tankotanssi

Paluuta ei ole harrastetasolle

23.9.2022

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT MARKKU TISSARINEN

Niina Sila­nen tähtää tanko­tans­sissa nyt kilpa­sar­jaan. Lajissa viehät­tää myös aivo­jen jump­paa­mi­nen. Miten luoda oman pään visioista konkreet­ti­nen kilpaohjelma?

NIINA SILANEN

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu
Metsä Wood, Punka­har­jun tehtaat
Punka­harju, Savonlinna

Punka­har­ju­lai­nen Niina Sila­nen kävi lapsuu­tensa Savon­lin­nassa kerran viikossa teli­ne­voi­mis­te­lussa. Aikui­sem­malla iällä seurasi hiphop-tanssi ja ”epäta­sai­sen tasai­sesti” harras­tettu kunto­sa­lit­reeni ryhmäliikuntatunteineen.

Pohjia siis oli, kun Sila­nen äkkäsi kuusi vuotta sitten East­po­le­dancen ilmoi­tuk­sen tanko­tans­sin ensim­mäi­sestä alkeis­kurs­sista Savonlinnassa.

– Ja sille tielle jäin.

Niina Sila­nen meni tanko­tans­sin alkeis­kurs­sille kuusi vuotta sitten.

KUNTOA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ

– Tuli­vat liik­keet tutuiksi. Opin, mitä pittää tehdä, minne tulloo käsi, minne jalka. Turval­li­suu­des­ta­kin puhuttiin.

Alkeis- ja jatko­kurs­seilla innos­tus puraisi Sila­seen sen verran syvästi, että harras­taja sai lähteä vaati­vam­mille ”irto­tun­neille” ja tanko­sa­lilla piti käydä tree­naa­massa jo kaksi kertaa viikossa. Lopulta ”tankoi­lua” piti lähteä harjoit­te­le­maan salilla myös omatoi­mi­sesti. Ja nyt on päädytty siihen, että Sila­nen on ohjan­nut East­po­le­dancen aloit­te­li­joita parin vuoden ajan ja osal­lis­tu­nut harras­te­ta­solla kansain­vä­li­sen POSA-tanko­tans­si­lii­ton sään­nöillä SM- ja MM-kilpailuihin.

Tanko­po­ru­kassa on hirveän hyvä ryhmähenki.

Kyse ei ole vain voimai­lu­kun­toi­lusta vaan paljon muustakin.

– Meitä on alle kymme­nen, jotka ovat olleet Savon­lin­nassa mukana alusta lähtien. Tanko­po­ru­kassa on hirveän hyvä ryhmä­henki. Myös matkan varrella uusina mukaan tulleet otetaan avosy­lin vastaan. Tämä on yhteisöllistä.

– Tree­ni­ka­ve­rin saa aina mukaan, jos vaikka tarvit­see jonkun spot­taa­maan (tuke­maan), ettei rämähdä sieltä tangolta alas. Ja kaikki tsemp­paa­vat toisi­aan. Kun joku onnis­tuu, se kyllä salilla raikuu, Sila­nen kuvailee.

tenkotanssi

TANSSIA JA AKROBATIAA

Tanko­tans­siin kuuluu 3–4 metrin tangon kanssa tehtä­vät akro­baat­ti­set liik­keet samoin kuin lattia­ta­son usein tans­sil­li­set liik­keet musii­kin säes­tyk­sellä. Kilpai­luissa kunkin osal­lis­tu­jan ohjelma on harras­te­ta­solla kolmen ja puolen minuu­tin mittai­nen. Kilpai­lu­jen kahdesta tangosta ”staat­ti­nen” ei pyöri, ”spin­ni­tan­goksi” kutsuttu pyörii.

– Tanko­tanssi on kasvava laji, Sila­nen toteaa. Hän uskoo, että harras­tuk­sen yleis­tyessä strip­pi­tan­koi­luun liit­ty­vät ennak­koa­sen­teet mure­ne­vat, ja aletaan ymmär­tää, että kyseessä on vaativa kuntoilu- ja kilpaurheilulaji.

Heinä­kuun 2021 SM-kisoissa Sila­nen tuli toiseksi. Se avasi mahdol­li­suu­den osal­lis­tua myös joulu­kuun MM-kisoi­hin Italian Bolog­nassa, joissa hän tuli seitsemänneksi.

