Meret puhtaaksi muovijätteestä

Tämä sai hänet havah­tu­maan ongel­maan ja tarkas­te­le­maan sitä, miksi valta­me­rien puhdis­ta­mista muovi­jät­teistä pidet­tiin mahdot­to­mana. Pian Boyan Slat jo esitteli ajatuk­sensa muovin­ke­räys­me­ne­tel­mästä, jossa käytet­tiin hyväksi merivir­tojen liikkeitä.

Pari vuotta myöhemmin nuori keksijä jätti kesken ilmai­lualan insinöö­rio­pin­tonsa ja päätti omistautua kokonaan valta­merten pelas­ta­mi­seen muovi­jät­teeltä. Slat perusti Hollan­tiin Ocean Cleanup ‑järjestön, jonka toimi­tus­joh­ta­jana hän toimii nykyään.

Muovi on yksi pahim­mista maailman meriä uhkaa­vista saasteista. Ocean Cleanupin kunnian­hi­moi­sena tavoit­teena on saada kerättyä 90 prosenttia valta­me­rissä kellu­vasta muovi­jät­teestä vuoteen 2040 mennessä.

Joukko­ra­hoi­tus­kam­panjan avulla järjestö on kerännyt toimin­taansa miljoonia dolla­reita kymme­niltä tuhan­silta lahjoit­ta­jilta 160 maasta.

Roskan keruu tapahtuu yksin­ker­tais­tet­tuna samalla periaat­teella, mitä käyte­tään trooli­ka­las­tuk­sessa. Kaksi alusta lähtee vetämään hitaasti verkkoa, joka kerää mukaansa meressä olevaa muovijätettä.

Verkon reunoissa on muutaman metrin korkuiset esteet. Työssä hyödyn­ne­tään tuulia ja merivir­toja. Mereltä kerätty jäte kulje­te­taan sen jälkeen pois rannalle, mistä se toimi­te­taan eteen­päin kierrä­tet­tä­väksi muualle.

Tyynen­meren jätepyörre on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen

Jotta puhdis­tustyö olisi riittävän tehokasta, on keräys­me­ne­telmiä kehitetty tekni­sesti sekä sovel­lettu ja laajen­nettu vaiheit­tain vuosien mittaan, kun niiden käytöstä on saatu enemmän kokemusta.

Työ on nopeu­tunut ja verkkojen ja keräys­vä­li­neiden kokoa suuren­nettu. Lisäksi toimintaa on keski­tetty alueille, mihin on kerään­tynyt taajaan paljon muovijätettä.

Työssään Ocean Cleanup pyrkii maksi­moi­maan puhdis­tus­hank­keiden hyödyt sekä minimoi­maan puhdis­tuk­sessa käytet­tyjen alusten päästöt ja mahdol­liset haitat merena­lai­sille eliöille, eläimille ja kasveille.

Maailman valta­me­rissä on viisi suurempaa jätepyör­rettä, jotka ovat muodos­tu­neet subtroop­pisten merivir­tojen pyörre­koh­tiin. Pyörteistä kaksi on Tyynel­lä­me­rellä, kaksi Atlan­tilla ja yksi Intian valtamerellä.

Niistä kaikkein suurin on Kalifor­nian ja Havaijin välissä sijait­seva Tyynen­meren jätepyörre, joka on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen. Sen on arvioitu sisäl­tävän 80 000 tonnia muovijätettä.

Ocean Cleanup on keskit­tynyt erityi­sesti Tyynen­meren jätti­pyör­teen puhdis­ta­mi­seen, jotta järjestön toimin­nalla olisi mahdol­li­simman suuri vaikutus. Se on testannut tekno­lo­gi­aansa alueella viime vuodesta lähtien. Seuraa­vaksi järjestö haluaa siirtyä vielä monin­ker­tai­sesti tehok­kaam­paan System 03 ‑menetel­mään ja lisätä käyttä­miensä alusten määrää.

Tulevai­suu­dessa järjestö aikoo ulottaa toimin­tansa merien lisäksi maailman saastu­neim­piin jokiin ja kehittää niiden puhdis­ta­mi­seksi uuden­laisia ratkai­suja. Joidenkin arvioiden mukaan 90 prosenttia kaikesta maailman merien muovi­jät­teestä päätyy meriin suurten jokien kautta.

Suomella oma muovitiekartta

Muoveilla on monia hyviä ominai­suuksia, minkä vuoksi niiden käyttö on kaksi­kym­men­ker­tais­tunut maail­massa viimeisen viiden vuosi­kym­menen aikana. Muovin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, kuten merten roskaan­tu­minen ja mikro­muovin leviä­minen ympäristöön.

Muovi­tie­kartta Suomelle ‑ohjel­malla pyritään vauhdit­ta­maan muovin kestävää käyttöä. Vuonna 2018 valmis­tunut ohjelma päivi­tet­tiin tämän vuoden alussa. Siihen on koottu toimia, joilla voidaan vähentää muovien haittoja, tehostaa kierrä­tystä ja löytää korvaavia ratkai­suja muovin tilalle.

Siivous­päivä aktivoi ihmisiä

Kansain­vä­listä siivous­päivää (World Cleanup Day) vietet­tiin ensim­mäisen kerran syyskuussa 2018. Sen jälkeen sitä on pidetty vuosit­tain aina syyskuun kolman­tena lauan­taina. Tarkoi­tuk­sena on aktivoida ihmisiä tekemään jotain globaa­lille jäteon­gel­malle, joka käsittää myös meriin pääty­neet jätteet.

Siivous­päivää koordinoi Let’s Do It! ‑järjestö, joka sai alkunsa vuonna 2008 Virossa järjes­te­tystä tempauk­sesta. Siinä siivot­tiin talkoo­voimin yhden päivän aikana tonneit­tain roskaa ja jätettä julki­silta paikoilta. Nykyään päivää viete­tään jo 180 maassa.

Kielto muovi­dump­pauk­selle

Muovi­jät­teen dumppauk­selle Euroo­pasta muihin maihin tuli loppu vuoden 2021 alussa, kun Euroopan komissio kielsi vaikeasti kierrä­tet­tävän ja vaaral­lisen muovi­jät­teen viennin OECD-maiden ulkopuo­lelle. Käytän­nössä kyse oli sekalai­sesta eli lajit­te­le­mat­to­masta muovijätteestä.

Yleinen vaaral­lisen jätteen vienti­kielto – joka sisälsi myös vaaral­lisen muovi­jät­teen – oli ollut voimassa jo aiemminkin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

Lajiteltua, lähes puhdasta muovia voidaan edelleen viedä myös kehit­ty­viin maihin.