Strategian mahdollistajat ovat osaamista, resursseja, viestintää ja jäsenpalvelua

4/4: MAHDOLLISTAJAT

Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä.

Teollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut.

Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat.

EI MUODIN, VAAN HYÖDYN VUOKSI

– Ei mennä muotien mukana, vaan hyödynnetään digitalisaation parhaat puolet, kuvailee Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala.

Siltalan mukaan Teollisuusliiton toiminnassa on otettu läpi koko linjan ”valtaisa digiloikka” parin viime vuoden aikana. Liiton järjestelmiä on uudistettu. Kurssihallinta pyörii Telmo-järjestelmällä. Howspace-oppimisalustaa hyödynnetään jo lähes kaikilla kursseilla. Liittovaltuuston ja liittokokouksen aloitteet tehdään sähköisesti, ja ensi kevään liittokokous aiotaan järjestää paperittomasti.

– Mutta meidän on huolehdittava siitä, että liiton henkilökunta ja jäsenistö osaavat myös käyttää näitä digitaalisia välineitä.

Siltala kuvaa, että tämän takaamiseksi on toisinaan tehtävä isoja satsauksia. Esimerkiksi kaikki liiton koulutusyksikön työntekijät ja Murikan opettajat ovat jo käyneet verkkopedagogiikan kurssin.

Liiton koulutustarjonta ei missään nimessä hylkää Murikan kursseja eikä ylipäänsä lähiopetusta, vaikka monimuotoista eli lähiopetusta ja digiopetusta yhdistäviä kursseja ja koulutusta tarjotaan jatkossakin.

JÄSENET HALUAVAT LÄHIOPETUSTA

– Vielä pitkälle tulevaisuuteen lähiopetus tulee olemaan se meidän juttumme pitkäjänteisessä koulutuksessa. Meidän jäsenemme pitävät parhaimpana lähiopetusta.

Kun valtakunnan päättäjät painottavat tarvetta elinikäiseen oppimiseen, Siltalaa hämmästyttää eräiden työnantajatahojen into yrittää karsia liittojen antamaa, työnantajatuen piirissä olevaa, laadukasta opetusta. Koulutuspäällikkö harmittelee, että toimihenkilöliittojen lyhyempiä ja verkkopohjaisempia koulutuksia vertaillaan ylistävästi lähiopetukseen.

– Toimihenkilöillä on yleensä AMK- tai korkeakoulutasoinen tutkinto. Tosiasia on se, että meidän jäsenemme joutuvat lähtemään takamatkalta. Tätä ei tarkoituksella haluta ymmärtää. Mutta kun meidän ihmisillemme tarjotaan mahdollisuus perusteelliseen opiskeluun, he saavuttavat kyllä korkeakoulutetut, ja menevät lopulta jopa ohi, Siltala kuvailee tyytyväisenä.

Työnantajissa on myös niitä, jotka ovat ymmärtäneet, miten hyödyllistä kaikille osapuolille työntekijöiden kouluttautuminen on.

– Muutamat työnantajajärjestöt ovat jo ottaneet sopimuksiinsa koko meidän koulutuspakettimme, Siltala iloitsee.

VIESTINTÄÄ DIGIKÄRKI EDELLÄ

Liiton viestintä on tiedottamista, markkinointia ja journalismia. Kaiken tämän toteuttamiseksi viestinnän palettia on liitossa kirjavoitettu ja nyt katetaan lukuisat digialustat unohtamatta liiton omia sirkuttajia twitterin kaltaisilla kanavilla.

– Viestinnän maailma, jos mikä, muuttuu nopeasti. Meidän on oltava edelleenkin niillä sähköisillä välineillä mukana, joita kansa käyttää. Muuten ihmiset menevät meistä oikealta ja vasemmalta ohi ja ryhtyvät käyttämään uusia sovelluksia ja alustoja, joilla muut sitten hoitavat viestinnän.

”Hoitamisella” Siltala viittaa valtavirtamedian tapaan antaa ay-liikkeestäkin tahallisen vääristeltyä tietoa. Mutta edelleen painetulla Tekijä-lehdellä monipuolisine sisältöineen on Siltalasta paikkansa liiton viestinnässä.

Sijoitustoiminta takaa tulevaisuudessakin sen, että pystymme ajamaan duunarin etuja laajasti.

Lyhyitä virtuaalitilaisuuksia pitää Siltalan mielestä jatkossakin hyödyntää pikaisesti yllättäviin tiedottamisen tarpeisiin.

– Kun halutaan saada sana nopeasti leviämään ja porukat koolle, digivälineet ovat kaikkein nopein tapa.

Raha on mahdollistaja sekin. SAK:laiset liitot eivät ole tavoitteistaan huolimatta päässeet siihen, että jäsenmaksuilla katettaisiin liiton menot.

– Teollisuusliiton toiminta olisi kapea-alaisempaa, jollei meillä olisi sijoitustoimintaa. Elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa ja joudumme toimimaan sen pelisäännöillä. Sijoitustoiminta takaa tulevaisuudessakin sen, että pystymme ajamaan duunarin etuja laajasti, Siltala toteaa.

JÄSENPALVELUITA VERKKOON

Jäsenpalvelutkin ovat siirtymässä verkkoon aivan kuten niin moni muukin toiminto suomalaisessa yhteiskunnassa. Liiton on hyödynnettävä helposti käytettäviä yhteydenpitokanavia, joilla niin luottamushenkilöt kuin rivijäsenetkin voivat kätevästi hoitaa asioitaan tai olla yhteyksissä liiton henkilökuntaan.

Kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä kertoo, että kohta päättyvällä strategiakaudella 2018–2023 Teollisuusliitto on panostanut nimenomaan jäsenpalveluihin.

– Uudessa strategiassa painotus on varmaankin koulutuksessa ja osaamisessa. Miten aktiivien kurssit olisi paras järjestää? Se tulee olemaan iso teema strategiassa, Heino ennakoi.

Kun Teollisuusliiton kaikki strategiset kulmakivet ovat vahvoja, ruokkivat ne toisiaan. Järjestöllinen vahvuus kasvattaa jäsenmäärää ja sitä kautta resursseja. Onnistunut yhteiskuntavaikuttaminen parantaa työmarkkinatoiminnan mahdollisuuksia ja vahva työmarkkinatoiminta luo järjestöllistä vahvuutta.