Koiran kanssa treeneihin

20.1.2023

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Tanja Lähteenmäki kiinnostui palveluskoiratoiminnasta, kun hän hankki ensimmäisen rottweilerinsa vuonna 1995. Harrastus tarjoaa mielekästä tekemistä sekä koiralle että omistajalle.

TANJA LÄHTEENMÄKI

Opintovapaalla
Saarijärvi
David Brown Santasalo Finland Oy
Jyväskylä 

Iso, pikimusta rottweileruros Rush seuraa tarkasti emäntänsä Tanja Lähteenmäen jokaista liikettä. Kaksikko harjoittelee tottelevaisuutta Tehotassut ry:n koirahallissa Saarijärvellä.

Ligge, sitz, ligge, kaikuvat Lähteenmäen käskyt peräperää.

Koira menee välittömästi maahan, istuu ja asettuu jälleen makuulle.

– Rush on kiltti, ystävällinen, avoin ja itsevarma. Sillä on katseessa aina iloinen pilke ja siitä näkee, että se nauttii treenaamisesta.

Lähteenmäki ja Rush harrastavat palveluskoiratoimintaa. Talvisin he treenaavat hallissa, koska kylmyys ja liukkaus lisäävät etenkin isojen koirien loukkaantumisriskiä.

– Koiran kouluttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta ja aikaa. Kaiken liikenevän vapaa-aikani olen käyttänyt Rushin treenaamiseen.

Se, että koira tapittaa herkeämättä emäntäänsä ja tekee kaiken mitä hän sanoo, on Lähteenmäen mukaan pitkän työn tulos.

– Se on vaatinut monta lähtöä treenikentälle, pitkiä treenimatkoja, lukemattomia työtunteja, epäonnistumisia ja niistä oppimista.

KUUDES ROTTWEILER

Lähteenmäki on harrastanut palveluskoiratoimintaa 21-vuotiaasta. Hän hankki ensimmäisen oman koiransa vuonna 1995.

– Mietin dobermannin ja rottweilerin välillä ja valitsin rottweilerin, koska se vaikutti enemmän minun tyyppiseltä rodulta, enkä ole valintaani katunut, Lähteenmäki kertoo.

Hän lupasi kasvattajalle kouluttaa koiraa ja käydä sen kanssa muutamissa näyttelyissä.

– Menimme Jyväskylään pentukurssille ja siellä oli aktiivinen ihminen, joka houkutteli meidät henkilöhakutreeneihin. Pikkuhiljaa nälkä kasvoi syödessä.

Keväällä viisi vuotta täyttävä Rush on Lähteenmäen kuudes rottweiler.

– Rottweiler on vahva koira, joka vaatii jämptin kasvatuksen, jotta sen kanssa pärjää. Niillä on leuoissakin voimaa sen verran, että siinä tulee äkkiä pahaa jälkeä, jos koira ei ole hallinnassa.

Lähteenmäki tietää tapauksia, joissa koira on purrut omistajansa sairaalakuntoon.

– Siinä vaiheessa ainoa vaihtoehto on lopettaa koira. Rottweiler on kuin tuli. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä.

HAAVEENA MM-KISAT

Palveluskoiriksi on hyväksytty kuutisenkymmentä rotua. Niiden kanssa voi harjoitella esimerkiksi henkilöhakua, etsintää tai viestin viemistä ja osallistua palveluskoirakokeisiin.

– Minua viehättää palveluskoiratoiminnan monipuolisuus. Se antaa mielekästä tekemistä minulle ja koiralle. Olen saanut harrastuksen kautta myös uusia kavereita.

Lähteenmäki harrastaa Rushin kanssa erikoisjälkeä ja suojelua. Erikoisjälkikokeessa koiran tehtävänä on seurata jälkeä avoimessa maastossa, yleensä pellolla.

Suojelukokeessa koiralta vaaditaan muun muassa erinomaista tottelevaisuutta, voimakasta puruotetta avustajan hyökätessä koiraa kohti ja välitöntä irrottamista ohjaajan käskystä.

– Kaikista koirista ei ole suojeluun, mutta Rushista on, Lähteenmäki sanoo.

Kokeessa koira ei saa kohdistaa hyökkäystä liikkumattomaan avustajaan eikä se saa purra muualle kuin vahvasti topattuun suojahihaan.

– Koitamme Rushin kanssa saada koulutustunnukset suojelusta Suomen muotovalion arvoa varten. Se tarkoittaa, että koira on ulkomuodoltaan ja ominaisuuksiltaan rotunsa valioyksilö.

Koirakon tavoitteena on päästä edustamaan Suomea rodun MM-kisoihin.

”En osaisi olla ilman koiraa, jonka kanssa voin harrastaa. Se on minulle elämäntapa. Joka viikko harjoittelemme jotain”, sanoo palveluskoiria harrastava Tanja Lähteenmäki.

PALLO PALKITSEE

Käskystä Rush kierähtää Tanja Lähteenmäen vasemman jalan viereen, istuu ja odottaa, kun emäntä kävelee kasaamansa esteen taakse.

– Hier, hän kutsuu, ja Rush ampaisee matkaan, hyppää esteen yli ja pysähtyy emäntänsä eteen istumaan.

Lähteenmäki käskyttää koiraansa flaamiksi ja saksaksi.

– Palveluskoirakokeessa kaksi koirakkoa tekee suoritustaan samanaikaisesti. Käskytän Rushia vieraalla kielellä, jotta se ei reagoisi toisen ohjaajan antamiin käskyihin.

Koiran kanssa Lähteenmäki ”pääsee nollaamaan päätään”.

– Kun teen asioita koiran kanssa, minun on pakko olla läsnä. Jos ajattelen tai murehdin työasioita, koira vaistoaa sen ja vie minua ihan kuusi–nolla, Lähteenmäki sanoo.

Onnistumisten jälkeen hän kehuu Rushia ja palkitsee sen riehakkaalla leikillä pallon kanssa.

– Pidän huolen, että suoritus päättyy aina onnistumiseen, jotta koira oppii, että sen kannattaa tehdä töitä, vaikka palkkaa ei tulisikaan heti.