Kaaoksen aakkoset

Ihmiskunta on ollut enemmän tai vähemmän kaaoksen vallassa koko olemassaolonsa ajan. Ihminen on yrittänyt löytää järjestystä sekavuuteen, milloin uskonnon, milloin filosofian, milloin taiteen ja milloin tieteen keinoin.

Viimeiset 20–30 vuotta toimintaympäristön monimutkaisuutta on edistyneimmissä firmoissa ja muissa organisaatioissa pyritty hallitsemaan kirjainyhdistelmällä VUCA. Se muodostuu englannin sanoista volatility (epävakaus), uncertainty (epävarmuus), complexity (monimutkaisuus) ja ambiguity (monitulkintaisuus).

VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työkaluja toimintaympäristön muutoksen hallintaan.

Termi tulee sotilasjohtamisesta. Se kehitettiin 1980-luvun lopulla ennakoimaan kylmän sodan päättymisen myötä nopeasti muuttunutta maailmantilannetta. Termi levisi sotilaskielestä bisneskieleen 2000-luvun alussa.

VUCA-mallissa ensimmäinen perussyy kaaokselle tulee epävakaudesta. Sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä samankaltaista epävakautta kuin kemiassa. Jos aine tai yhdiste on epävakaa, se voi esimerkiksi räjähtää varomattoman käsittelyn seurauksena.

Toinen kaaoksen syy, eli epävarmuus, tarkoittaa tilannetta, jossa ei voida tietää, aiheuttaako jokin tapahtuma merkittävän muutoksen. Silloin muutos on mahdollinen, mutta ei välttämättä täydellinen.

Kolmas kaaoksen syy tulee asioiden monimutkaisuudesta. Asia on monimutkainen, jos sillä on toisiinsa kytkeytyneitä muuttujia ja osatekijöitä. Tapahtuman osatekijät ja niiden väliset suhteet voivat olla etukäteen tiedossa ja ennakoitavissa, mutta niiden suuri määrä tekee kokonaisuudesta vaikeasti ymmärrettävän.

Jos jotain monimutkaisen asian hallintaan vaadittavaa erityisosaamista ei organisaatiossa ole, asiantuntemus hankitaan yleensä rekrytoinnilla.

Neljäs syy tulee asioiden monitulkintaisuudesta. Silloin kokonaisuutta ei voi hahmottaa yksinkertaisten syy-seuraussuhteiden kautta.

VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työkaluja toimintaympäristön muutoksen hallintaan. Jokaiselle neljälle VUCA-mallin kirjaimelle on oma vastatoimensa.

Epävakautta hallitaan ketteryydellä. Jos asiat lähtevät epävakauden takia luisuun, sitä hallitaan ketterillä vastaliikkeillä.

Epävarmuus puolestaan selätetään tiedolla. Tämän takia yritysten ja organisaatioiden on keskityttävä myös asioiden tutkimiseen. Jos esimerkiksi tiedetään, mihin suuntaan kuluttajien mieltymykset muuttuvat, kuluttajatuotteen markkinointi ei ole enää epävarmalla pohjalla.

Monimutkaisuutta taas hallitaan uudelleenjärjestelyillä. Niiden tarkoituksena on muuttaa organisaatiota vastaamaan paremmin toimintaympäristön monimutkaisuutta. Esimerkiksi jos asiat ovat liian monimutkaisia yhdelle johtajalle, vastuualue pitää jakaa temaattisesti usean johtajan kesken. Silloin esimerkiksi yksi keskittyy yritysjohtamiseen, toinen myyntiin, kolmas markkinointiin ja neljäs tuotantoon. Jos jotain monimutkaisen asian hallintaan vaadittavaa erityisosaamista ei organisaatiossa ole, asiantuntemus hankitaan yleensä rekrytoinnilla.

Monitulkintaisuutta ratkotaan puolestaan koeasetelmilla. Jos jonkin asian syy-seuraussuhteet ovat epäselvät, kannattaa tukeutua kokeellisiin menetelmiin – aivan kuten luonnontieteissä.

Voittaako tunne järjen?

VUCA-malli toimi melko hyvin vuoden 2020 alussa kärjistyneen globaalin koronapandemian hoidossa. Firmat ja organisaatiot, joissa asioita hallittiin ja ennakoitiin VUCA-mallin mukaan, selvisivät kohtuullisen hyvin. Koronapandemian jälkitilanne on kuitenkin ollut huomattavasti kaoottisempi, eikä VUCA tunnu enää toimivan.

VUCA-mallin puutteet alkoivat tulla esille viimeistään vuoden 2022 helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se sysäsi Euroopan kolmannen maailmansodan partaalle ja firmojen taloudet epävarmuuden tilaan. VUCA-mallin suurin puute on monien hallintotieteilijöiden mukaan sen kaavamaisuudessa.

Siksipä hallintotieteilijät ovat täydentäneet VUCA-mallia kirjainyhdistelmällä BANI. Kaaosta kun aiheuttavat myös asioiden hauraus (brittle), maailmantapahtumien aiheuttama ahdistus (anxiety), tapahtumakulkujen epälineaarisuus (non-linear) ja järkyttävien tapahtumien kuten sotien järjenvastaisuus (incomprehensible).

BANI-mallin ulottuvuuksia ei voi hallita pelkällä analyyttisyydellä, vaan mukaan tarvitaan myös tunnetaitoja, kuten empatiakykyä, intuitiota sekä kriisinsietokykyä.