Prosessityöntekijä Joona Klemetti valvoo sormiliitoslinjaston toimintaa.

Kontio­tuot­teen hirsi­teh­taalla ei nipoteta

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANTTI J. LEINONEN

Pudas­järven tehtaalla valmis­te­taan hirret kaiken­ko­koi­siin raken­nuk­siin. Sopimisen kulttuuri ja hyvä henki ovat työnte­ki­jöiden mieleen.

Kontio­tuot­teen tehda­sa­lueen portilla vieraita tervehtii puusta veistetty kookas karhu. Ollaan Koillis­maalla lyhyen matkan päässä Pudas­järven keskustasta.

Taustalla kuormaaja nostelee tehtaalle saapuvia mänty­pöl­lejä sahan linjas­tolle. Tehtaalle saapuu 13–14 tukki­rekkaa vuoro­kau­dessa, eli puuta käyte­tään noin 140 000 kuutio­metriä vuodessa.

Sahalla työsken­te­levä tehtaan pääluot­ta­mus­mies Kari Kello­lampi on ollut Kontiolla 19 vuotta. Kun edellinen työ meni reissu­hom­miksi, niin haussa oli paikal­linen palkkatyö.

– Soitin tänne, että onko töitä. Vastaus oli, että tulepa huomenna, Kello­lampi muistelee töiden alkua.

Vieressä seisoo työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Asko Nurmela, jolle kontio­laisia työvuosia on kertynyt 27. Luotta­mus­hen­kilöt pohtivat, että pitkät työsuh­teet ovat taval­lisia, joskin nykyään nuori väki vaihtuu entistä tiheämmin.

– Pisimmät työsuh­teet ovat 40 vuotta ja ylikin, Kello­lampi kertoo.

Kuiva­tettu sahata­vara odottaa työstöä hirsiksi.

ASIALLISESTI ETEENPÄIN

Sahattu puuta­vara odottaa ulkona pinossa kuivausta. Tekninen päällikkö Harri Hiltula kertoo, että puuta­vara kuiva­taan kamareissa, joihin se noste­taan kuormai­mella. Kuivattu puuta­vara on sekin ulkona, mutta joka pinolla on oma katto päällänsä.

Kolmikko pohtii, että tehtaalla on kaikkiaan lupsakka henki. Kun työt hoide­taan asial­li­sesti, niin muuten voi ottaa rennommin.

– Ei tarvitse nipottaa eikä pokku­roida, Kello­lampi toteaa.

Tekninen päällikkö Harri Hiltula, pääluot­ta­mus­mies Kari Kello­lampi ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Asko Nurmela toteavat, että tehtaalla ei tarvitse nipottaa, kun työt hoide­taan asiallisesti.

Asial­linen ja jouheva tyyli kuvaa myös yhteis­toi­mintaa. Ensim­mäistä vuotta työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Nurmela kertoo, että keskus­te­lu­yh­teys on hyvä johdon suuntaan.

– Helppo on neuvo­tella, kun asial­li­sesti esite­tään asiat, Nurmela sanoo.

Työsuo­je­lul­li­sesti tehtaalla suurim­massa vaarassa ovat tekijöiden sormet. Työta­pojen kehityksen, tuotannon automaa­tion ja laitein­ves­toin­tien ansiosta käsipe­lillä tehdään entistä vähemmän, joten vakavia työta­pa­tur­mia­kaan ei ole sattunut pitkään aikaan.

– Kun tulin sahalle, niin työ oli repimistä. Nivel­rikot tuli molem­piin olkapäihin, Kello­lampi kertoo.

Helppo on neuvo­tella, kun asial­li­sesti esite­tään asiat.

Nykyään työ ei ole enää riuhto­mista, vaan isolta osin tuotan­to­pro­sessin valvontaa päätelaitteilla.

Kuivattu puuta­vara matkaa seuraa­vaksi höylää­möön, jossa Nurmela työsken­telee tiimin­ve­tä­jänä. Höylästä tulee 70–80 erilaista nimikettä, jotka Nurmelan mukaan oppii nopeasti.

– Kun kerran höylää, niin muistaa mitat ja tuotteet, Nurmela sanoo.

Proses­si­työn­te­kijä Teijo Apila kuljettaa trukilla useita tonneja painavia hirsinippuja.

PUU JUOKSEE LINJASTOLLA

Seuraa­vaksi astutaan tehda­sa­lueen uusim­paan halliin, jossa säily­te­tään hirsiai­hioita. Hallin vakaat olosuh­teet helpot­tavat aihioiden jatkotyöstöä.

