Hillit­tiinkö hankkeella puupölyä?

Vuonna 2020 lehti­puu­pölyn sitova raja-arvo laski EU-maissa 5 mg:sta 2 mg:aan työpaikan ilmakuu­tio­met­rissä, ja kaikkien lehti­puiden, Suomessa paljolti siis koivun, pölylle altis­tuvat on ilmoi­tet­tava ASA-rekisteriin.

– Astmat ja ihottumat, ne ovat merkit­tä­vimpiä puupö­lylle altis­tu­misen vaiku­tuksia. Tavan­omai­setkin hengi­tys­tiein­fek­tiot voivat pitkittyä, kertoo Työter­veys­lai­toksen tiedot­tamis- ja tutki­mus­hank­keesta vastannut johtava asian­tun­tija Tuula Liukkonen.

Liukkonen pitää runsaat kaksi vuotta kestä­neessä hankkeessa mukana olleen Teolli­suus­liiton panosta merkit­tä­vänä eritoten kahden kyselyn suunnit­te­lussa. Ensim­mäi­seen vastasi 174 työsuo­je­lu­pääl­likköä, työsuo­je­lu­val­tuu­tettua ja yrittäjää, ja uusin­ta­ky­se­lyyn heistä vastasi vajaa kaksi kolmas­osaa. Viidessä pk-yrityk­sessä ja kolmessa kalus­tea­sen­nus­koh­teessa tehtiin mittauksia ja havain­toja paikan päällä.

Työsuo­je­lu­pääl­liköt pitivät johdon­mu­kai­sesti työsuo­je­lu­ti­lan­netta parem­pana kuin työsuo­je­lu­val­tuu­tetut. Liukkonen painottaa, että riskien arvioin­nissa ja kehit­tä­mis­pro­jek­teissa pitää olla paitsi johdon, eli päätöksen tekijöiden, ohella aina myös työnte­kijät mukana.

– Työntekijä tietää, miten työtä ihan oikeasti tehdään. Päälli­köillä voi olla virheel­lisiä kuvitelmia.

Liukkonen ei hämmäs­tele sitä, että näin suppeassa ja lyhyt­kes­toi­sessa tutki­muk­sessa ei nähty tilas­tol­li­sesti merkit­seviä paran­nuksia työoloihin. Mutta kiirei­simmät konstit puupö­ly­al­tis­tuksen vähen­tä­mi­seen toki havaittiin.

Paineil­malla puhdis­ta­minen on rajoi­tet­tava minimiin, sillä niin puupöly vain siirre­tään ilmaan hengitettäväksi.

Ensim­mäi­sessä kyselyssä jokainen valtuu­tettu, eli 100 prosenttia vastan­neista, kertoi, että heillä käyte­tään paineilmaa koneiden puhdis­ta­mi­seen, toises­sakin 97 prosenttia.

– Paineilman käytön perus­te­luina kuulee aina väitteen, että koneiden koloja ja muita hanka­lasti puhdis­tet­tavia kohteita ei saa muuten puhtaiksi. Tämä on totta, mutta muuten paineilman käyttö on rajoi­tet­tava aivan minimiin. Imurointi on kaikkein paras puhdis­tus­keino, ja kuiva­har­jauksen sijaan voi lattiaan tai pöytä­pin­toihin käyttää usein lastaa. Eikä paineil­malla saa koskaan puhdistaa vaatteita, sillä suurelle pölymää­rällä altis­tu­misen lisäksi siinä on onnet­to­muuden riski, Liukkonen opastaa.

Liiku­tel­ta­vien puuntyös­tö­työ­ko­neiden valmis­tajat eivät aina huomioi edes perus­asioita. Eräs kalus­tea­sen­taja oli esimer­kiksi joutunut sahaa­maan pyörö­sahan poistoimun kotelosta osan pois nähdäk­seen työkohteensa.

Kiinteis­säkin purun­pois­to­jär­jes­tel­missä on haasteita.

– Yleinen ongelma on, ettei purua ja pölyä saada ohjattua poistoihin kunnolla.

Tutki­mus­ra­portti ja lisäohjeita:

Puupöly ja uusi sitova raja-arvo: vaiku­te­taanko tiedot­ta­mi­sella altis­tu­mi­seen ja työoloihin?

Puupölyn hallinta puuteollisuudessa