Hillittiinkö hankkeella puupölyä?

Vuonna 2020 lehtipuupölyn sitova raja-arvo laski EU-maissa 5 mg:sta 2 mg:aan työpaikan ilmakuutiometrissä, ja kaikkien lehtipuiden, Suomessa paljolti siis koivun, pölylle altistuvat on ilmoitettava ASA-rekisteriin.

– Astmat ja ihottumat, ne ovat merkittävimpiä puupölylle altistumisen vaikutuksia. Tavanomaisetkin hengitystieinfektiot voivat pitkittyä, kertoo Työterveyslaitoksen tiedottamis- ja tutkimushankkeesta vastannut johtava asiantuntija Tuula Liukkonen.

Liukkonen pitää runsaat kaksi vuotta kestäneessä hankkeessa mukana olleen Teollisuusliiton panosta merkittävänä eritoten kahden kyselyn suunnittelussa. Ensimmäiseen vastasi 174 työsuojelupäällikköä, työsuojeluvaltuutettua ja yrittäjää, ja uusintakyselyyn heistä vastasi vajaa kaksi kolmasosaa. Viidessä pk-yrityksessä ja kolmessa kalusteasennuskohteessa tehtiin mittauksia ja havaintoja paikan päällä.

Työsuojelupäälliköt pitivät johdonmukaisesti työsuojelutilannetta parempana kuin työsuojeluvaltuutetut. Liukkonen painottaa, että riskien arvioinnissa ja kehittämisprojekteissa pitää olla paitsi johdon, eli päätöksen tekijöiden, ohella aina myös työntekijät mukana.

– Työntekijä tietää, miten työtä ihan oikeasti tehdään. Päälliköillä voi olla virheellisiä kuvitelmia.

Liukkonen ei hämmästele sitä, että näin suppeassa ja lyhytkestoisessa tutkimuksessa ei nähty tilastollisesti merkitseviä parannuksia työoloihin. Mutta kiireisimmät konstit puupölyaltistuksen vähentämiseen toki havaittiin.

Paineilmalla puhdistaminen on rajoitettava minimiin, sillä niin puupöly vain siirretään ilmaan hengitettäväksi.

Ensimmäisessä kyselyssä jokainen valtuutettu, eli 100 prosenttia vastanneista, kertoi, että heillä käytetään paineilmaa koneiden puhdistamiseen, toisessakin 97 prosenttia.

– Paineilman käytön perusteluina kuulee aina väitteen, että koneiden koloja ja muita hankalasti puhdistettavia kohteita ei saa muuten puhtaiksi. Tämä on totta, mutta muuten paineilman käyttö on rajoitettava aivan minimiin. Imurointi on kaikkein paras puhdistuskeino, ja kuivaharjauksen sijaan voi lattiaan tai pöytäpintoihin käyttää usein lastaa. Eikä paineilmalla saa koskaan puhdistaa vaatteita, sillä suurelle pölymäärällä altistumisen lisäksi siinä on onnettomuuden riski, Liukkonen opastaa.

Liikuteltavien puuntyöstötyökoneiden valmistajat eivät aina huomioi edes perusasioita. Eräs kalusteasentaja oli esimerkiksi joutunut sahaamaan pyörösahan poistoimun kotelosta osan pois nähdäkseen työkohteensa.

Kiinteissäkin purunpoistojärjestelmissä on haasteita.

– Yleinen ongelma on, ettei purua ja pölyä saada ohjattua poistoihin kunnolla.

Tutkimusraportti ja lisäohjeita:

Puupöly ja uusi sitova raja-arvo: vaikutetaanko tiedottamisella altistumiseen ja työoloihin?

Puupölyn hallinta puuteollisuudessa