– Eräs mies­puo­li­nen kave­rini näki MM-kilpai­lu­jen ohjel­mani YouTu­besta. Hän sanoi, että ohhoh, ei tuo niin help­poa olekaan, Sila­nen kuvaa ennak­ko­luu­lo­jen karisemista.

Kukin voi käydä katso­massa Sila­sen ohjel­man MM-kisoista. Samalla voi miet­tiä, miten paljon vaatii, kun nainen kiipeää sula­vasti ylös tankoa tai kun hän pelkillä käsi­voi­mil­laan pyöräh­tää suoras­taan leijail­len tangon ympäri. Tai kun lattia­ta­son osuu­dessa Sila­nen heit­tää voltin ja kietoo akro­baat­ti­set liik­keensä taidok­kaaksi kokonaisuudeksi.

– Kave­rit sanoi­vat ohjel­ma­suo­ri­tuk­seni nähty­ään: Se oli elämäsi veto! Niin se olikin. Sellai­sen kun saisin aina!

Niina Sila­sen suori­tus MM-kisoissa Italian Bolognassa.

TAVOITTEITA JA KONKRETIAA

– Hyvä kun uskal­sin lähteä Bolog­naan. Nyt tiedän, miten toimia.

Sila­nen kertoo tree­naa­vansa nyt entistä kovem­paa. Hän on aset­ta­nut vuoden 2023 kisoi­hin tavoit­teeksi kilpa­sar­jaan siirtymisen.

– Minulla piti olla ensi vuonna väli­vuosi kilpai­luista. Mutta kun olin avus­ta­jana SM-kisoissa kilpa­ta­solla, muutin­kin mieleni. Haluan nostaa omaa tasoani. Tiedän, että kärki­päässä taso on kova, mutta saan kyllä apuja.

Tree­nejä on nyt vähin­tään kolme kertaa viikossa ja maanan­tai­sin Sila­nen vetää tanko­sa­lilla tunnin. Ohjel­mis­tossa on verkot­tu­mi­nen tois­ten salien ja tois­ten kaupun­kien harras­ta­jien kanssa, kun hän osal­lis­tuu ”works­hop­pei­hin” taito­jensa hiomi­seksi. Sila­nen kertoo itse­kin ”kout­saa­vansa” muuta­maa oman salin harras­ta­jaa, joilla on tavoit­teena kisaaminen.

Sila­nen on satsan­nut liik­ku­vuus­oh­jel­maan. Siinä huol­le­taan kehoa ja keski­ty­tään venyt­te­lyyn ja palau­tu­mi­seen. Suomen Tanko­tans­si­lii­ton järjes­tä­mässä MM-leiri­tyk­sessä viime vuoden syys­kuussa Sila­selle nimit­täin paljas­tui, että voimaa hänessä pesii, mutta taipui­suu­dessa ja notkeu­dessa olisi kehitettävää.

Tekee aivoille hyvää suun­ni­tella, miten yhdis­tää liikkeitä.

Kerran kilpa­ta­solle osal­lis­tut­tu­aan tanko­tans­si­jalla ei ole enää paluuta harras­ta­ja­ta­son kilpai­li­jaksi. Kun kilpa­sar­jassa pakol­lis­ten liik­kei­den määrä ja vaati­mus­taso on korkeampi, avaa se Sila­sen mielestä mahdollisuuksia.

– Tykkään tosi paljon koreo­hom­mista. Tekee aivoille hyvää suun­ni­tella, miten yhdis­tää liik­keitä. Minulla on hirveästi visioita päässä, mutta niiden saat­ta­mi­nen konkreet­ti­seksi ohjel­maksi on vaikeaa, Sila­nen kertoo.

Sila­nen haluaa kehit­tää koko lajin tunnet­tuutta ja suosiota.

– Lapset ovat luon­nol­li­sia kiipei­li­jöitä, Sila­nen kuvai­lee ja jatkaa, että nime­no­maan lapsille ja nuorille tarjot­tu­jen kurs­sien kautta lajin suosio kasvaisi ja joku ehtisi kehit­tyä todella korkealle taitotasolle.