Viherseinillä myönteinen vaikutus immuniteettiin

Viime vuoden lopulla julkaistussa väitöstutkimuksessaan tutkija Laura Soininen totesi, että säännöllinen altistuminen viherkasveille sisätiloissa parantaa ihmisen immuunisäätelyä.

Soinisen Helsingin yliopiston Lahden yksikössä tehty väitös oli osa Luonnonvarakeskuksen johtamaa laajempaa tutkimusta, jossa selvitettiin, voisivatko luonnosta löytyvät mikrobit edistää ihmisten terveyttä kaupunkiympäristöissä.

Kasvien vaikutusta tutkittaviin seurattiin ottamalla heistä ihonäytteitä ja verikokeita kaksi viikkoa kestäneen seurannan aikana.

– Monet tutkimukset tukevat sitä näkemystä, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen lisää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten allergioita ja autoimmuunisairauksia, koska altistuminen immuunipuolustusta stimuloiville luonnon mikrobeille vähenee, Soininen sanoo.

– Tutkimusryhmämme on tehnyt tästä näkökulmasta tutkimuksia, joissa arvioidaan luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vaikutusta ihmiseen. Aiemmat tutkimuksemme ovat enimmäkseen olleet ulkotiloihin liittyviä, ja tällä kertaa haluttiin tutkia sisätiloja, sillä kaupunkilaiset viettävät niissä suuren osan ajastaan.

Markkinoilla on monenlaisia viherseiniä, jotka toimivat eri tavoin. Soinisen tutkimuksessa viherseinien kasvualustassa ei ollut lainkaan multaa, vaan vettä, koska vaikutuksissa haluttiin keskittyä itse kasveihin. Näissä viherseinissä oli lisäksi ilmakierto.

Tutkittavassa ryhmässä oli mukana kolmekymmentä toimistotyöntekijää. Kasvien vaikutusta tutkittaviin seurattiin ottamalla heistä ihonäytteitä ja verikokeita kaksi viikkoa kestäneen seurannan aikana.

– Parin viikon altistus antoi viitteitä siitä, että sisäkasvillisuuden terveysvaikutuksia kannattaa tutkia lisää, jotta voimme laajemmin määrittää, miten sisäkasvit meihin vaikuttavat ja millaisia suosituksia niiden suhteen voisi tehdä, Soininen pohtii.

– Toivon, että lisääntyvä tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä terveydellemme lisäisi panostusta kaupunkiympäristöjen parantamiseen sekä luonnon vaalimiseen.

Viherseinäpäivä 15. helmikuuta

Kansainvälistä viherseinäpäivää vietetään helmikuun 15. päivä. Se oli viherseinän kehittäjän, visionäärisen maisema-arkkitehdin Stanley Hart Whiten syntymäpäivä vuonna 1891. Hart White patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1938.

Vihreät seinät alkoivat yleistyä kuitenkin vasta vuosituhannen vaihteessa. Niitä on nykyään eri puolella maailmaa, niin sisällä kuin ulkona, kotona ja julkisissa tiloissa sekä pilvenpiirtäjissä että autoteiden reunoilla.

Viherseinäpäivän viettämisellä halutaan muistuttaa ihmisiä elävien seinien, vertikaalisten puutarhojen sekä metsien myönteisistä ympäristövaikutuksista.

Euroopan suurin viherseinä Espanjassa

Euroopan suurin rakennuksen sisällä oleva viherseinä sijaitsee Santanderissa Espanjassa. Lähes kuusisataa neliötä käsittävä viherseinä valmistui vanhan, kunnostetun Tabacaleran rakennuksen yhteyteen vuonna 2020, ja se käsittää 22 000 yksittäistä kasvia, jotka edustavat yli kolmeakymmentä eri kasvilajia. Paikka, joka on nykyään osa Castilla-Hermidan monitoimitaloa, on ollut avoin yleisölle keväästä 2021 lähtien.

Eri kasvilajit valittiin seinään sen mukaan, kuinka valo osuu seinän eri kohtiin vuorokauden ja vuodenkierron aikana. Optimaalista valon määrää säädellään lisäksi tunnistimien avulla.

Älykäs viherseinä puhdistaa sisäilmaa

Viherseinät ovat kasvien peittämiä, pystysuoria rakenteita. Niiden pinnalla tai niitä vasten kasvavat kasvit voivat olla istutettu esimerkiksi multaan, kiviperäiseen ainekseen tai veteen. Elävissä viherseinissä kasvien tueksi rakennetaan yleensä kastelujärjestelmiä.

Älyviherseinissä teknologia ja muotoiluratkaisut mahdollistavat seinän toimintojen automatisoinnin ja valvonnan.

Suomalainen Naava Group Oy valmistaa automatisoituja viherseiniä, jotka puhdistavat sisäilmaa haitallisista kemikaaleista hyödyntämällä kasvien juuristossa ja kasvualustassa eläviä mikrobeja. Naavan käyttämä järjestelmä on patentoitu.