Prosessityöntekijä Joona Klemetti valvoo sormiliitoslinjaston toimintaa.

Kontio­tuot­teen hirsi­teh­taalla ei nipoteta

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANTTI J. LEINONEN

Pudas­jär­ven tehtaalla valmis­te­taan hirret kaiken­ko­koi­siin raken­nuk­siin. Sopi­mi­sen kult­tuuri ja hyvä henki ovat työn­te­ki­jöi­den mieleen.

Kontio­tuot­teen tehda­sa­lu­een portilla vieraita terveh­tii puusta veis­tetty kookas karhu. Ollaan Koil­lis­maalla lyhyen matkan päässä Pudas­jär­ven keskustasta.

Taus­talla kuor­maaja noste­lee tehtaalle saapu­via mänty­pöl­lejä sahan linjas­tolle. Tehtaalle saapuu 13–14 tukki­rek­kaa vuoro­kau­dessa, eli puuta käyte­tään noin 140 000 kuutio­met­riä vuodessa.

Sahalla työs­ken­te­levä tehtaan pääluot­ta­mus­mies Kari Kello­lampi on ollut Kontiolla 19 vuotta. Kun edel­li­nen työ meni reis­su­hom­miksi, niin haussa oli paikal­li­nen palkkatyö.

– Soitin tänne, että onko töitä. Vastaus oli, että tulepa huomenna, Kello­lampi muis­te­lee töiden alkua.

Vieressä seisoo työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Asko Nurmela, jolle kontio­lai­sia työvuo­sia on kerty­nyt 27. Luot­ta­mus­hen­ki­löt pohti­vat, että pitkät työsuh­teet ovat taval­li­sia, joskin nyky­ään nuori väki vaih­tuu entistä tiheämmin.

– Pisim­mät työsuh­teet ovat 40 vuotta ja ylikin, Kello­lampi kertoo.

Kuiva­tettu saha­ta­vara odot­taa työs­töä hirsiksi.

ASIALLISESTI ETEENPÄIN

Sahattu puuta­vara odot­taa ulkona pinossa kuivausta. Tekni­nen pääl­likkö Harri Hiltula kertoo, että puuta­vara kuiva­taan kama­reissa, joihin se noste­taan kuor­mai­mella. Kuivattu puuta­vara on sekin ulkona, mutta joka pinolla on oma katto päällänsä.

Kolmikko pohtii, että tehtaalla on kaik­ki­aan lupsakka henki. Kun työt hoide­taan asial­li­sesti, niin muuten voi ottaa rennommin.

– Ei tarvitse nipot­taa eikä pokku­roida, Kello­lampi toteaa.

Tekni­nen pääl­likkö Harri Hiltula, pääluot­ta­mus­mies Kari Kello­lampi ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Asko Nurmela totea­vat, että tehtaalla ei tarvitse nipot­taa, kun työt hoide­taan asiallisesti.

Asial­li­nen ja jouheva tyyli kuvaa myös yhteis­toi­min­taa. Ensim­mäistä vuotta työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Nurmela kertoo, että keskus­te­lu­yh­teys on hyvä johdon suuntaan.

– Helppo on neuvo­tella, kun asial­li­sesti esite­tään asiat, Nurmela sanoo.

Työsuo­je­lul­li­sesti tehtaalla suurim­massa vaarassa ovat teki­jöi­den sormet. Työta­po­jen kehi­tyk­sen, tuotan­non auto­maa­tion ja laitein­ves­toin­tien ansiosta käsi­pe­lillä tehdään entistä vähem­män, joten vaka­via työta­pa­tur­mia­kaan ei ole sattu­nut pitkään aikaan.

– Kun tulin sahalle, niin työ oli repi­mistä. Nivel­ri­kot tuli molem­piin olka­päi­hin, Kello­lampi kertoo.

Helppo on neuvo­tella, kun asial­li­sesti esite­tään asiat.

