Johdan­naiset ovat vakuu­tuksia ja vedonlyöntiä

JOHDANNAISET ovat laaja kategoria erilaisia SOPIMUKSIA ja MUITA SIJOITUSTUOTTEITA, joilla sijoit­tajat voivat KÄYDÄ KAUPPAA. Sopimuksen kohteena voi periaat­teessa olla melkein mikä vain asia.

Usein sopimuksen kohteena on jonkin osakkeen, valuutan tai raaka-aineen ARVO TIETTYNÄ PÄIVÄNÄ.

Johdan­naiset ovat joillekin erään­laisia VAKUUTUKSIA, joilla suoja­taan sijoi­tuksia tai liike­toi­mintaa. Toisille ne ovat VEDONLYÖNNIN VÄLINEITÄ.

Esimer­kiksi maanvil­je­lijä voi touko­kuussa sopia, että toimittaa syyskuussa sata tonnia vehnää ennalta sovit­tuun hintaan. Näin maanvil­je­lijä haluaa suojata itsensä hinnan mahdol­li­selta laskulta.

Samalla tavalla leipuri voi haluta suojata itsensä hinnan nousulta ja tehdä siksi maanvil­je­lijän kanssa sopimuksen HINNASTA, MÄÄRÄSTÄ JA TOIMITUSAJASTA. Tällaisia sopimuksia kutsu­taan FUTUUREIKSI.

Futuu­reilla sijoit­tajat käyvät valtavia määriä kauppaa eri puolilla maailmaa. Tosin tänä päivänä suurim­massa osassa futuu­reita osapuo­lina eivät ole maanvil­je­lijät ja elintar­vik­keiden tuottajat vaan suursijoittajat.

Johdan­naiset ovat joillekin erään­laisia vakuu­tuksia, joilla suoja­taan sijoi­tuksia tai liiketoimintaa.

Käytän­nössä suursi­joit­taja A lupaa toimittaa tietyn määrän vehnää tiettynä päivänä ja tiettyyn hintaan. Suursi­joit­taja B lupaa ostaa vehnät, ja sopimus solmi­taan. Sopimuk­seen voidaan myös kirjata mahdol­li­suus toteuttaa kauppa toimi­tus­päi­vänä rahalla vehnän sijaan.

Siinä missä maanvil­je­lijä ja leipuri suojaavat liike­toi­min­taansa futuu­rilla, sijoit­tajat veikkaavat mihin suuntaan vehnän hinta on menossa.

Osakkeiden isot omistajat puoles­taan voivat haluta suojata osakkei­taan kurssi­las­kuilta ostamalla niihin joltain sijoit­ta­jalta erään­laisen VAKUUTUKSEN eli esimer­kiksi MYYNTIOPTION. Optiolla sovitaan, että sijoit­taja on velvol­linen ostamaan osakkeet tietyn ajan jälkeen, jos osakkeiden arvo laskee sovitun rajan alle.

Vientiyh­tiöt puoles­taan haluavat usein hallita riskejä sopimalla johdan­naisten avulla valuut­ta­kurssin etukäteen.

Kaikilla näillä esimerk­kien johdan­nai­silla käydään vilkkaasti kauppaa moneen kertaan ennen kuin sovitut toimi­tus­päivät koittavat. Välissä jotkut tekevät voittoja ja toiset tappioita.

Markkinan koko epäselvä

Johdan­nais­mark­kinan tarkkaa kokoa on vaikea määrittää. Tämä johtuu siitä, että asiaa voi mitata eri tavoilla.

Jos käyte­tään mitta­rina kohde-etuuk­sien arvoa, laske­taan mukaan muun muassa kaikki ne osakkeet, valuut­taerät ja raaka-ainetoi­mi­tukset, jotka ovat johdan­nais­so­pi­musten kohteena. Toisin sanoen johdan­nais­mark­kina on tällä tavalla lasket­tuna monin­ker­tai­sesti suurempi kuin kaikkien näiden markki­noiden koot yhteensä.

Siksi on ehkä järke­vämpää mitata, kuinka suuret tappiot johdan­nais­mark­ki­noilla syntyi­sivät, jos mikään osapuoli ei pystyisi täyttä­mään sopimuksia ja sopimukset korvat­tai­siin päivän markkinahinnalla.

Tällä tavalla mitat­tuna johdan­nais­mark­kinan koko oli vuoden 2021 lopulla noin 92 529 miljardia Yhdys­val­tain dollaria. Sitä voi verrata vaikka vuoden 2020 maailman osake­mark­ki­noiden kokoon, joka oli 93 686 miljardia dollaria.

Helpottaa veikkaa­mista

Johdan­nais­mark­kinan suuri koko selittyy sillä, että johdan­naisten avulla sijoit­tajat pääsevät veikkaa­maan arvopa­pe­reiden hinta­muu­toksia halvem­malla kuin ostamalla esimer­kiksi raaka-aineita varas­toon tai käteistä pankkiholviin.

Myös osakeop­tioiden hinta on murto-osa osakkeiden hinnoista.

Johdan­naiset ovat samalla lisän­neet finans­si­mark­ki­noiden riskejä, koska kaikki sijoit­tajat eivät varaudu pahimpaan.

Esimer­kiksi vuoden 2008 finans­si­kriisi sai alkunsa johdan­nai­sista, joihin oli paketoitu kymme­nien tuhan­sien matala­tu­loisten asunto­lai­noja. Sijoit­ta­jien oletuk­sena oli, että suurin osa asunto­lai­noista ei voi kerralla kaatua sijoit­ta­jien syliin.

Se oletus oli väärä.