Luottamusmiesten teemaseminaari Murikassa: ”Täällä pysyy ajan hermolla”

Joukko luottamusmiehiä istuu Murikka-opiston Paja-luokassa älypuhelin kourassa. Tehtävänä on tutustua uuteen Hermes-mobiilisovellukseen.

– Hermes on valtava tuki ongelmatilanteissa työpaikoilla sekä työntekijöille että työnantajille, sanoo Hermes-hankkeen projektikoordinaattori Henri von Adlerkrone Teollisuusliitosta.

Sovellus on suunnattu kausityöntekijävaltaisille aloille ja se kertoo työelämän pelisäännöistä Suomessa viidellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

– Tämähän on tosi hyvä. Metsäalalla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, jotka eivät tiedä oikeuksistaan, sanoo metsuri, pääluottamusmies Tomi Ikävalko Lappeenrannasta.

Ikävalko osallistui noin 60 muun luottamusmiehen kanssa viime viikolla Teollisuusliiton kaksipäiväiseen Luottamiesten teemaseminaariin Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa.

– Täällä näkee tuttuja ja pysyy hyvin ajan hermolla. Yhdessä tekeminen ja toisten samanhenkisten ihmisten kohtaaminen on aina kivaa.

TYÖURA KATKOLLA

Ikävalko on työskennellyt Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa 27 vuotta. Nyt työsopimusta tosin on jäljellä enää kuukauden päivät.

– Työnantaja irtisanoi koko 12 hengen metsuriryhmän. Seitsemän meistä on töissä tammikuun puoliväliin saakka, mutta näillä näkymin ketään ei jää. Olen itsekin irtisanomisajalla.

Töitä metsissä kyllä olisi, mutta työnantaja haluaisi saada metsurit kevytyrittäjiksi tai alihankkijoiksi, Ikävalko kertoo.

– Se on metsäalalla nyt vähän sellainen trendi. Olen saanut pidettyä rivit hyvin koossa, eikä kukaan meistä ole lähtenyt yrittäjäksi.

Metsäalalla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, jotka eivät tiedä oikeuksistaan.

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on etsinyt urakoitsijoita, mutta ei ole montaa löytänyt, sillä metsäalalla on kova työvoimapula, Ikävalko sanoo.

Työnantajalla on puolen vuoden takaisinottovelvoite, Ikävalko muistuttaa. Keväästä tuleekin hänen mukaansa mielenkiintoinen, kun metsätyöt jälleen alkavat.

– Energiapuun tarve on Suomessa suuri Ukrainan sodan vuoksi, ja metsissä on myöhästyneitä taimikonhoitotöitä toista miljoonaa hehtaaria, eikä puusto kasva, jos sitä ei hoideta ajoissa.

KOHTI TIIVISTÄ YHTEISTOIMINTAA

Hermes-sovelluksen lisäksi teemaseminaarin työpajoissa esiteltiin muun muassa luottamusmiesten uutta sähköistä asiointipalvelua ja yhteistoiminnan tasomittaria.

– Taidan ehdottaa tasomittaria meillä töissä. Meillä on tehty ennenkin kyselyjä ja niiden tuloksista on saatu aikaan hyviä keskusteluja työnantajan edustajan kanssa, sanoo Erika Immonen.

Hän on CNC-sorvaaja ja pääluottamusmies Akaassa toimivassa TKM TTT Finland Oy:ssä. Yritys valmistaa muun muassa leikkaavia teriä puunjalostukseen ja varaosia paperikoneisiin.

Kun keskusteluyhteydestä tulee toimiva, tieto kulkee ja kaikki voittavat.

Myös telineasentaja, pääluottamusmies Markus Laukkanen piti sopimuspäällikkö Kari Lähteenmäen esitystä yhteistoiminnan tasomittarista hyödyllisenä.

– Meillä ruvetaan tiivistämään yhteistoimintaa. Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, toimitusjohtaja ja yksikön päällikkö kokoontuvat jatkossa neljä kertaa vuodessa, Laukkanen kertoo.

Hän työskentelee jyväskyläläisessä KSPT Insulation Oy:ssä ja uskoo, että yhteistoiminnan tiivistäminen parantaa työpaikan keskustelukulttuuria.

– Kun keskusteluyhteydestä tulee toimiva, tieto kulkee ja kaikki voittavat. Sellaista keskustelukulttuuria meillä ei mielestäni ole aikaisemmin ollut.

TES-NEUVOTTELUT KIINNOSTAVAT

Kuopiolainen näytteenottaja, pääluottamusmies Terhi Konttinen osallistui Luottamusmiesten teemaseminaariin edellisen kerran kolme vuotta sitten.

– Nyt oli mahdollista tulla, kun työtilanne oli sellainen, että työnantaja päästi minut tänne. Ajankohtaiset asiat kiinnostavat, ja täällä tapaa kollegoita, joita ei välttämättä muuten näe.

Konttinen työskentelee Orionin Kuopion tehtaalla ja seuraa huolestuneena oman alansa, eli kemian sektorin, tes-neuvotteluita.

– Työnantajapuoli haluaisi lyhentää koulutuksia ja muuttaa niitä monimuotoon. Se olisi todella harmi, koska etäkoulutuksissa kaikki verkostoituminen ja vertaistuki jäisivät pois.

Neuvottelut ovat edenneet kangerrellen myös palkankorotusten osalta, Konttinen kertoo.

– Onhan se aika surullista. Ruoka, bensa ja käyttötavarat kallistuvat, ja jos palkat eivät nouse, työntekijät joutuvat karsimaan ruuasta tai harrastuksista.

Konttisesta olisi hyvä muistaa, että monipuolinen ja terveellinen ravinto ja mielekkäät harrastukset lisäävät omalta osaltaan työssä jaksamista.

EI YRITYSKOHTAISELLE SOPIMISELLE

Konttista puhutteli erityisesti teemaseminaarin työpaja, jossa luottamusmiehet kuulivat kokemuksia yrityskohtaisesta sopimisesta.

– Meidän alallahan yrityskohtaista sopimista ei ole ollut, enkä haluaisi siihen missään nimessä mennä. Minua kiinnosti kuulla, miten se on sujunut mekaanisessa metsäteollisuudessa.

Porukan täytyy pitää yhtä, koska muuten siellä ei ole joukkovoimaa.

Erityisesti Konttisen mieleen jäi, että yrityskohtainen sopiminen on aikaa vievää. Ei työnantaja siinä ainakaan voita, hän sanoo.

– Myös sopimusten sisällöissä oli aika paljon eroja. Palkankorotuksia sai varakkaammissa yrityksissä helpommin kuin pienissä yrityksissä. Niissä korotukset olivat hyvin maltillisia.

Konttisen mukaan järjestäytyneisyyden merkitys korostuu yrityskohtaisessa sopimisessa.

– Porukan täytyy pitää yhtä, koska muuten siellä ei ole joukkovoimaa. Jos työntekijöistä vain muutama kuuluu liittoon, sillä ei ole työnantajan silmissä merkitystä.