Kaaoksen aakkoset

Ihmis­kunta on ollut enemmän tai vähemmän kaaoksen vallassa koko olemas­sao­lonsa ajan. Ihminen on yrittänyt löytää järjes­tystä sekavuu­teen, milloin uskonnon, milloin filoso­fian, milloin taiteen ja milloin tieteen keinoin.

Viimeiset 20–30 vuotta toimin­taym­pä­ristön monimut­kai­suutta on edisty­neim­missä firmoissa ja muissa organi­saa­tioissa pyritty hallit­se­maan kirjai­nyh­dis­tel­mällä VUCA. Se muodostuu englannin sanoista volati­lity (epäva­kaus), uncer­tainty (epävar­muus), complexity (monimut­kai­suus) ja ambiguity (monitul­kin­tai­suus).

VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työka­luja toimin­taym­pä­ristön muutoksen hallintaan.

Termi tulee sotilas­joh­ta­mi­sesta. Se kehitet­tiin 1980-luvun lopulla ennakoi­maan kylmän sodan päätty­misen myötä nopeasti muuttu­nutta maail­man­ti­lan­netta. Termi levisi sotilas­kie­lestä bisnes­kie­leen 2000-luvun alussa.

VUCA-mallissa ensim­mäinen perussyy kaaok­selle tulee epäva­kau­desta. Sillä tarkoi­te­taan tässä yhtey­dessä saman­kal­taista epäva­kautta kuin kemiassa. Jos aine tai yhdiste on epävakaa, se voi esimer­kiksi räjähtää varomat­toman käsit­telyn seurauksena.

Toinen kaaoksen syy, eli epävar­muus, tarkoittaa tilan­netta, jossa ei voida tietää, aiheut­taako jokin tapah­tuma merkit­tävän muutoksen. Silloin muutos on mahdol­linen, mutta ei välttä­mättä täydellinen.

Kolmas kaaoksen syy tulee asioiden monimut­kai­suu­desta. Asia on monimut­kainen, jos sillä on toisiinsa kytkey­ty­neitä muuttujia ja osate­ki­jöitä. Tapah­tuman osate­kijät ja niiden väliset suhteet voivat olla etukä­teen tiedossa ja ennakoi­ta­vissa, mutta niiden suuri määrä tekee kokonai­suu­desta vaikeasti ymmärrettävän.

Jos jotain monimut­kaisen asian hallin­taan vaadit­tavaa erityis­osaa­mista ei organi­saa­tiossa ole, asian­tun­temus hanki­taan yleensä rekrytoinnilla.

Neljäs syy tulee asioiden monitul­kin­tai­suu­desta. Silloin kokonai­suutta ei voi hahmottaa yksin­ker­taisten syy-seuraus­suh­teiden kautta.

VUCA-mallin idea on, että se tarjoaa työka­luja toimin­taym­pä­ristön muutoksen hallin­taan. Jokai­selle neljälle VUCA-mallin kirjai­melle on oma vastatoimensa.

Epäva­kautta halli­taan kette­ryy­dellä. Jos asiat lähtevät epäva­kauden takia luisuun, sitä halli­taan kette­rillä vastaliikkeillä.

Epävar­muus puoles­taan seläte­tään tiedolla. Tämän takia yritysten ja organi­saa­tioiden on keski­tyt­tävä myös asioiden tutki­mi­seen. Jos esimer­kiksi tiede­tään, mihin suuntaan kulut­ta­jien mielty­mykset muuttuvat, kulut­ta­ja­tuot­teen markki­nointi ei ole enää epävar­malla pohjalla.

Monimut­kai­suutta taas halli­taan uudel­leen­jär­jes­te­lyillä. Niiden tarkoi­tuk­sena on muuttaa organi­saa­tiota vastaa­maan paremmin toimin­taym­pä­ristön monimut­kai­suutta. Esimer­kiksi jos asiat ovat liian monimut­kaisia yhdelle johta­jalle, vastuu­alue pitää jakaa temaat­ti­sesti usean johtajan kesken. Silloin esimer­kiksi yksi keskittyy yritys­joh­ta­mi­seen, toinen myyntiin, kolmas markki­noin­tiin ja neljäs tuotan­toon. Jos jotain monimut­kaisen asian hallin­taan vaadit­tavaa erityis­osaa­mista ei organi­saa­tiossa ole, asian­tun­temus hanki­taan yleensä rekrytoinnilla.

Monitul­kin­tai­suutta ratko­taan puoles­taan koease­tel­milla. Jos jonkin asian syy-seuraus­suh­teet ovat epäselvät, kannattaa tukeutua kokeel­li­siin menetel­miin – aivan kuten luonnontieteissä.

Voittaako tunne järjen?

VUCA-malli toimi melko hyvin vuoden 2020 alussa kärjis­ty­neen globaalin korona­pan­de­mian hoidossa. Firmat ja organi­saa­tiot, joissa asioita hallit­tiin ja ennakoi­tiin VUCA-mallin mukaan, selvi­sivät kohtuul­lisen hyvin. Korona­pan­de­mian jälki­ti­lanne on kuitenkin ollut huomat­ta­vasti kaoot­ti­sempi, eikä VUCA tunnu enää toimivan.

VUCA-mallin puutteet alkoivat tulla esille viimeis­tään vuoden 2022 helmi­kuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrai­naan. Se sysäsi Euroopan kolmannen maail­man­sodan partaalle ja firmojen taloudet epävar­muuden tilaan. VUCA-mallin suurin puute on monien hallin­to­tie­tei­li­jöiden mukaan sen kaavamaisuudessa.

Siksipä hallin­to­tie­tei­lijät ovat täyden­tä­neet VUCA-mallia kirjai­nyh­dis­tel­mällä BANI. Kaaosta kun aiheut­tavat myös asioiden hauraus (brittle), maail­man­ta­pah­tu­mien aiheut­tama ahdistus (anxiety), tapah­tu­ma­kul­kujen epäli­ne­aa­ri­suus (non-linear) ja järkyt­tä­vien tapah­tu­mien kuten sotien järjen­vas­tai­suus (incompre­hen­sible).

BANI-mallin ulottu­vuuksia ei voi hallita pelkällä analyyt­ti­syy­dellä, vaan mukaan tarvi­taan myös tunne­tai­toja, kuten empatia­kykyä, intui­tiota sekä kriisinsietokykyä.