Luotta­mus­miesten teema­se­mi­naari Murikassa: ”Täällä pysyy ajan hermolla”

Joukko luotta­mus­miehiä istuu Murikka-opiston Paja-luokassa älypu­helin kourassa. Tehtä­vänä on tutustua uuteen Hermes-mobii­li­so­vel­luk­seen.

– Hermes on valtava tuki ongel­ma­ti­lan­teissa työpai­koilla sekä työnte­ki­jöille että työnan­ta­jille, sanoo Hermes-hankkeen projek­ti­koor­di­naat­tori Henri von Adlerk­rone Teollisuusliitosta.

Sovellus on suunnattu kausi­työn­te­ki­jä­val­tai­sille aloille ja se kertoo työelämän pelisään­nöistä Suomessa viidellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englan­niksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

– Tämähän on tosi hyvä. Metsä­alalla on paljon ulkomaa­laista työvoimaa, jotka eivät tiedä oikeuk­sis­taan, sanoo metsuri, pääluot­ta­mus­mies Tomi Ikävalko Lappeenrannasta.

Ikävalko osallistui noin 60 muun luotta­mus­miehen kanssa viime viikolla Teolli­suus­liiton kaksi­päi­väi­seen Luotta­miesten teema­se­mi­naa­riin Murikka-opistolla Tampe­reen Teiskossa.

– Täällä näkee tuttuja ja pysyy hyvin ajan hermolla. Yhdessä tekeminen ja toisten saman­hen­kisten ihmisten kohtaa­minen on aina kivaa.

TYÖURA KATKOLLA

Ikävalko on työsken­nellyt Etelä-Karjalan metsän­hoi­to­yh­dis­tyksen palve­luk­sessa 27 vuotta. Nyt työso­pi­musta tosin on jäljellä enää kuukauden päivät.

– Työnan­taja irtisanoi koko 12 hengen metsu­ri­ryhmän. Seitsemän meistä on töissä tammi­kuun puoli­vä­liin saakka, mutta näillä näkymin ketään ei jää. Olen itsekin irtisanomisajalla.

Töitä metsissä kyllä olisi, mutta työnan­taja haluaisi saada metsurit kevyty­rit­tä­jiksi tai alihank­ki­joiksi, Ikävalko kertoo.

– Se on metsä­alalla nyt vähän sellainen trendi. Olen saanut pidettyä rivit hyvin koossa, eikä kukaan meistä ole lähtenyt yrittäjäksi.

Metsä­alalla on paljon ulkomaa­laista työvoimaa, jotka eivät tiedä oikeuksistaan.

Etelä-Karjalan metsän­hoi­to­yh­distys on etsinyt urakoit­si­joita, mutta ei ole montaa löytänyt, sillä metsä­alalla on kova työvoi­ma­pula, Ikävalko sanoo.

Työnan­ta­jalla on puolen vuoden takai­sin­ot­to­vel­voite, Ikävalko muistuttaa. Keväästä tuleekin hänen mukaansa mielen­kiin­toinen, kun metsä­työt jälleen alkavat.

– Energia­puun tarve on Suomessa suuri Ukrainan sodan vuoksi, ja metsissä on myöhäs­ty­neitä taimi­kon­hoi­to­töitä toista miljoonaa hehtaaria, eikä puusto kasva, jos sitä ei hoideta ajoissa.

KOHTI TIIVISTÄ YHTEISTOIMINTAA

Hermes-sovel­luksen lisäksi teema­se­mi­naarin työpa­joissa esitel­tiin muun muassa luotta­mus­miesten uutta sähköistä asioin­ti­pal­velua ja yhteis­toi­minnan tasomittaria.

– Taidan ehdottaa tasomit­taria meillä töissä. Meillä on tehty ennenkin kyselyjä ja niiden tulok­sista on saatu aikaan hyviä keskus­te­luja työnan­tajan edustajan kanssa, sanoo Erika Immonen.

Hän on CNC-sorvaaja ja pääluot­ta­mus­mies Akaassa toimi­vassa TKM TTT Finland Oy:ssä. Yritys valmistaa muun muassa leikkaavia teriä puunja­los­tuk­seen ja varaosia paperikoneisiin.