Nyky­ään työ ei ole enää riuh­to­mista, vaan isolta osin tuotan­to­pro­ses­sin valvon­taa päätelaitteilla.

Kuivattu puuta­vara matkaa seuraa­vaksi höylää­möön, jossa Nurmela työs­ken­te­lee tiimin­ve­tä­jänä. Höylästä tulee 70–80 erilaista nimi­kettä, jotka Nurme­lan mukaan oppii nopeasti.

– Kun kerran höylää, niin muis­taa mitat ja tuot­teet, Nurmela sanoo.

Proses­si­työn­te­kijä Teijo Apila kuljet­taa trukilla useita tonneja paina­via hirsinippuja.

PUU JUOKSEE LINJASTOLLA

Seuraa­vaksi astu­taan tehda­sa­lu­een uusim­paan halliin, jossa säily­te­tään hirsiai­hioita. Hallin vakaat olosuh­teet helpot­ta­vat aihioi­den jatkotyöstöä.

Hallin viral­li­set avajai­set ovat seuraa­vana päivänä, mutta ensim­mäi­set hirsiai­hio­ni­put ovat jo hallin nurkassa. Teijo Apila kurvaa sisään kombit­ru­killa, jonka piikeissä on useita tonneja painava hirsiai­hio­nippu. Painos­taan notkuva pino aset­tuu nätisti edel­li­sen nipun päälle.

– Vähän ahdas, mutta hyvä ajaa, Apila arvioi trukin sisä­ti­loja ja käytettävyyttä.

Kolme vuotta vaki­tui­sena ja kaik­ki­aan neljä vuotta Kontio­tuot­teella työs­ken­nel­lyt Apila kertoo, että työn­ku­vaan kuuluu linjo­jen täyt­töä ja raaka-aineen tilausta.

– Palkka ei ole hääp­pöi­nen, mutta työpaikka on muuten hyvä, Apila toteaa, ja kurvaa seuraa­van nipun hakuun.

Palkka ei ole hääp­pöi­nen, mutta työpaikka on muuten hyvä.

Vierei­sessä hallissa höylätty puuta­vara saapuu sormi­jat­kos­lin­jalle, jossa kone havait­see ja leik­kaa pois huonot kohdat. Kone myös tunnis­taa puun sydän­puo­len, joka tulee ulospäin.

– Täällä jatke­taan puuta. Tästä pystyy ohjaa­maan proses­sia, huutaa proses­si­työn­te­kijä Joona Klemetti taus­ta­me­lun yli ja osoit­taa ohjaustaulua.

Vuoden 2021 juhan­nuk­sesta alkaen Kontiolla työs­ken­nel­lyt Klemetti valvoo, miten laite sahaa puiden päihin sormi­lii­tok­set ja liimaa puut päit­täin yhteen. Liima­tut aihiot katko­taan 12-metri­siksi. Kleme­tin kahdek­san­tun­ti­sen vuoron aikana linjas­tolla kulkee 7 000 juok­su­met­riä puuaihiota.

Hirsiai­hioita säily­te­tään tehda­sa­lu­een uusim­massa hallissa.

AUTOMAATIO MUUTTANUT TYÖTÄ

Seuraa­vaksi sormi­lii­te­tyt aihiot liima­taan koko­nai­siksi hirsiai­hioiksi, jotka jatka­vat höylään. Linjas­tolla valmis­tuu myös hirttä, jossa on taval­li­seen verrat­tuna myös pysty­suun­taista puuta, mikä tekee lamel­li­hir­restä painumattoman.

Vähän matkan päässä tava­taan sähköt­ru­kin ohjaa­mosta Leo Junno­naho, joka kertoo trukin kyydissä olevan seit­se­män tonnin nippu hirsiaihioita.

– Palve­len linjoja ja huoleh­din, että pojilla on puuta­va­raa. Eli tämä on palve­luam­matti, Junno­naho sanoo naurahtaen.

