Stra­te­gian mahdol­lis­ta­jat ovat osaa­mista, resurs­seja, vies­tin­tää ja jäsenpalvelua

4/​4: MAHDOLLISTAJAT

Juttusarja esit­te­lee Teol­li­suus­lii­ton uuden stra­te­gian neljä kulmakiveä.

Teol­li­suus­lii­ton uusi stra­te­gia vuosille 2023–2028 käsi­tel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liit­to­ko­kouk­sessa. Stra­te­gi­aan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden stra­te­gian kulma­ki­viä on neljä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­li­nen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen ja mahdollistajat.

EI MUODIN, VAAN HYÖDYN VUOKSI

– Ei mennä muotien mukana, vaan hyödyn­ne­tään digi­ta­li­saa­tion parhaat puolet, kuvai­lee Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­pääl­likkö Hannu Siltala.

Silta­lan mukaan Teol­li­suus­lii­ton toimin­nassa on otettu läpi koko linjan ”valtaisa digi­loikka” parin viime vuoden aikana. Liiton järjes­tel­miä on uudis­tettu. Kurs­si­hal­linta pyörii Telmo-järjes­tel­mällä. Hows­pace-oppi­mi­sa­lus­taa hyödyn­ne­tään jo lähes kaikilla kurs­seilla. Liit­to­val­tuus­ton ja liit­to­ko­kouk­sen aloit­teet tehdään sähköi­sesti, ja ensi kevään liit­to­ko­kous aiotaan järjes­tää paperittomasti.

– Mutta meidän on huoleh­dit­tava siitä, että liiton henki­lö­kunta ja jäse­nistö osaa­vat myös käyt­tää näitä digi­taa­li­sia välineitä.

Siltala kuvaa, että tämän takaa­mi­seksi on toisi­naan tehtävä isoja satsauk­sia. Esimer­kiksi kaikki liiton koulu­tusyk­si­kön työn­te­ki­jät ja Muri­kan opet­ta­jat ovat jo käyneet verk­ko­pe­da­go­gii­kan kurssin.

Liiton koulu­tus­tar­jonta ei missään nimessä hylkää Muri­kan kurs­seja eikä ylipäänsä lähio­pe­tusta, vaikka moni­muo­toista eli lähio­pe­tusta ja digio­pe­tusta yhdis­tä­viä kurs­seja ja koulu­tusta tarjo­taan jatkossakin.

JÄSENET HALUAVAT LÄHIOPETUSTA

– Vielä pitkälle tule­vai­suu­teen lähio­pe­tus tulee olemaan se meidän juttumme pitkä­jän­tei­sessä koulu­tuk­sessa. Meidän jäse­nemme pitä­vät parhaim­pana lähiopetusta.

Kun valta­kun­nan päät­tä­jät painot­ta­vat tarvetta elini­käi­seen oppi­mi­seen, Silta­laa hämmäs­tyt­tää eräi­den työnan­ta­ja­ta­ho­jen into yrit­tää karsia liit­to­jen anta­maa, työnan­ta­ja­tuen piirissä olevaa, laadu­kasta opetusta. Koulu­tus­pääl­likkö harmit­te­lee, että toimi­hen­ki­lö­liit­to­jen lyhyem­piä ja verk­ko­poh­jai­sem­pia koulu­tuk­sia vertail­laan ylis­tä­västi lähiopetukseen.

– Toimi­hen­ki­löillä on yleensä AMK- tai korkea­kou­lu­ta­soi­nen tutkinto. Tosia­sia on se, että meidän jäse­nemme joutu­vat lähte­mään taka­mat­kalta. Tätä ei tarkoi­tuk­sella haluta ymmär­tää. Mutta kun meidän ihmi­sil­lemme tarjo­taan mahdol­li­suus perus­teel­li­seen opis­ke­luun, he saavut­ta­vat kyllä korkea­kou­lu­te­tut, ja mene­vät lopulta jopa ohi, Siltala kuvai­lee tyytyväisenä.

Työnan­ta­jissa on myös niitä, jotka ovat ymmär­tä­neet, miten hyödyl­listä kaikille osapuo­lille työn­te­ki­jöi­den koulut­tau­tu­mi­nen on.

