Johdan­nai­set ovat vakuu­tuk­sia ja vedonlyöntiä

8.12.2022

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ

Sijoi­tus­mark­ki­noilla on jos jonkin­lai­sia sijoi­tus­tuot­teita, eivätkä kaik­kien niiden yksi­tyis­koh­dat tahdo aueta maal­li­koille. Monissa tuot­teissa perus­idea on kuiten­kin yksinkertainen.

JOHDANNAISET ovat laaja kate­go­ria erilai­sia SOPIMUKSIA ja MUITA SIJOITUSTUOTTEITA, joilla sijoit­ta­jat voivat KÄYDÄ KAUPPAA. Sopi­muk­sen kohteena voi peri­aat­teessa olla melkein mikä vain asia.

Usein sopi­muk­sen kohteena on jonkin osak­keen, valuu­tan tai raaka-aineen ARVO TIETTYNÄ PÄIVÄNÄ.

Johdan­nai­set ovat joil­le­kin erään­lai­sia VAKUUTUKSIA, joilla suoja­taan sijoi­tuk­sia tai liike­toi­min­taa. Toisille ne ovat VEDONLYÖNNIN VÄLINEITÄ.

Esimer­kiksi maan­vil­je­lijä voi touko­kuussa sopia, että toimit­taa syys­kuussa sata tonnia vehnää ennalta sovit­tuun hintaan. Näin maan­vil­je­lijä haluaa suojata itsensä hinnan mahdol­li­selta laskulta.

Samalla tavalla leipuri voi haluta suojata itsensä hinnan nousulta ja tehdä siksi maan­vil­je­li­jän kanssa sopi­muk­sen HINNASTA, MÄÄRÄSTÄ JA TOIMITUSAJASTA. Tällai­sia sopi­muk­sia kutsu­taan FUTUUREIKSI.

Futuu­reilla sijoit­ta­jat käyvät valta­via määriä kaup­paa eri puolilla maail­maa. Tosin tänä päivänä suurim­massa osassa futuu­reita osapuo­lina eivät ole maan­vil­je­li­jät ja elin­tar­vik­kei­den tuot­ta­jat vaan suursijoittajat.

Johdan­nai­set ovat joil­le­kin erään­lai­sia vakuu­tuk­sia, joilla suoja­taan sijoi­tuk­sia tai liiketoimintaa.

Käytän­nössä suur­si­joit­taja A lupaa toimit­taa tietyn määrän vehnää tiet­tynä päivänä ja tiet­tyyn hintaan. Suur­si­joit­taja B lupaa ostaa vehnät, ja sopi­mus solmi­taan. Sopi­muk­seen voidaan myös kirjata mahdol­li­suus toteut­taa kauppa toimi­tus­päi­vänä rahalla vehnän sijaan.

Siinä missä maan­vil­je­lijä ja leipuri suojaa­vat liike­toi­min­taansa futuu­rilla, sijoit­ta­jat veik­kaa­vat mihin suun­taan vehnän hinta on menossa.

Osak­kei­den isot omis­ta­jat puoles­taan voivat haluta suojata osak­kei­taan kurs­si­las­kuilta osta­malla niihin joltain sijoit­ta­jalta erään­lai­sen VAKUUTUKSEN eli esimer­kiksi MYYNTIOPTION. Optiolla sovi­taan, että sijoit­taja on velvol­li­nen osta­maan osak­keet tietyn ajan jälkeen, jos osak­kei­den arvo laskee sovi­tun rajan alle.

Vien­tiyh­tiöt puoles­taan halua­vat usein hallita riskejä sopi­malla johdan­nais­ten avulla valuut­ta­kurs­sin etukäteen.

Kaikilla näillä esimerk­kien johdan­nai­silla käydään vilk­kaasti kaup­paa moneen kertaan ennen kuin sovi­tut toimi­tus­päi­vät koit­ta­vat. Välissä jotkut teke­vät voit­toja ja toiset tappioita.

Mark­ki­nan koko epäselvä

Johdan­nais­mark­ki­nan tark­kaa kokoa on vaikea määrit­tää. Tämä johtuu siitä, että asiaa voi mitata eri tavoilla.

Jos käyte­tään mitta­rina kohde-etuuk­sien arvoa, laske­taan mukaan muun muassa kaikki ne osak­keet, valuut­tae­rät ja raaka-aine­toi­mi­tuk­set, jotka ovat johdan­nais­so­pi­mus­ten kohteena. Toisin sanoen johdan­nais­mark­kina on tällä tavalla lasket­tuna monin­ker­tai­sesti suurempi kuin kaik­kien näiden mark­ki­noi­den koot yhteensä.

Siksi on ehkä järke­väm­pää mitata, kuinka suuret tappiot johdan­nais­mark­ki­noilla syntyi­si­vät, jos mikään osapuoli ei pystyisi täyt­tä­mään sopi­muk­sia ja sopi­muk­set korvat­tai­siin päivän markkinahinnalla.

Tällä tavalla mitat­tuna johdan­nais­mark­ki­nan koko oli vuoden 2021 lopulla noin 92 529 miljar­dia Yhdys­val­tain dolla­ria. Sitä voi verrata vaikka vuoden 2020 maail­man osake­mark­ki­noi­den kokoon, joka oli 93 686 miljar­dia dollaria.

Helpot­taa veikkaamista

Johdan­nais­mark­ki­nan suuri koko selit­tyy sillä, että johdan­nais­ten avulla sijoit­ta­jat pääse­vät veik­kaa­maan arvo­pa­pe­rei­den hinta­muu­tok­sia halvem­malla kuin osta­malla esimer­kiksi raaka-aineita varas­toon tai käteistä pankkiholviin.

Myös osakeop­tioi­den hinta on murto-osa osak­kei­den hinnoista.

Johdan­nai­set ovat samalla lisän­neet finans­si­mark­ki­noi­den riskejä, koska kaikki sijoit­ta­jat eivät varaudu pahimpaan.

Esimer­kiksi vuoden 2008 finans­si­kriisi sai alkunsa johdan­nai­sista, joihin oli pake­toitu kymme­nien tuhan­sien mata­la­tu­lois­ten asun­to­lai­noja. Sijoit­ta­jien oletuk­sena oli, että suurin osa asun­to­lai­noista ei voi kerralla kaatua sijoit­ta­jien syliin.

Se oletus oli väärä.