Hänellä tulee kohta 34 vuotta täyteen Kontio­tuot­teen palve­luk­sessa. Työteh­tä­vät ovat vuosi­kym­me­nien aikana muut­tu­neet auto­maa­tion myötä.

– Nyky­ään ei tarvitse käsin koskea puuhun, kun koneilla tehdään, Junno­naho sanoo.

Leo Junno­na­holla tulee kohta 34 vuotta täyteen Kontio­tuot­teen palveluksessa.

Myös alla oleva sähköt­rukki oli muutama vuosi sitten vain haave.

– Tämä on oikein hyvä laite. Ei tule pako­kaa­sua sisälle, Junno­naho kertoo.

Hän pohtii, että nyky­ään monet nuoret työn­te­ki­jät käyvät kään­ty­mässä tehtaan töissä. Junno­naho itse arvos­taa vakaata työpaikkaa.

– Palkka ei ole koskaan ollut myöhässä, Junno­naho toteaa.

Proses­si­työn­te­kijä Risto Sara­järvi valvoo puuta­va­ran höyläystä.

LOHENPYRSTÖJÄ OMAKOTITALOIHIN

Aihioista syntyy valmiita hirsiä työs­tö­lin­jas­tolla, jossa hirret pora­taan, katko­taan ja työs­te­tään muotoonsa. Suosi­tuin hirsi­malli omako­ti­ta­lo­jen tekoon on lohen­pyrs­tö­lii­tok­silla varus­tettu 205x275-milli­nen hirsi.

– Tämä on kolmen miehen linja. Tässä siir­te­len työjo­noon tehtä­viä, kertoo puoli­toista vuotta Kontiolla töissä ollut proses­si­työn­te­ki­jät Henri Hiltula.

Uusin linjasto on itse ohjel­moi­ta­vissa uuden tuot­teen tekoon. Vanhan mallin linjasto menee täysin uusiksi uuden tuot­teen tullessa työstöön.

Proses­si­työn­te­kijä Henri Hiltula valvoo hirsien työs­tö­lin­jas­ton toimintaa.

– Uusi kone on huomat­ta­van erilai­nen. Kiitet­tä­vän hyvä, proses­si­työn­te­kijä Jukka Seliö vahvis­taa 19 vuoden Kontio-kokemuksella.

Valmiit hirret pake­toi­daan ja noste­taan piha­maalle odot­ta­maan kulje­tusta raken­nus­pai­kalle. Tehtaan pihasta lähte­västä talo­pa­ke­tista syntyy parissa päivässä säältä suojassa oleva isokin omako­ti­talo. Ostaja voi kasata raken­nuk­sensa itse tai tilata raken­nus­työn Kontiolta.

Kontio­tuot­teen linjas­tolta valmis­tu­villa hirsillä on jokai­sella oma paik­kansa jossain tila­tussa hirsi­ra­ken­nuk­sessa. Hirsi­ra­ken­nuk­set räätä­löi­dään asiak­kaan miel­ty­mys­ten mukaan.

– Lieneekö kahta saman­laista raken­nusta tehty ikinä, Kello­lampi pohtii.

Tekni­nen pääl­likkö Harri Hiltula ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Asko Nurmela tarkas­te­le­vat työs­tö­lin­jas­tolta tullutta hirttä.

TALVI ON HILJAISEMPAA AIKAA

Korona-aikana ihmi­set sijoit­ti­vat rahaa kotiin, kun esimer­kiksi matkus­ta­mi­nen oli käytän­nössä mahdo­tonta. Tämä näkyi myös Kontiolla, jossa työtä oli ennätyspaljon.

– Talvi tahtoo olla hiljai­sem­paa aikaa, mutta viime talvi pyöri ilman lomau­tuk­sia, Kello­lampi kertoo.

Kontio­tuote aloitti 24.10.2022 muutos­neu­vot­te­lut heiken­ty­neen kysyn­tä­ti­lan­teen ja normaa­lin kausi­vaih­te­lun takia. Koko henki­lös­töä koske­neissa neuvot­te­luissa oli kyse korkein­taan 90 päivän lomau­tuk­sista sekä enin­tään yhdek­sän henki­lön irti­sa­no­mi­sesta, osa-aikais­ta­mi­sesta tai lomaut­ta­mi­sesta toistaiseksi.

