Paluuta ei ole harrastetasolle

NIINA SILANEN

Työsuojeluvaltuutettu
Metsä Wood, Punkaharjun tehtaat
Punkaharju, Savonlinna

Punkaharjulainen Niina Silanen kävi lapsuutensa Savonlinnassa kerran viikossa telinevoimistelussa. Aikuisemmalla iällä seurasi hiphop-tanssi ja ”epätasaisen tasaisesti” harrastettu kuntosalitreeni ryhmäliikuntatunteineen.

Pohjia siis oli, kun Silanen äkkäsi kuusi vuotta sitten Eastpoledancen ilmoituksen tankotanssin ensimmäisestä alkeiskurssista Savonlinnassa.

– Ja sille tielle jäin.

KUNTOA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ

– Tulivat liikkeet tutuiksi. Opin, mitä pittää tehdä, minne tulloo käsi, minne jalka. Turvallisuudestakin puhuttiin.

Alkeis- ja jatkokursseilla innostus puraisi Silaseen sen verran syvästi, että harrastaja sai lähteä vaativammille ”irtotunneille” ja tankosalilla piti käydä treenaamassa jo kaksi kertaa viikossa. Lopulta ”tankoilua” piti lähteä harjoittelemaan salilla myös omatoimisesti. Ja nyt on päädytty siihen, että Silanen on ohjannut Eastpoledancen aloittelijoita parin vuoden ajan ja osallistunut harrastetasolla kansainvälisen POSA-tankotanssiliiton säännöillä SM- ja MM-kilpailuihin.

Tankoporukassa on hirveän hyvä ryhmähenki.

Kyse ei ole vain voimailukuntoilusta vaan paljon muustakin.

– Meitä on alle kymmenen, jotka ovat olleet Savonlinnassa mukana alusta lähtien. Tankoporukassa on hirveän hyvä ryhmähenki. Myös matkan varrella uusina mukaan tulleet otetaan avosylin vastaan. Tämä on yhteisöllistä.

– Treenikaverin saa aina mukaan, jos vaikka tarvitsee jonkun spottaamaan (tukemaan), ettei rämähdä sieltä tangolta alas. Ja kaikki tsemppaavat toisiaan. Kun joku onnistuu, se kyllä salilla raikuu, Silanen kuvailee.

TANSSIA JA AKROBATIAA

Tankotanssiin kuuluu 3–4 metrin tangon kanssa tehtävät akrobaattiset liikkeet samoin kuin lattiatason usein tanssilliset liikkeet musiikin säestyksellä. Kilpailuissa kunkin osallistujan ohjelma on harrastetasolla kolmen ja puolen minuutin mittainen. Kilpailujen kahdesta tangosta ”staattinen” ei pyöri, ”spinnitangoksi” kutsuttu pyörii.

– Tankotanssi on kasvava laji, Silanen toteaa. Hän uskoo, että harrastuksen yleistyessä strippitankoiluun liittyvät ennakkoasenteet murenevat, ja aletaan ymmärtää, että kyseessä on vaativa kuntoilu- ja kilpaurheilulaji.

Heinäkuun 2021 SM-kisoissa Silanen tuli toiseksi. Se avasi mahdollisuuden osallistua myös joulukuun MM-kisoihin Italian Bolognassa, joissa hän tuli seitsemänneksi.

– Eräs miespuolinen kaverini näki MM-kilpailujen ohjelmani YouTubesta. Hän sanoi, että ohhoh, ei tuo niin helppoa olekaan, Silanen kuvaa ennakkoluulojen karisemista.

Kukin voi käydä katsomassa Silasen ohjelman MM-kisoista. Samalla voi miettiä, miten paljon vaatii, kun nainen kiipeää sulavasti ylös tankoa tai kun hän pelkillä käsivoimillaan pyörähtää suorastaan leijaillen tangon ympäri. Tai kun lattiatason osuudessa Silanen heittää voltin ja kietoo akrobaattiset liikkeensä taidokkaaksi kokonaisuudeksi.

– Kaverit sanoivat ohjelmasuoritukseni nähtyään: Se oli elämäsi veto! Niin se olikin. Sellaisen kun saisin aina!

Niina Silasen suoritus MM-kisoissa Italian Bolognassa.

TAVOITTEITA JA KONKRETIAA

– Hyvä kun uskalsin lähteä Bolognaan. Nyt tiedän, miten toimia.

Silanen kertoo treenaavansa nyt entistä kovempaa. Hän on asettanut vuoden 2023 kisoihin tavoitteeksi kilpasarjaan siirtymisen.

– Minulla piti olla ensi vuonna välivuosi kilpailuista. Mutta kun olin avustajana SM-kisoissa kilpatasolla, muutinkin mieleni. Haluan nostaa omaa tasoani. Tiedän, että kärkipäässä taso on kova, mutta saan kyllä apuja.

Treenejä on nyt vähintään kolme kertaa viikossa ja maanantaisin Silanen vetää tankosalilla tunnin. Ohjelmistossa on verkottuminen toisten salien ja toisten kaupunkien harrastajien kanssa, kun hän osallistuu ”workshoppeihin” taitojensa hiomiseksi. Silanen kertoo itsekin ”koutsaavansa” muutamaa oman salin harrastajaa, joilla on tavoitteena kisaaminen.

Silanen on satsannut liikkuvuusohjelmaan. Siinä huolletaan kehoa ja keskitytään venyttelyyn ja palautumiseen. Suomen Tankotanssiliiton järjestämässä MM-leirityksessä viime vuoden syyskuussa Silaselle nimittäin paljastui, että voimaa hänessä pesii, mutta taipuisuudessa ja notkeudessa olisi kehitettävää.

Tekee aivoille hyvää suunnitella, miten yhdistää liikkeitä.

Kerran kilpatasolle osallistuttuaan tankotanssijalla ei ole enää paluuta harrastajatason kilpailijaksi. Kun kilpasarjassa pakollisten liikkeiden määrä ja vaatimustaso on korkeampi, avaa se Silasen mielestä mahdollisuuksia.

– Tykkään tosi paljon koreohommista. Tekee aivoille hyvää suunnitella, miten yhdistää liikkeitä. Minulla on hirveästi visioita päässä, mutta niiden saattaminen konkreettiseksi ohjelmaksi on vaikeaa, Silanen kertoo.

Silanen haluaa kehittää koko lajin tunnettuutta ja suosiota.

– Lapset ovat luonnollisia kiipeilijöitä, Silanen kuvailee ja jatkaa, että nimenomaan lapsille ja nuorille tarjottujen kurssien kautta lajin suosio kasvaisi ja joku ehtisi kehittyä todella korkealle taitotasolle.