tihku ja myötäinen etelätuuli muutaman asteen pakkasessa. Kallaveden järven pinnalla kauempana olevat saaret häipyvät sumuiseen horisonttiin. Satamassa kiemurteleva seitsemän ja puolen kilometrin jäärata on hetkeä aiemmin aurattu kuntoon.
– Ilman kosteudesta on apua. Jäähän tulee sellainen sliipattu pinta.
Koponen jatkaa, että kaikki sääolosuhteet ovat luistelijalle mieluisia. Mitä tahansa plus viiden asteen vesikelistä 36 asteen paukkupakkaseen on tullut koettua.
KUNINKUUSMATKA VASTAA TYÖPÄIVÄÄ
Finland Ice Marathonia on järjestetty Kuopion Kallavedellä jo useita vuosikymmeniä. Juuri sen kuninkuusmatka, 200 kilometriä, sai Koposen vuonna 2009 innostumaan lajista.
– Hollantilaiset luistelivat kaksisatasta ja pidin sitä kovana juttuna.
Koponen oli mukana esikilpailussa, ja päätti seuraavana vuonna luistella pisimmän matkan.
– Siitä lähtien voitto alkoi kummitella mielessä ja treenasin tosissani.
Pitkän matkan luistelu vaatii kokovuotista valmistautumista.
– Heti kun omalle kotilammelle pääsee, aloitan harjoituskauden luonnonjäällä.
Lisäksi on tekojää.
–Vetoja, vauhtikestävyyttä ja pitkiä lenkkejä, siitä se koostuu. Kesäisin rullaluistelua.
Heti kun omalle kotilammelle pääsee, aloitan harjoituskauden luonnonjäällä.
Yksi harjoiteltava asia on ollut myös tankkaaminen, nesteytys ja virtsaaminen, kaikki täydessä vauhdissa ja sopivassa kohdassa kilpailua. 200 kilometrin luistelu on työpäivän mittainen urakka, jossa viuhdotaan päälle seitsemän tuntia ilman taukoja.
Koposen luisteluasusta löytyvät selkätaskut pulloille ja eväille. Pitkäteräisissä luistimissa on pyöristetty keula railojen varalta, ja ne aukeavat saranoilla kantapään kohdalta. Tämä antaa mahdollisuuden voimakkaalle ja pitkälle potkulle.
UNELMANA LEGENDAARINEN KANAALIMATKA
Lajin juuret löytyvät Hollannista, jossa kilpailuja on järjestetty yli sata vuotta. Legendaarinen Elfstedentochtin rata mutkittelee 11 kaupungin halki kanaaleja, jokia ja järviä pitkin. Reitin pituus on liki 200 kilometriä.
– Unelmoin, että pääsisin vielä Elfstedentochtin kilpailuun, mutta sitä ei valitettavasti ole järjestetty sitten vuoden 1997. Jäistä ei ole tullut tarpeeksi kantavia.
Kuopion luisteluseura KuLSin riveissä kisaava Koponen, 43, on saavuttanut maratonluistelun parissa paljon.
Itävallassa luistelin epävirallisesti Hollannin väreissä. Sain palkinnoksi kellon.
Suomenmestaruusmitaleja on 25, tasaisesti jokaista väriä. Vuosi 2017 oli Koposelle huippuvuosi. Tammikuussa mies pokkasi Itävallassa mestaruuden ja kuukautta myöhemmin myös kotijäällä Kallavedellä.
– Itävallassa luistelin epävirallisesti Hollannin väreissä. Sain palkinnoksi kellon, Koponen kertoo nauraen.
Lajin kilpailut ovat maakohtaisia, varsinaisia arvokisoja ei järjestetä.
Koposen luisteluasussa on hollantilaisten sponsoreiden merkkejä. Lämmin suhde alankomaalaisiin tovereihin kuuluu puheessa.
KUNINKUUSMATKA VAIHTUI NELJÄSOSAAN
Maratonluistelu on aerodynaamista luisteluasentoa myöten kuin pikaluistelua, erottavana tekijänä ovat matka sekä luonnonjää. Vauhti voi kasvaa tuulen suunnan mukaan yli 50 kilometriin tunnissa.
Pitkä matka sopii Koposelle parhaiten. Pettymys oli, että helmikuun lopun Finland Ice Marathonissa se jäi ensimmäisen kerran pois. Matkat olivat 100 ja 50 kilometriä. Yhdellä vedolla saattoi osallistua molempiin, ja Koponen päätti irrottaa 50 kilometrin suorituksensa ajan SM-mittelöön. Kultaa tuli.
– Pysyin terveenä ja kisa meni odotusten mukaan. Jäällä oli huippuolosuhteet.
Lyhyemmistä matkoista ei ole tullut haastajaa kuninkuusmatkalle. Seuraavaksi tähtäimessä ovat Viron Peitsijärven kilpailut maaliskuussa.
Maratonluistelu voi hyvin. Vuosittain kilpailuihin osallistuu jopa 16 000 eri kansallisuuksien edustajaa. Silti se on lähinnä keski-iän kynnystä koputtelevien laji. Nuoria se ei houkuttele.
– Ehkä ei haluta vihkiytyä kestävyysurheiluun, jossa on pitkä valmistautuminen, Koponen pohtii.
