Selvi­tys: Suomen kaup­pa­kump­pa­nit saavat kilpai­lue­tua muutosturvasta

Työn digi­ta­li­soi­tu­mi­nen ja ilmas­ton­muu­tosta torjuva vihreä siir­tymä kosket­ta­vat käytän­nössä kaik­kia toimia­loja. Työn­ku­vat muut­tu­vat ja työpaik­koja katoaa sekä uusia syntyy. Osaa­mi­sen on oltava kohdal­laan nyt ja tule­vai­suu­dessa, jotta voi pärjätä kansain­vä­li­sessä kilpailussa.

Teol­li­suus­liitto ja Ammat­ti­liitto Pro tila­si­vat työelä­mä­kon­sultti Jyrki Rainalta selvi­tyk­sen Ruot­sin, Norjan, Tans­kan, Saksan ja Hollan­nin metalli- ja kemian­teol­li­suutta koske­vista muutosturvamalleista.

Selvi­tys kertoo, että Suomen kaup­pa­kump­pa­ni­maat saavat kilpai­lue­tua panos­ta­malla koulutukseen.

Esimer­kiksi Ruot­sissa kolmi­kan­tai­sesti sovi­tut pääso­pi­muk­set tarjoa­vat 44 koulu­tus­päi­vää jopa 80 prosen­tin palkalla. Koulu­tusta tarjo­taan myös työssä oleville, eli kyseessä ei ole vain työt­tö­myy­sa­jan koulu­tus. Valtio on luvan­nut koulu­tuk­seen vuosit­tain noin miljardi euroa.

– Vertai­lu­maissa on nähty, että osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen on kilpai­lu­ky­ky­te­kijä jo työn­tekijän ollessa työssä, Raina sanoo.

Vertai­lu­maissa on nähty, että osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen on kilpailukykytekijä.

Myös Norjassa ja Tans­kassa pide­tään osaa­mista yllä työnan­ta­jien rahoit­ta­mien koulu­tus­ra­has­to­jen avulla. Yrityk­sissä nähdään, että panos­tus osaa­mi­seen kannattaa.

– Yhteis­työn henki tuli läpi Ruot­sissa, Norjassa ja Tans­kassa, Raina kertoo.

Myös Saksassa ja Hollan­nissa muutos­tar­peita on selvi­tetty ja muut­tu­viin tilan­tei­siin pyri­tään vastaa­maan työehtosopimuksilla.

LUOTTAMUS MAHDOLLISTAA RATKAISUT

Tule­vai­suu­den tarpei­den arviointi ja panos­ta­mi­nen koulu­tuk­seen riit­tä­vän ajoissa ovat lääk­keitä rakennemuutokseen.

Muissa Pohjois­maissa on tehty suun­ni­tel­mia ja sopi­muk­sia katto­jär­jes­tö­jen ja valtio­val­lan kesken. Suomessa on menty toiseen suun­taan, kun Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto EK on lopet­ta­nut kolmi­kan­tai­sen sopimisen.

– Samaan aikaan puhu­vat kilpai­lu­ky­vystä, kun sahaa­vat omaa jalkaa. Täysin käsit­tä­mä­töntä, Raina sanoo.

Muiden maiden järjes­tel­miä ja sopi­muk­sia on hankala kopioida, mutta yhdis­tävä tekijä on halu tehdä ratkai­suja yhdessä.

– Kun on keski­näi­nen kunnioi­tus ja luot­ta­mus, voidaan etsiä ratkai­suja, jotka ovat hyväksi kaikille, Raina sanoo.

PARANTAMISEN VARAA ON

Työuran aikana koulut­tau­tu­mi­nen on mahdol­lista myös Suomessa, mutta suun­ni­tel­mal­li­suu­dessa on puutteita.

– Suomessa on työl­li­syys­ra­has­ton aikuis­kou­lu­tus­tuki, mutta se on yksi­lön oman kiin­nos­tuk­sen varassa, Raina pohtii.

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­tut­ki­muk­sessa 2020 selvisi, että työnan­ta­jan järjes­tä­mää ammat­ti­kou­lu­tusta oli edel­li­sen 12 kuukau­den aikana saanut kemian­teol­li­suu­dessa 39 prosent­tia työn­te­ki­jöistä ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa 28 prosenttia.

Suomessa työnan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den kannat­taisi kohtuul­li­sen kiireesti yrit­tää raken­taa uudes­taan yhteis­työn henkeä.

Ammat­ti­liitto Pron työmark­ki­na­tut­ki­muk­set kerto­vat, että viime vuosina toimi­hen­ki­löt ovat saaneet kemian‑, kumi- ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa 2,3 työnan­ta­jan kustan­ta­maa koulu­tus­päi­vää vuodessa. Lukema viit­taa siihen, että yli puolet toimi­hen­ki­löistä ei saanut lain­kaan työnan­ta­jan kustan­ta­maa koulutusta.

Koti­mai­sessa muutos­tur­vassa on paran­ta­mi­sen varaa, eikä aikaa olisi hukattavaksi.

– Suomessa työnan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den kannat­taisi kohtuul­li­sen kiireesti yrit­tää raken­taa uudes­taan yhteis­työn henkeä. Se heijas­tuu kilpai­lu­ky­kyyn, Raina sanoo.

Lue Muutos­turva Euroo­passa ‑selvi­tys koko­nai­suu­des­saan tästä.