Järjestöllinen vahvuus antaa painoarvoa neuvottelupöytiin

2/4: JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS

Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä.

Teollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut.

Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat.

Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta kertoo, että järjestöllinen vahvuus kumpuaa aktiivisesta jäsenistöstä.

– Koko liiton toiminta perustuu hyvään järjestäytymiseen ja kattavaan luottamushenkilöorganisaatioon, Aallosvirta sanoo.

Aktiivisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä tietoa siitä, mikä liitto on, miksi siihen kannattaa kuulua ja miksi on oltava valmius myös työtaistelutoimiin.

– Jäsenhankinta ja järjestämistoiminta ovat se paras lääke. Luodaan toimipaikkatasoisia toimintamalleja, joilla huolehditaan omasta edunvalvonnasta työpaikalla, Aallosvirta sanoo.

VARAUTUMISTA ERILAISIIN TULEVAISUUKSIIN

Strategiaa valmistellaan tulevaisuuden kehityskulkuja ennakoiden. Yksi mahdollinen haaste on työmarkkinakentän jakautuminen entistä pienempiin osiin. Mekaanisessa metsäteollisuudessa työnantajapuoli lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen, mikä johti yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin.

– Oliko se päänavaus, vai kokeilu, josta palataan takaisin keskitettyyn sopimiseen, Aallosvirta pohtii.

Järjestöllisen vahvuuden rakentaminen on työntekijöiden aktivoimista ja saamista mukaan ammattiyhdistystoimintaan.

– Toimipaikkatasolla työntekijöistä pitää huolehtia siten, että otetaan hyvin vastaan, kerrotaan liiton merkityksestä sekä työpaikan edunvalvonnasta ja pyydetään jäseneksi, Aallosvirta sanoo.

Monipuoliset osallistumismahdollisuudet auttavat uusien jäsenten hankintaa ja heidän kiinnittymistään ammattiosaston ja liiton toimintaan. Nuoret ovat yksi ryhmä, johon kannattaa panostaa.

– Rutiinikokoukset eivät kiinnosta kaikkia. Tulisi olla matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa tulee asiaa, mutta on myös vapaampaa ohjelmaa, Aallosvirta pohtii.

ÄÄNI KUULUVIIN LIITTOKOKOUSVAALEISSA

Teollisuusliiton vuoden 2023 liittokokous ja liittokokousvaalit ovat mahdollisuus kehittää järjestöllistä vahvuutta ja näyttää sitä ulospäin. Korkea äänestysprosentti kertoo, että liitolla on vahva valtuutus neuvotella jäsentensä puolesta.

– Työnantajapuolella seurataan tarkasti, mikä meidän äänestysaktiivisuutemme on, Aallosvirta sanoo.

Ei voi olla niin, että tehdään vain yksittäisiä päätöksiä ilman näkemystä liiton linjasta. Siitä tulisi sekametelisoppa.

Ammattiosastoja pyydetään keskustelemaan syksyn aikana liiton strategiasta ja tekemään strategiaan liittyviä liittokokousesityksiä.

– Toivoisin, että esityksissä tulisi näkemystä, mikä ammattiosaston rooli on tulevaisuudessa ja mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät, Aallosvirta sanoo.

Strategia linjaa koko liiton toimintaa tulevalle viisivuotiskaudelle, joten osastoilta toivotaan esityksiä suunnasta, johon liittoa halutaan kehittää.

– Liitolla pitää olla peruslinja, johon kaikki tulevat päätökset perustuvat. Ei voi olla niin, että tehdään vain yksittäisiä päätöksiä ilman näkemystä liiton linjasta. Siitä tulisi sekametelisoppa, Aallosvirta sanoo.

JÄSENHANKINTA KAIKEN YTIMESSÄ

– Kootaan ihmisiä yhteen, luodaan vahva yhteisvoima ja edistetään jäsenten asiaa työmarkkinoilla, kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä kuvailee järjestöllistä vahvuutta.

Teollisuusliitolla on jäseniä yli 11 000 työpaikassa. Edunvalvonnan perusta on luottamushenkilöiden ja muiden aktiivijäsenten toiminnassa.

– Konkreettisesti järjestöllinen vahvuus on jäsenhankintaa ja jäsenten toimintaa, Heino sanoo.

Liiton aloitteesta järjestetään yrityskohtaisia ja laajempia järjestämiskampanjoita, mutta liiton henkilökunta ei voi olla kaikkialla paikan päällä.

Alkamassa on pilottihanke, jolla pyritään vahvistamaan ammattiosastojen roolia työpaikkatason toiminnassa.

– Ammattiosastot ovat vastuussa järjestäytymisestä ja toimivan jäsenyhteyden rakentamisesta paikallisella tasolla, Heino sanoo.

Kriisit tuovat usein esille järjestöllisen vahvuuden. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa järjestäytymisaste on saatu nousemaan kohisten sen jälkeen, kun työnantajapuoli romutti valtakunnallisen työehdoista sopimisen.

Heino pohtii, että aktiivisuus on tärkeää myös tavallisessa arjessa kriisien ja kampanjoiden välillä. Elinvoimaiset ammattiosastot ja monipuolinen toiminta ovat aktiivisuuden avaimia.