Hallin viral­liset avajaiset ovat seuraa­vana päivänä, mutta ensim­mäiset hirsiai­hio­niput ovat jo hallin nurkassa. Teijo Apila kurvaa sisään kombit­ru­killa, jonka piikeissä on useita tonneja painava hirsiai­hio­nippu. Painos­taan notkuva pino asettuu nätisti edellisen nipun päälle.

– Vähän ahdas, mutta hyvä ajaa, Apila arvioi trukin sisäti­loja ja käytettävyyttä.

Kolme vuotta vakitui­sena ja kaikkiaan neljä vuotta Kontio­tuot­teella työsken­nellyt Apila kertoo, että työnku­vaan kuuluu linjojen täyttöä ja raaka-aineen tilausta.

– Palkka ei ole hääppöinen, mutta työpaikka on muuten hyvä, Apila toteaa, ja kurvaa seuraavan nipun hakuun.

Palkka ei ole hääppöinen, mutta työpaikka on muuten hyvä.

Vierei­sessä hallissa höylätty puuta­vara saapuu sormi­jat­kos­lin­jalle, jossa kone havaitsee ja leikkaa pois huonot kohdat. Kone myös tunnistaa puun sydän­puolen, joka tulee ulospäin.

– Täällä jatke­taan puuta. Tästä pystyy ohjaa­maan prosessia, huutaa proses­si­työn­te­kijä Joona Klemetti tausta­melun yli ja osoittaa ohjaustaulua.

Vuoden 2021 juhan­nuk­sesta alkaen Kontiolla työsken­nellyt Klemetti valvoo, miten laite sahaa puiden päihin sormi­lii­tokset ja liimaa puut päittäin yhteen. Liimatut aihiot katko­taan 12-metri­siksi. Klemetin kahdek­san­tun­tisen vuoron aikana linjas­tolla kulkee 7 000 juoksu­metriä puuaihiota.

Hirsiai­hioita säily­te­tään tehda­sa­lueen uusim­massa hallissa.

AUTOMAATIO MUUTTANUT TYÖTÄ

Seuraa­vaksi sormi­lii­tetyt aihiot liima­taan kokonai­siksi hirsiai­hioiksi, jotka jatkavat höylään. Linjas­tolla valmistuu myös hirttä, jossa on taval­li­seen verrat­tuna myös pysty­suun­taista puuta, mikä tekee lamel­li­hir­restä painumattoman.

Vähän matkan päässä tavataan sähköt­rukin ohjaa­mosta Leo Junno­naho, joka kertoo trukin kyydissä olevan seitsemän tonnin nippu hirsiaihioita.

– Palvelen linjoja ja huolehdin, että pojilla on puuta­varaa. Eli tämä on palve­luam­matti, Junno­naho sanoo naurahtaen.

Hänellä tulee kohta 34 vuotta täyteen Kontio­tuot­teen palve­luk­sessa. Työteh­tävät ovat vuosi­kym­me­nien aikana muuttu­neet automaa­tion myötä.

– Nykyään ei tarvitse käsin koskea puuhun, kun koneilla tehdään, Junno­naho sanoo.

Leo Junno­na­holla tulee kohta 34 vuotta täyteen Kontio­tuot­teen palveluksessa.

Myös alla oleva sähköt­rukki oli muutama vuosi sitten vain haave.

– Tämä on oikein hyvä laite. Ei tule pakokaasua sisälle, Junno­naho kertoo.

Hän pohtii, että nykyään monet nuoret työnte­kijät käyvät käänty­mässä tehtaan töissä. Junno­naho itse arvostaa vakaata työpaikkaa.

– Palkka ei ole koskaan ollut myöhässä, Junno­naho toteaa.

Proses­si­työn­te­kijä Risto Sarajärvi valvoo puuta­varan höyläystä.

LOHENPYRSTÖJÄ OMAKOTITALOIHIN

Aihioista syntyy valmiita hirsiä työstö­lin­jas­tolla, jossa hirret porataan, katko­taan ja työste­tään muotoonsa. Suosi­tuin hirsi­malli omako­ti­ta­lojen tekoon on lohen­pyrs­tö­lii­tok­silla varus­tettu 205x275-millinen hirsi.

– Tämä on kolmen miehen linja. Tässä siirtelen työjo­noon tehtäviä, kertoo puoli­toista vuotta Kontiolla töissä ollut proses­si­työn­te­kijät Henri Hiltula.

Uusin linjasto on itse ohjel­moi­ta­vissa uuden tuotteen tekoon. Vanhan mallin linjasto menee täysin uusiksi uuden tuotteen tullessa työstöön.

Proses­si­työn­te­kijä Henri Hiltula valvoo hirsien työstö­lin­jaston toimintaa.

