Uutinen
Työntekijöiden kanssa, ei ohi, kohti vihreää siirtymää
Kansalaisjärjestöt vaativat tiedotustilaisuudessaan oikeudenmukaisuutta ja työntekijöiden mukaan ottoa niin sanotun vihreän siirtymän toteuttamiseen. Esimerkiksi otettu energiayhtiö Helen näyttää valinneen toisenlaisen tien. Hiilestä päästään eroon irtisanomisilla uhkailun, ei osallistamisen kautta.
Helsingissä 8.3.2023 järjestetyn tilaisuuden otsikoksi oli nostettu Bensakapinaa ja keltaliivejä – Miten vihreälle siirtymälle saadaan kansalaisten tuki? Tällä viitattiin Ranskan taannoisiin mellakoihin, kun ilmastotoimena tehty polttoaineiden hinnan nostaminen kuritti eniten tavallisia työtätekeviä ranskalaisia eikä rikkaita.
Teollisuusliitonkin rahoittama, yritysvastuuta vahtiva kansalaisjärjestö Finnwatch järjesti tilaisuuden löytääkseen vastauksia otsikon kysymykseen. Miten löydetään oikeudenmukainen tapa pysäyttää ilmastonmuutos?
Muutos tuntuu jo jokaisen ihmisen arjessa Suomessakin, synnyttää monissa muissa maissa pakolaisvirtoja ja uhkaa tosiasiallisesti ihmiskunnan eloonjäämistä.
OSALLISTAMINEN KAIKEN YTIMEEN
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka ja JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski painottivat, että siirtymä on tehtävä työntekijöiden kanssa, ei heidän ohitsensa.
Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen näyttää kuitenkin noudattaneen omissa, sinänsä hyvissä, hiilineutraalisuustavoitteissaan toisenlaista linjaa. Kivihiilestä irrottaudutaan yt-menettelyjen, irtisanomisuhkien ja ulkoistusten kautta.
– Työntekijät kokivat, että työnantaja vaikeni irtisanomisista ja että ulkoistukset tulivat yllätyksenä, Korpikoski totesi ja kertoi, että yt-neuvottelujen jälkeen 288 henkilöä oli irtisanomisuhan alla ja että heistä noin 250 henkilöä siirrettiin Enersenselle.
Työntekijät kokivat, että työnantaja vaikeni irtisanomisista ja että ulkoistukset tulivat yllätyksenä.
Björkbacka puolestaan kertoi, että SAK:laisten liittojen luottamusmiehet tai jäsenet eivät valtaosassa yrityksissä pääse lainkaan osallistumaan ilmastotoimiin. Työntekijöillä olisi kuitenkin halukkuus siirtyä vihreän siirtymän vaatimiin uusiin tehtäviin.
Björkbacka korostikin sitä, että työntekijöillä on tarjottava mahdollisuus kouluttautua uudenlaisiin tehtäviin. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen on riitettävä siihen, että työntekijä pystyy osallistumaan koulutukseen.
ENNAKOINTIA, EI POUKKOILUA
Suomen on päästävä eroon kivihiiltäkin enemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavan turpeen poltosta. Vihreän siirtymän murroksesta kärsivää alaa tulisi tukea johdonmukaisilla poliittisilla linjauksilla, riittävällä aikajänteellä, oikein kohdennetuilla kompensaatioilla ja muutoksen kohteena olevien ihmisten osallistamisella.
Hanna Lempinen Lapin ylipistosta on tutkinut turvealaa, eikä noita edellä kuvattuja oikeudenmukaisen siirtymän vaatimuksia ole hänestä turvealan kohdalla noudatettu.
– Suomen turvepolitiikka on ollut todella poukkoilevaa, Lempinen sanoi.
Lempinen ennustikin, että samanlaisia ongelmia syntyy turkis-, metsä- ja eläintalousaloille. Ne kaikki ovat murroksessa olevia aloja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaadittujen toimien takia.
Sähkötukia on järkevää verrata suhteena tuloihin, ei euroihin.
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lasse Ahlvik puhui tilaisuudessa tukien kohdentamisesta esimerkkinään sähkötuet, kun vihreän siirtymän toimia tullaan todennäköisesti jatkossakin toteuttamaan erilaisten kriisien varjossa. Yliopiston analyysi osoitti, että sähkötukien määrä nousee rikkaampiin kansanosiin tultaessa.
– Sähkötukia on järkevää verrata suhteena tuloihin, ei euroihin. On iso ongelma, että tukia ei kohdennettu tulojen mukaan, Ahlvik korosti.
Seuraavan kriisin iskiessä Suomessa on oltava Ahlvikin mukaan esimerkiksi tekninen valmius ja riittävästi dataa, jotta tuet saadaan kohdennettua niitä eniten tarvitseville.
METSIEN HIILINIELUROMAHDUS, KAIKKIEN TAAKKA
Nettonielun romahdus vaarantaa vakavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja erityisesti EU:n asettaman nettonielutavoitteen saavuttamisen.
Suomen Ilmastopaneelin mukaan maankäyttösektorin muuttumiseen päästölähteeksi vaikuttaa vuoden 2021 noin 75 miljoonan kuution runkopuuhakkuiden ohella metsien nielulaskennan muutos, joka huomioi vuosina 2019–2021 havaitun metsien kasvun heikkenemisen. Nettonielun vuotuiseen vaihteluun vaikuttaa eniten hakkuiden taso.
Vastuun tavoitteiden saavuttamisesta kantaa valtio, jolle voi tulla miljardiluokkaa oleva lasku. Kustannuksia syntyy, kun joudutaan ostamaan korvaava määrä nieluyksiköitä EU:n sisäisiltä markkinoilta tai tekemään kalliimpia päästövähennystoimia muualla. Laskun kantavat veronmaksajat, joten nielutavoitteen saavuttaminen on yhteinen etu.
Tiedotustilaisuuden keskusteluissa tuotiin esiin se, että vihreän siirtymän suunnittelua ei voida jättää etujärjestöjen lobbareiden tai vain jonkin teollisuuden sektorin omien, kokonaisuutta huomiotta jättävien ”tiekarttojen” varaan.
Tilaisuudessa jaettiin ohjelma ”Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä – päätöksenteon rakenteet ja ilmastopolitiikan parantaminen”. Ohjelma vaatii muiden muassa oikeudenmukaisen ilmasto- ja luontopolitiikan ohjauksen keskittämistä valtioneuvoston kansliaan, vihreää budjetointia ja kansalaisten ja kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen osallistamista sekä lainvalmisteluun että ilmastopolitiikan suunnitteluun.
Teollisuusliitto on yksi niistä yli 80 järjestöstä, jotka ovat mukana Finnwatchin vetämässä Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -kampanjassa.
