Hillit­tiinkö hank­keella puupölyä?

Vuonna 2020 lehti­puu­pö­lyn sitova raja-arvo laski EU-maissa 5 mg:sta 2 mg:aan työpai­kan ilma­kuu­tio­met­rissä, ja kaik­kien lehti­pui­den, Suomessa paljolti siis koivun, pölylle altis­tu­vat on ilmoi­tet­tava ASA-rekisteriin.

– Astmat ja ihot­tu­mat, ne ovat merkit­tä­vim­piä puupö­lylle altis­tu­mi­sen vaiku­tuk­sia. Tavan­omai­set­kin hengi­tys­tiein­fek­tiot voivat pitkit­tyä, kertoo Työter­veys­lai­tok­sen tiedot­ta­mis- ja tutki­mus­hank­keesta vastan­nut johtava asian­tun­tija Tuula Liuk­ko­nen.

Liuk­ko­nen pitää runsaat kaksi vuotta kestä­neessä hank­keessa mukana olleen Teol­li­suus­lii­ton panosta merkit­tä­vänä erito­ten kahden kyse­lyn suun­nit­te­lussa. Ensim­mäi­seen vastasi 174 työsuo­je­lu­pääl­lik­köä, työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tua ja yrit­tä­jää, ja uusin­ta­ky­se­lyyn heistä vastasi vajaa kaksi kolmas­osaa. Viidessä pk-yrityk­sessä ja kolmessa kalus­tea­sen­nus­koh­teessa tehtiin mittauk­sia ja havain­toja paikan päällä.

Työsuo­je­lu­pääl­li­köt piti­vät johdon­mu­kai­sesti työsuo­je­lu­ti­lan­netta parem­pana kuin työsuo­je­lu­val­tuu­te­tut. Liuk­ko­nen painot­taa, että riskien arvioin­nissa ja kehit­tä­mis­pro­jek­teissa pitää olla paitsi johdon, eli päätök­sen teki­jöi­den, ohella aina myös työn­te­ki­jät mukana.

– Työn­tekijä tietää, miten työtä ihan oikeasti tehdään. Pääl­li­köillä voi olla virheel­li­siä kuvitelmia.

Liuk­ko­nen ei hämmäs­tele sitä, että näin suppeassa ja lyhyt­kes­toi­sessa tutki­muk­sessa ei nähty tilas­tol­li­sesti merkit­se­viä paran­nuk­sia työoloi­hin. Mutta kiirei­sim­mät kons­tit puupö­ly­al­tis­tuk­sen vähen­tä­mi­seen toki havaittiin.

Paineil­malla puhdis­ta­mi­nen on rajoi­tet­tava mini­miin, sillä niin puupöly vain siir­re­tään ilmaan hengitettäväksi.

Ensim­mäi­sessä kyse­lyssä jokai­nen valtuu­tettu, eli 100 prosent­tia vastan­neista, kertoi, että heillä käyte­tään paineil­maa konei­den puhdis­ta­mi­seen, toises­sa­kin 97 prosenttia.

– Paineil­man käytön perus­te­luina kuulee aina väit­teen, että konei­den koloja ja muita hanka­lasti puhdis­tet­ta­via kohteita ei saa muuten puhtaiksi. Tämä on totta, mutta muuten paineil­man käyttö on rajoi­tet­tava aivan mini­miin. Imurointi on kaik­kein paras puhdis­tus­keino, ja kuiva­har­jauk­sen sijaan voi latti­aan tai pöytä­pin­toi­hin käyt­tää usein lastaa. Eikä paineil­malla saa koskaan puhdis­taa vaat­teita, sillä suurelle pöly­mää­rällä altis­tu­mi­sen lisäksi siinä on onnet­to­muu­den riski, Liuk­ko­nen opastaa.

Liiku­tel­ta­vien puun­työs­tö­työ­ko­nei­den valmis­ta­jat eivät aina huomioi edes perus­asioita. Eräs kalus­tea­sen­taja oli esimer­kiksi joutu­nut sahaa­maan pyörö­sa­han pois­toi­mun kote­losta osan pois nähdäk­seen työkohteensa.

Kiin­teis­sä­kin purun­pois­to­jär­jes­tel­missä on haasteita.

– Ylei­nen ongelma on, ettei purua ja pölyä saada ohjat­tua pois­toi­hin kunnolla.

Tutki­mus­ra­portti ja lisäohjeita:

Puupöly ja uusi sitova raja-arvo: vaiku­te­taanko tiedot­ta­mi­sella altis­tu­mi­seen ja työoloihin?

Puupö­lyn hallinta puuteollisuudessa