– Uusi kone on huomat­tavan erilainen. Kiitet­tävän hyvä, proses­si­työn­te­kijä Jukka Seliö vahvistaa 19 vuoden Kontio-kokemuksella.

Valmiit hirret paketoi­daan ja noste­taan pihamaalle odotta­maan kulje­tusta raken­nus­pai­kalle. Tehtaan pihasta lähte­västä talopa­ke­tista syntyy parissa päivässä säältä suojassa oleva isokin omako­ti­talo. Ostaja voi kasata raken­nuk­sensa itse tai tilata raken­nus­työn Kontiolta.

Kontio­tuot­teen linjas­tolta valmis­tu­villa hirsillä on jokai­sella oma paikkansa jossain tilatussa hirsi­ra­ken­nuk­sessa. Hirsi­ra­ken­nukset räätä­löi­dään asiak­kaan mielty­mysten mukaan.

– Lieneekö kahta saman­laista raken­nusta tehty ikinä, Kello­lampi pohtii.

Tekninen päällikkö Harri Hiltula ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Asko Nurmela tarkas­te­levat työstö­lin­jas­tolta tullutta hirttä.

TALVI ON HILJAISEMPAA AIKAA

Korona-aikana ihmiset sijoit­tivat rahaa kotiin, kun esimer­kiksi matkus­ta­minen oli käytän­nössä mahdo­tonta. Tämä näkyi myös Kontiolla, jossa työtä oli ennätyspaljon.

– Talvi tahtoo olla hiljai­sempaa aikaa, mutta viime talvi pyöri ilman lomau­tuksia, Kello­lampi kertoo.

Kontio­tuote aloitti 24.10.2022 muutos­neuvottelut heiken­ty­neen kysyn­tä­ti­lan­teen ja normaalin kausi­vaih­telun takia. Koko henki­löstöä koske­neissa neuvot­te­luissa oli kyse korkein­taan 90 päivän lomau­tuk­sista sekä enintään yhdeksän henkilön irtisa­no­mi­sesta, osa-aikais­ta­mi­sesta tai lomaut­ta­mi­sesta toistaiseksi.

Tehtaalla on pystytty sopimaan asioista ilman suurempia vääntöjä. Paikal­li­sesti on sovittu joistain työeh­to­so­pi­musta parem­mista työehdoista.

– Minun aikanani ei ole ollut isoja risti­rii­toja. Ei työnte­ki­jöiden, eikä työnjoh­ta­jien­kaan kanssa, Kello­lampi kertoo.

Rauno Siivikko pakkaa hirsi­nip­puja lähetet­tä­väksi rakennuspaikalle.

PYKÄLIEN MUKAAN MENNÄÄN

Loppu­vuonna 2020 työnan­ta­ja­puolen Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­musten tekemisen. Näin ollen myös Kontiolla nouda­tettu mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pimus lakkasi olemasta sopimus­kauden päättyessä.

– Aluksi oli kysymyksiä, että millainen soppa tästä tulee, Kello­lampi kertoo työnte­ki­jöiden tuntemuksia.

Nopeasti yrityksen johdolta tuli lupaus, ettei työeh­toja olla heiken­tä­mässä ja tarkoitus on jatkaa tuttuun malliin. Seuraa­vaksi kysymys oli siitä, jatke­taanko töiden tekoa yritys­koh­taisen vai alakoh­taisen työeh­to­so­pi­muksen piirissä.

Meillä tehdään kaikki kuten kuuluu, niin ei ole ollut epäselvyyksiä.

Keskus­te­lujen jälkeen hirsi­teol­li­suu­teen syntyi yhtei­sym­märrys toimia­la­koh­taisen työeh­to­so­pi­muksen neuvot­te­le­mi­sesta. Kello­lampi kertoo, että henki­löstön näkökul­masta työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut olivat sujuvat.

– Palkan­ko­ro­tuk­sissa olisi toivo­misen varaa, mutta pääsään­töi­sesti ollaan tyyty­väisiä, Kello­lampi kertoo.

Siirty­minen vanhasta mekaa­nisen metsä­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­sesta uuteen hirsi­ta­lo­teol­li­suuden sopimuk­seen oli kitkaton. Vanhat paikal­liset sopimukset jäivät voimaan myös uuden työeh­to­so­pi­muksen tullessa voimaan.

Sujuvan toiminnan perusta on lakien ja työeh­to­so­pi­muksen noudat­ta­mi­sessa ja hyvässä keskus­te­lu­yh­tey­dessä yrityksen ja työnte­ki­jöiden kesken.

– Meillä tehdään kaikki kuten kuuluu, niin ei ole ollut epäsel­vyyksiä, Kello­lampi sanoo.

