Viher­sei­nillä myönteinen vaikutus immuniteettiin

Viime vuoden lopulla julkais­tussa väitös­tut­ki­muk­ses­saan tutkija Laura Soininen totesi, että säännöl­linen altis­tu­minen viher­kas­veille sisäti­loissa parantaa ihmisen immuunisäätelyä.

Soinisen Helsingin yliopiston Lahden yksikössä tehty väitös oli osa Luonnon­va­ra­kes­kuksen johtamaa laajempaa tutki­musta, jossa selvi­tet­tiin, voisi­vatko luonnosta löytyvät mikrobit edistää ihmisten terveyttä kaupunkiympäristöissä.

Kasvien vaiku­tusta tutkit­ta­viin seurat­tiin ottamalla heistä ihonäyt­teitä ja veriko­keita kaksi viikkoa kestä­neen seurannan aikana.

– Monet tutki­mukset tukevat sitä näkemystä, että luonnon monimuo­toi­suuden vähene­minen lisää immuu­ni­vä­lit­teisiä sairauksia, kuten aller­gioita ja autoim­muu­ni­sai­rauksia, koska altis­tu­minen immuu­ni­puo­lus­tusta stimu­loi­ville luonnon mikro­beille vähenee, Soininen sanoo.

– Tutki­mus­ryh­mämme on tehnyt tästä näkökul­masta tutki­muksia, joissa arvioi­daan luonnon monimuo­toi­suuden lisää­misen vaiku­tusta ihmiseen. Aiemmat tutki­muk­semme ovat enimmäk­seen olleet ulkoti­loihin liittyviä, ja tällä kertaa halut­tiin tutkia sisäti­loja, sillä kaupun­ki­laiset viettävät niissä suuren osan ajastaan.

Markki­noilla on monen­laisia viher­seiniä, jotka toimivat eri tavoin. Soinisen tutki­muk­sessa viher­sei­nien kasvua­lus­tassa ei ollut lainkaan multaa, vaan vettä, koska vaiku­tuk­sissa halut­tiin keskittyä itse kasveihin. Näissä viher­sei­nissä oli lisäksi ilmakierto.

Tutkit­ta­vassa ryhmässä oli mukana kolme­kym­mentä toimis­to­työn­te­kijää. Kasvien vaiku­tusta tutkit­ta­viin seurat­tiin ottamalla heistä ihonäyt­teitä ja veriko­keita kaksi viikkoa kestä­neen seurannan aikana.

– Parin viikon altistus antoi viitteitä siitä, että sisäkas­vil­li­suuden terveys­vai­ku­tuksia kannattaa tutkia lisää, jotta voimme laajemmin määrittää, miten sisäkasvit meihin vaikut­tavat ja millaisia suosi­tuksia niiden suhteen voisi tehdä, Soininen pohtii.

– Toivon, että lisään­tyvä tietoi­suus luonnon monimuo­toi­suuden merki­tyk­sestä tervey­del­lemme lisäisi panos­tusta kaupun­kiym­pä­ris­töjen paran­ta­mi­seen sekä luonnon vaalimiseen.

Viher­sei­nä­päivä 15. helmikuuta

Kansain­vä­listä viher­sei­nä­päivää viete­tään helmi­kuun 15. päivä. Se oli viher­seinän kehit­täjän, visio­nää­risen maisema-arkki­tehdin Stanley Hart Whiten synty­mä­päivä vuonna 1891. Hart White patentoi keksin­tönsä Yhdys­val­loissa vuonna 1938.

Vihreät seinät alkoivat yleistyä kuitenkin vasta vuosi­tu­hannen vaihteessa. Niitä on nykyään eri puolella maailmaa, niin sisällä kuin ulkona, kotona ja julki­sissa tiloissa sekä pilven­piir­tä­jissä että autoteiden reunoilla.

Viher­sei­nä­päivän viettä­mi­sellä halutaan muistuttaa ihmisiä elävien seinien, verti­kaa­listen puutar­hojen sekä metsien myöntei­sistä ympäristövaikutuksista.

Euroopan suurin viher­seinä Espanjassa

Euroopan suurin raken­nuksen sisällä oleva viher­seinä sijaitsee Santan­de­rissa Espan­jassa. Lähes kuusi­sataa neliötä käsit­tävä viher­seinä valmistui vanhan, kunnos­tetun Tabaca­leran raken­nuksen yhtey­teen vuonna 2020, ja se käsittää 22 000 yksit­täistä kasvia, jotka edustavat yli kolmea­kym­mentä eri kasvi­lajia. Paikka, joka on nykyään osa Castilla-Hermidan monitoi­mi­taloa, on ollut avoin yleisölle keväästä 2021 lähtien.

Eri kasvi­lajit valit­tiin seinään sen mukaan, kuinka valo osuu seinän eri kohtiin vuoro­kauden ja vuoden­kierron aikana. Optimaa­lista valon määrää säädel­lään lisäksi tunnis­ti­mien avulla.

Älykäs viher­seinä puhdistaa sisäilmaa

Viher­seinät ovat kasvien peittämiä, pysty­suoria raken­teita. Niiden pinnalla tai niitä vasten kasvavat kasvit voivat olla istutettu esimer­kiksi multaan, kivipe­räi­seen ainek­seen tai veteen. Elävissä viher­sei­nissä kasvien tueksi raken­ne­taan yleensä kastelujärjestelmiä.

Älyvi­her­sei­nissä tekno­logia ja muotoi­lu­rat­kaisut mahdol­lis­tavat seinän toimin­tojen automa­ti­soinnin ja valvonnan.

Suoma­lainen Naava Group Oy valmistaa automa­ti­soi­tuja viher­seiniä, jotka puhdis­tavat sisäilmaa haital­li­sista kemikaa­leista hyödyn­tä­mällä kasvien juuris­tossa ja kasvua­lus­tassa eläviä mikro­beja. Naavan käyttämä järjes­telmä on patentoitu.