Selvitys: Suomen kauppakumppanit saavat kilpailuetua muutosturvasta

Työn digitalisoituminen ja ilmastonmuutosta torjuva vihreä siirtymä koskettavat käytännössä kaikkia toimialoja. Työnkuvat muuttuvat ja työpaikkoja katoaa sekä uusia syntyy. Osaamisen on oltava kohdallaan nyt ja tulevaisuudessa, jotta voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro tilasivat työelämäkonsultti Jyrki Rainalta selvityksen Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Hollannin metalli- ja kemianteollisuutta koskevista muutosturvamalleista.

Selvitys kertoo, että Suomen kauppakumppanimaat saavat kilpailuetua panostamalla koulutukseen.

Esimerkiksi Ruotsissa kolmikantaisesti sovitut pääsopimukset tarjoavat 44 koulutuspäivää jopa 80 prosentin palkalla. Koulutusta tarjotaan myös työssä oleville, eli kyseessä ei ole vain työttömyysajan koulutus. Valtio on luvannut koulutukseen vuosittain noin miljardi euroa.

– Vertailumaissa on nähty, että osaamisen kehittäminen on kilpailukykytekijä jo työntekijän ollessa työssä, Raina sanoo.

Vertailumaissa on nähty, että osaamisen kehittäminen on kilpailukykytekijä.

Myös Norjassa ja Tanskassa pidetään osaamista yllä työnantajien rahoittamien koulutusrahastojen avulla. Yrityksissä nähdään, että panostus osaamiseen kannattaa.

– Yhteistyön henki tuli läpi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, Raina kertoo.

Myös Saksassa ja Hollannissa muutostarpeita on selvitetty ja muuttuviin tilanteisiin pyritään vastaamaan työehtosopimuksilla.

LUOTTAMUS MAHDOLLISTAA RATKAISUT

Tulevaisuuden tarpeiden arviointi ja panostaminen koulutukseen riittävän ajoissa ovat lääkkeitä rakennemuutokseen.

Muissa Pohjoismaissa on tehty suunnitelmia ja sopimuksia kattojärjestöjen ja valtiovallan kesken. Suomessa on menty toiseen suuntaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on lopettanut kolmikantaisen sopimisen.

– Samaan aikaan puhuvat kilpailukyvystä, kun sahaavat omaa jalkaa. Täysin käsittämätöntä, Raina sanoo.

Muiden maiden järjestelmiä ja sopimuksia on hankala kopioida, mutta yhdistävä tekijä on halu tehdä ratkaisuja yhdessä.

– Kun on keskinäinen kunnioitus ja luottamus, voidaan etsiä ratkaisuja, jotka ovat hyväksi kaikille, Raina sanoo.

PARANTAMISEN VARAA ON

Työuran aikana kouluttautuminen on mahdollista myös Suomessa, mutta suunnitelmallisuudessa on puutteita.

– Suomessa on työllisyysrahaston aikuiskoulutustuki, mutta se on yksilön oman kiinnostuksen varassa, Raina pohtii.

Teollisuusliiton jäsentutkimuksessa 2020 selvisi, että työnantajan järjestämää ammattikoulutusta oli edellisen 12 kuukauden aikana saanut kemianteollisuudessa 39 prosenttia työntekijöistä ja teknologiateollisuudessa 28 prosenttia.

Suomessa työnantajien ja työntekijöiden kannattaisi kohtuullisen kiireesti yrittää rakentaa uudestaan yhteistyön henkeä.

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimukset kertovat, että viime vuosina toimihenkilöt ovat saaneet kemian-, kumi- ja teknologiateollisuudessa 2,3 työnantajan kustantamaa koulutuspäivää vuodessa. Lukema viittaa siihen, että yli puolet toimihenkilöistä ei saanut lainkaan työnantajan kustantamaa koulutusta.

Kotimaisessa muutosturvassa on parantamisen varaa, eikä aikaa olisi hukattavaksi.

– Suomessa työnantajien ja työntekijöiden kannattaisi kohtuullisen kiireesti yrittää rakentaa uudestaan yhteistyön henkeä. Se heijastuu kilpailukykyyn, Raina sanoo.

Lue Muutosturva Euroopassa -selvitys kokonaisuudessaan tästä.