Tehtaalla on pystytty sopi­maan asioista ilman suurem­pia vään­töjä. Paikal­li­sesti on sovittu jois­tain työeh­to­so­pi­musta parem­mista työehdoista.

– Minun aika­nani ei ole ollut isoja risti­rii­toja. Ei työn­te­ki­jöi­den, eikä työn­joh­ta­jien­kaan kanssa, Kello­lampi kertoo.

Rauno Siivikko pakkaa hirsi­nip­puja lähe­tet­tä­väksi rakennuspaikalle.

PYKÄLIEN MUKAAN MENNÄÄN

Loppu­vuonna 2020 työnan­ta­ja­puo­len Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­sen. Näin ollen myös Kontiolla nouda­tettu mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus lakkasi olemasta sopi­mus­kau­den päättyessä.

– Aluksi oli kysy­myk­siä, että millai­nen soppa tästä tulee, Kello­lampi kertoo työn­te­ki­jöi­den tuntemuksia.

Nopeasti yrityk­sen johdolta tuli lupaus, ettei työeh­toja olla heiken­tä­mässä ja tarkoi­tus on jatkaa tuttuun malliin. Seuraa­vaksi kysy­mys oli siitä, jatke­taanko töiden tekoa yritys­koh­tai­sen vai alakoh­tai­sen työeh­to­so­pi­muk­sen piirissä.

Meillä tehdään kaikki kuten kuuluu, niin ei ole ollut epäselvyyksiä.

Keskus­te­lu­jen jälkeen hirsi­teol­li­suu­teen syntyi yhtei­sym­mär­rys toimia­la­koh­tai­sen työeh­to­so­pi­muk­sen neuvot­te­le­mi­sesta. Kello­lampi kertoo, että henki­lös­tön näkö­kul­masta työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut olivat sujuvat.

– Palkan­ko­ro­tuk­sissa olisi toivo­mi­sen varaa, mutta pääsään­töi­sesti ollaan tyyty­väi­siä, Kello­lampi kertoo.

Siir­ty­mi­nen vanhasta mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sesta uuteen hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den sopi­muk­seen oli kitka­ton. Vanhat paikal­li­set sopi­muk­set jäivät voimaan myös uuden työeh­to­so­pi­muk­sen tullessa voimaan.

Suju­van toimin­nan perusta on lakien ja työeh­to­so­pi­muk­sen noudat­ta­mi­sessa ja hyvässä keskus­te­lu­yh­tey­dessä yrityk­sen ja työn­te­ki­jöi­den kesken.

– Meillä tehdään kaikki kuten kuuluu, niin ei ole ollut epäsel­vyyk­siä, Kello­lampi sanoo.

Kontio­tuote käyt­tää noin 140 000 kuutio­met­riä puuta vuodessa.

KONTIOTUOTE OY

PERUSTETTU Toiminta käyn­nis­tyi 1972, yritys perus­tettu 1976
KOTIPAIKKA Pudas­järvi
TUOTANTO Hirrestä valmis­te­tut talot, huvi­lat, saunat ja piha­ra­ken­nuk­set sekä julki­set rakennukset
HENKILÖSTÖ 288, josta tuotan­nossa noin 150
LIIKEVAIHTO 71,5 miljoo­naa euroa (2021)

 

”Hirrellä on hyvä asema”

Kontio­tuot­teen hirsistä raken­ne­taan taloja, huvi­loita, saunoja ja piha­ra­ken­nuk­sia sekä julki­sia rakennuksia.

Toimi­tus­joh­taja Mika Rytky kertoo, että esimer­kiksi Tuusu­laan raken­net­ta­vaan lukio- ja kult­tuu­ri­talo Monioon tulee 25 kilo­met­riä hirttä Kontiolta.