Kontio­tuote käyttää noin 140 000 kuutio­metriä puuta vuodessa.

KONTIOTUOTE OY

PERUSTETTU Toiminta käynnistyi 1972, yritys perus­tettu 1976
KOTIPAIKKA Pudas­järvi
TUOTANTO Hirrestä valmis­tetut talot, huvilat, saunat ja pihara­ken­nukset sekä julkiset rakennukset
HENKILÖSTÖ 288, josta tuotan­nossa noin 150
LIIKEVAIHTO 71,5 miljoonaa euroa (2021)

 

”Hirrellä on hyvä asema”

Kontio­tuot­teen hirsistä raken­ne­taan taloja, huviloita, saunoja ja pihara­ken­nuksia sekä julkisia rakennuksia.

Toimi­tus­joh­taja Mika Rytky kertoo, että esimer­kiksi Tuusu­laan raken­net­ta­vaan lukio- ja kulttuu­ri­talo Monioon tulee 25 kilometriä hirttä Kontiolta.

– Hirrellä on hyvä asema julki­sessa raken­ta­mi­sessa, Rytky sanoo.

Maailman suurimman hirsi­ra­ken­nusten valmis­tajan Kontion kotikau­punki Pudas­järvi on julis­tau­tunut Suomen hirsi­pää­kau­pun­giksi. Muun muassa päivä­koti, koulu­keskus ja kunta­pal­velut kokoava Hyvän olon keskus Pirtti ovat hirsirakennuksia.

Nykyään joka viides omako­ti­talo raken­ne­taan hirrestä. Kontio on toimit­tanut 50 toimin­ta­vuo­tensa aikana noin 50 000 rakennusta.

– Puura­ken­ta­minen on ollut tosi voimak­kaassa kasvussa samoin kuin hirsi­ra­ken­ta­minen, Rytky sanoo.

Puura­ken­ta­minen on ollut tosi voimak­kaassa kasvussa samoin kuin hirsirakentaminen.

Vuonna 2021 tehtaalta lähti 1 806 hirsirakennusta.

– Tahto­tila olisi, että lähde­tään liikkeelle mallis­tomme raken­nuk­sista, joista sovite­taan perheen ja tontin tarpei­siin. Linjan päässä joka hirrellä on yksilöity numero ja paikka tässä maail­massa, Rytky sanoo.

Viime vuodet ovat olleet Kontiolle kasvun aikaa, vaikka yritys lopetti Venäjän toimin­tonsa heti itänaa­purin aloitettua hyökkäys­sodan Ukrainassa.

Kontio on iso energian käyttäjä. Tehtaalla ei ole omaa sähkön­tuo­tantoa, mutta energian hinnan rajua nousua on pystytty väistä­mään ennakoimalla.

– On ostettu hinta­suo­jauksia syste­maat­ti­sesti, ja kohtuu­hyvin on pärjätty. Toki suojauk­setkin päättyvät jossain vaiheessa, Rytky sanoo.

Kontio­tuot­teen toimi­tus­joh­taja Mika Rytky kuvat­tuna yrityksen toimis­tolla Oulussa.

TEKIJÖISTÄ PIDETTÄVÄ KIINNI

Henki­löstö on yrityksen keskeinen menestystekijä.

– Kaikki yritykset kilpai­levat osaavasta ja motivoi­tu­neesta työvoi­masta. Jos ei pidä huolta henki­lös­töstä, ei sellaisia yrityksiä ole kohta olemassa, Rytky toteaa.

Toimi­tus­joh­taja kertoo, että yrityk­sessä on panos­tettu työn sujuvuu­teen ja esihen­ki­lö­työhön. Tulos­palk­kiot, polku­pyö­räedut ja henki­lös­tö­ra­has­toon maksetut avokä­tiset summat ovat osia henki­lös­töstä huolehtimisessa.

Toimintaa kehite­tään myös aktii­vi­sella aloite­käy­tän­nöllä. Toteu­tet­tujen aloit­teiden tekijöitä palki­taan, mutta kaikista aloit­teista kertyy myös rahaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen. Aloite­toi­min­nasta kerty­neet rahat lahjoi­te­taan vuosit­tain henki­löstön valit­se­miin kohteisiin.

Ihmisten huomioi­mista koros­te­taan Kontio­tuot­teen toimintatavoissa.

– Olemme kaikki kontio­laisia. Hyvällä yhteis­hen­gellä mennään sopien eteen­päin, Rytky sanoo.

 

Lue lisää hirsi­ta­lo­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen synnystä: Vastuul­li­suutta ja vakautta hirsi­ta­lo­teol­li­suu­teen – näin syntyi uusi työeh­to­so­pi­musala 8.11.2022