Kun keskus­te­lu­yh­tey­destä tulee toimiva, tieto kulkee ja kaikki voittavat.

Myös telinea­sen­taja, pääluot­ta­mus­mies Markus Laukkanen piti sopimus­pääl­likkö Kari Lähteen­mäen esitystä yhteis­toi­minnan tasomit­ta­rista hyödyllisenä.

– Meillä ruvetaan tiivis­tä­mään yhteis­toi­mintaa. Pääluot­ta­mus­mies, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, toimi­tus­joh­taja ja yksikön päällikkö kokoon­tuvat jatkossa neljä kertaa vuodessa, Laukkanen kertoo.

Hän työsken­telee jyväs­ky­lä­läi­sessä KSPT Insula­tion Oy:ssä ja uskoo, että yhteis­toi­minnan tiivis­tä­minen parantaa työpaikan keskustelukulttuuria.

– Kun keskus­te­lu­yh­tey­destä tulee toimiva, tieto kulkee ja kaikki voittavat. Sellaista keskus­te­lu­kult­tuuria meillä ei mieles­täni ole aikai­semmin ollut.

TES-NEUVOTTELUT KIINNOSTAVAT

Kuopio­lainen näyttee­not­taja, pääluot­ta­mus­mies Terhi Konttinen osallistui Luotta­mus­miesten teema­se­mi­naa­riin edellisen kerran kolme vuotta sitten.

– Nyt oli mahdol­lista tulla, kun työti­lanne oli sellainen, että työnan­taja päästi minut tänne. Ajankoh­taiset asiat kiinnos­tavat, ja täällä tapaa kolle­goita, joita ei välttä­mättä muuten näe.

Konttinen työsken­telee Orionin Kuopion tehtaalla ja seuraa huoles­tu­neena oman alansa, eli kemian sektorin, tes-neuvotteluita.

– Työnan­ta­ja­puoli haluaisi lyhentää koulu­tuksia ja muuttaa niitä monimuo­toon. Se olisi todella harmi, koska etäkou­lu­tuk­sissa kaikki verkos­toi­tu­minen ja vertais­tuki jäisivät pois.

Neuvot­telut ovat edenneet kanger­rellen myös palkan­ko­ro­tusten osalta, Konttinen kertoo.

– Onhan se aika surul­lista. Ruoka, bensa ja käyttö­ta­varat kallis­tuvat, ja jos palkat eivät nouse, työnte­kijät joutuvat karsi­maan ruuasta tai harrastuksista.

Kontti­sesta olisi hyvä muistaa, että monipuo­linen ja terveel­linen ravinto ja mielek­käät harras­tukset lisäävät omalta osaltaan työssä jaksamista.

EI YRITYSKOHTAISELLE SOPIMISELLE

Konttista puhut­teli erityi­sesti teema­se­mi­naarin työpaja, jossa luotta­mus­miehet kuulivat kokemuksia yritys­koh­tai­sesta sopimisesta.

– Meidän alallahan yritys­koh­taista sopimista ei ole ollut, enkä haluaisi siihen missään nimessä mennä. Minua kiinnosti kuulla, miten se on sujunut mekaa­ni­sessa metsäteollisuudessa.

Porukan täytyy pitää yhtä, koska muuten siellä ei ole joukkovoimaa.

Erityi­sesti Konttisen mieleen jäi, että yritys­koh­tainen sopiminen on aikaa vievää. Ei työnan­taja siinä ainakaan voita, hän sanoo.

– Myös sopimusten sisäl­löissä oli aika paljon eroja. Palkan­ko­ro­tuksia sai varak­kaam­missa yrityk­sissä helpommin kuin pienissä yrityk­sissä. Niissä korotukset olivat hyvin maltillisia.

Konttisen mukaan järjes­täy­ty­nei­syyden merkitys korostuu yritys­koh­tai­sessa sopimisessa.

– Porukan täytyy pitää yhtä, koska muuten siellä ei ole joukko­voimaa. Jos työnte­ki­jöistä vain muutama kuuluu liittoon, sillä ei ole työnan­tajan silmissä merkitystä.