– Hirrellä on hyvä asema julki­sessa raken­ta­mi­sessa, Rytky sanoo.

Maail­man suurim­man hirsi­ra­ken­nus­ten valmis­ta­jan Kontion koti­kau­punki Pudas­järvi on julis­tau­tu­nut Suomen hirsi­pää­kau­pun­giksi. Muun muassa päivä­koti, koulu­kes­kus ja kunta­pal­ve­lut kokoava Hyvän olon keskus Pirtti ovat hirsirakennuksia.

Nyky­ään joka viides omako­ti­talo raken­ne­taan hirrestä. Kontio on toimit­ta­nut 50 toimin­ta­vuo­tensa aikana noin 50 000 rakennusta.

– Puura­ken­ta­mi­nen on ollut tosi voimak­kaassa kasvussa samoin kuin hirsi­ra­ken­ta­mi­nen, Rytky sanoo.

Puura­ken­ta­mi­nen on ollut tosi voimak­kaassa kasvussa samoin kuin hirsirakentaminen.

Vuonna 2021 tehtaalta lähti 1 806 hirsirakennusta.

– Tahto­tila olisi, että lähde­tään liik­keelle mallis­tomme raken­nuk­sista, joista sovi­te­taan perheen ja tontin tarpei­siin. Linjan päässä joka hirrellä on yksi­löity numero ja paikka tässä maail­massa, Rytky sanoo.

Viime vuodet ovat olleet Kontiolle kasvun aikaa, vaikka yritys lopetti Venä­jän toimin­tonsa heti itänaa­pu­rin aloi­tet­tua hyök­käys­so­dan Ukrainassa.

Kontio on iso ener­gian käyt­täjä. Tehtaalla ei ole omaa sähkön­tuo­tan­toa, mutta ener­gian hinnan rajua nousua on pystytty väis­tä­mään ennakoimalla.

– On ostettu hinta­suo­jauk­sia syste­maat­ti­sesti, ja kohtuu­hy­vin on pärjätty. Toki suojauk­set­kin päät­ty­vät jossain vaiheessa, Rytky sanoo.

Kontio­tuot­teen toimi­tus­joh­taja Mika Rytky kuvat­tuna yrityk­sen toimis­tolla Oulussa.

TEKIJÖISTÄ PIDETTÄVÄ KIINNI

Henki­löstö on yrityk­sen keskei­nen menestystekijä.

– Kaikki yrityk­set kilpai­le­vat osaa­vasta ja moti­voi­tu­neesta työvoi­masta. Jos ei pidä huolta henki­lös­töstä, ei sellai­sia yrityk­siä ole kohta olemassa, Rytky toteaa.

Toimi­tus­joh­taja kertoo, että yrityk­sessä on panos­tettu työn suju­vuu­teen ja esihen­ki­lö­työ­hön. Tulos­palk­kiot, polku­pyö­räe­dut ja henki­lös­tö­ra­has­toon makse­tut avokä­ti­set summat ovat osia henki­lös­töstä huolehtimisessa.

Toimin­taa kehi­te­tään myös aktii­vi­sella aloi­te­käy­tän­nöllä. Toteu­tet­tu­jen aloit­tei­den teki­jöitä palki­taan, mutta kaikista aloit­teista kertyy myös rahaa hyvän­te­ke­väi­syy­teen. Aloi­te­toi­min­nasta kerty­neet rahat lahjoi­te­taan vuosit­tain henki­lös­tön valit­se­miin kohteisiin.

Ihmis­ten huomioi­mista koros­te­taan Kontio­tuot­teen toimintatavoissa.

– Olemme kaikki kontio­lai­sia. Hyvällä yhteis­hen­gellä mennään sopien eteen­päin, Rytky sanoo.

 

Lue lisää hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sen synnystä: Vastuul­li­suutta ja vakautta hirsi­ta­lo­teol­li­suu­teen – näin syntyi uusi työeh­to­so­pi­musala 8.11.2022