Johdannaiset ovat vakuutuksia ja vedonlyöntiä
Sijoitusmarkkinoilla on jos jonkinlaisia sijoitustuotteita, eivätkä kaikkien niiden yksityiskohdat tahdo aueta maallikoille. Monissa tuotteissa perusidea on kuitenkin yksinkertainen.
JOHDANNAISET ovat laaja kategoria erilaisia SOPIMUKSIA ja MUITA SIJOITUSTUOTTEITA, joilla sijoittajat voivat KÄYDÄ KAUPPAA. Sopimuksen kohteena voi periaatteessa olla melkein mikä vain asia.
Usein sopimuksen kohteena on jonkin osakkeen, valuutan tai raaka-aineen ARVO TIETTYNÄ PÄIVÄNÄ.
Johdannaiset ovat joillekin eräänlaisia VAKUUTUKSIA, joilla suojataan sijoituksia tai liiketoimintaa. Toisille ne ovat VEDONLYÖNNIN VÄLINEITÄ.
Esimerkiksi maanviljelijä voi toukokuussa sopia, että toimittaa syyskuussa sata tonnia vehnää ennalta sovittuun hintaan. Näin maanviljelijä haluaa suojata itsensä hinnan mahdolliselta laskulta.
Samalla tavalla leipuri voi haluta suojata itsensä hinnan nousulta ja tehdä siksi maanviljelijän kanssa sopimuksen HINNASTA, MÄÄRÄSTÄ JA TOIMITUSAJASTA. Tällaisia sopimuksia kutsutaan FUTUUREIKSI.
Futuureilla sijoittajat käyvät valtavia määriä kauppaa eri puolilla maailmaa. Tosin tänä päivänä suurimmassa osassa futuureita osapuolina eivät ole maanviljelijät ja elintarvikkeiden tuottajat vaan suursijoittajat.
Johdannaiset ovat joillekin eräänlaisia vakuutuksia, joilla suojataan sijoituksia tai liiketoimintaa.
Käytännössä suursijoittaja A lupaa toimittaa tietyn määrän vehnää tiettynä päivänä ja tiettyyn hintaan. Suursijoittaja B lupaa ostaa vehnät, ja sopimus solmitaan. Sopimukseen voidaan myös kirjata mahdollisuus toteuttaa kauppa toimituspäivänä rahalla vehnän sijaan.
Siinä missä maanviljelijä ja leipuri suojaavat liiketoimintaansa futuurilla, sijoittajat veikkaavat mihin suuntaan vehnän hinta on menossa.
Osakkeiden isot omistajat puolestaan voivat haluta suojata osakkeitaan kurssilaskuilta ostamalla niihin joltain sijoittajalta eräänlaisen VAKUUTUKSEN eli esimerkiksi MYYNTIOPTION. Optiolla sovitaan, että sijoittaja on velvollinen ostamaan osakkeet tietyn ajan jälkeen, jos osakkeiden arvo laskee sovitun rajan alle.
Vientiyhtiöt puolestaan haluavat usein hallita riskejä sopimalla johdannaisten avulla valuuttakurssin etukäteen.
Kaikilla näillä esimerkkien johdannaisilla käydään vilkkaasti kauppaa moneen kertaan ennen kuin sovitut toimituspäivät koittavat. Välissä jotkut tekevät voittoja ja toiset tappioita.
Markkinan koko epäselvä
Johdannaismarkkinan tarkkaa kokoa on vaikea määrittää. Tämä johtuu siitä, että asiaa voi mitata eri tavoilla.
Jos käytetään mittarina kohde-etuuksien arvoa, lasketaan mukaan muun muassa kaikki ne osakkeet, valuuttaerät ja raaka-ainetoimitukset, jotka ovat johdannaissopimusten kohteena. Toisin sanoen johdannaismarkkina on tällä tavalla laskettuna moninkertaisesti suurempi kuin kaikkien näiden markkinoiden koot yhteensä.
Siksi on ehkä järkevämpää mitata, kuinka suuret tappiot johdannaismarkkinoilla syntyisivät, jos mikään osapuoli ei pystyisi täyttämään sopimuksia ja sopimukset korvattaisiin päivän markkinahinnalla.
Tällä tavalla mitattuna johdannaismarkkinan koko oli vuoden 2021 lopulla noin 92 529 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sitä voi verrata vaikka vuoden 2020 maailman osakemarkkinoiden kokoon, joka oli 93 686 miljardia dollaria.
Helpottaa veikkaamista
Johdannaismarkkinan suuri koko selittyy sillä, että johdannaisten avulla sijoittajat pääsevät veikkaamaan arvopapereiden hintamuutoksia halvemmalla kuin ostamalla esimerkiksi raaka-aineita varastoon tai käteistä pankkiholviin.
Myös osakeoptioiden hinta on murto-osa osakkeiden hinnoista.
Johdannaiset ovat samalla lisänneet finanssimarkkinoiden riskejä, koska kaikki sijoittajat eivät varaudu pahimpaan.
Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisi sai alkunsa johdannaisista, joihin oli paketoitu kymmenien tuhansien matalatuloisten asuntolainoja. Sijoittajien oletuksena oli, että suurin osa asuntolainoista ei voi kerralla kaatua sijoittajien syliin.
Se oletus oli väärä.