– Muuta­mat työnan­ta­ja­jär­jes­töt ovat jo otta­neet sopi­muk­siinsa koko meidän koulu­tus­pa­ket­timme, Siltala iloitsee.

VIESTINTÄÄ DIGIKÄRKI EDELLÄ

Liiton vies­tintä on tiedot­ta­mista, mark­ki­noin­tia ja jour­na­lis­mia. Kaiken tämän toteut­ta­mi­seksi vies­tin­nän palet­tia on liitossa kirja­voi­tettu ja nyt kate­taan lukui­sat digia­lus­tat unoh­ta­matta liiton omia sirkut­ta­jia twit­te­rin kaltai­silla kanavilla.

– Vies­tin­nän maailma, jos mikä, muut­tuu nopeasti. Meidän on oltava edel­leen­kin niillä sähköi­sillä väli­neillä mukana, joita kansa käyt­tää. Muuten ihmi­set mene­vät meistä oikealta ja vasem­malta ohi ja ryhty­vät käyt­tä­mään uusia sovel­luk­sia ja alus­toja, joilla muut sitten hoita­vat viestinnän.

”Hoita­mi­sella” Siltala viit­taa valta­vir­ta­me­dian tapaan antaa ay-liik­kees­tä­kin tahal­li­sen vääris­tel­tyä tietoa. Mutta edel­leen paine­tulla Tekijä-lehdellä moni­puo­li­sine sisäl­töi­neen on Silta­lasta paik­kansa liiton viestinnässä.

Sijoi­tus­toi­minta takaa tule­vai­suu­des­sa­kin sen, että pystymme ajamaan duuna­rin etuja laajasti.

Lyhyitä virtu­aa­li­ti­lai­suuk­sia pitää Silta­lan mielestä jatkos­sa­kin hyödyn­tää pikai­sesti yllät­tä­viin tiedot­ta­mi­sen tarpeisiin.

– Kun halu­taan saada sana nopeasti leviä­mään ja poru­kat koolle, digi­vä­li­neet ovat kaik­kein nopein tapa.

Raha on mahdol­lis­taja sekin. SAK:laiset liitot eivät ole tavoit­teis­taan huoli­matta pääs­seet siihen, että jäsen­mak­suilla katet­tai­siin liiton menot.

– Teol­li­suus­lii­ton toiminta olisi kapea-alai­sem­paa, jollei meillä olisi sijoi­tus­toi­min­taa. Elämme kapi­ta­lis­ti­sessa yhteis­kun­nassa ja joudumme toimi­maan sen peli­sään­nöillä. Sijoi­tus­toi­minta takaa tule­vai­suu­des­sa­kin sen, että pystymme ajamaan duuna­rin etuja laajasti, Siltala toteaa.

JÄSENPALVELUITA VERKKOON

Jäsen­pal­ve­lut­kin ovat siir­ty­mässä verk­koon aivan kuten niin moni muukin toiminto suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa. Liiton on hyödyn­net­tävä helposti käytet­tä­viä yhtey­den­pi­to­ka­na­via, joilla niin luot­ta­mus­hen­ki­löt kuin rivi­jä­se­net­kin voivat käte­västi hoitaa asioi­taan tai olla yhteyk­sissä liiton henkilökuntaan.

Kehi­tys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teol­li­suus­lii­ton kehit­tä­mi­syk­si­köstä kertoo, että kohta päät­ty­vällä stra­te­gia­kau­della 2018–2023 Teol­li­suus­liitto on panos­ta­nut nime­no­maan jäsenpalveluihin.

– Uudessa stra­te­giassa paino­tus on varmaan­kin koulu­tuk­sessa ja osaa­mi­sessa. Miten aktii­vien kurs­sit olisi paras järjes­tää? Se tulee olemaan iso teema stra­te­giassa, Heino ennakoi.

Kun Teol­li­suus­lii­ton kaikki stra­te­gi­set kulma­ki­vet ovat vahvoja, ruok­ki­vat ne toisi­aan. Järjes­töl­li­nen vahvuus kasvat­taa jäsen­mää­rää ja sitä kautta resurs­seja. Onnis­tu­nut yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen paran­taa työmark­ki­na­toi­min­nan mahdol­li­suuk­sia ja vahva työmark­ki­na­toi­minta luo järjes­töl­listä vahvuutta.