Uusia jäseniä hankkimassa – onnistumiset antavat energiaa

– Kaveri kysyi, mitä hyö­tyä jäsenyy­destä on. Päälu­ot­ta­mus­mies ker­toi työe­htosopimuk­ses­ta, jäs­ene­duista ja ammat­tiosas­ton toimin­nas­ta ja kaveri sanoi, että ok, hän liit­tyy. Kukaan ei ollut ikinä käynyt sitä keskustelua hänen kanssaan, ker­too Jar­mo Mäki­nen tapauk­sen eräältä työ­paikalta.

Näin hel­posti asi­at eivät tietenkään aina suju. Jos työn­tek­i­jä ei ole ammat­tili­iton jäsen, syynä on mon­esti kuitenkin se, että kukaan ei ole esit­tänyt hänelle liit­tymistä.

Mäkisel­lä on tapana tava­ta työ­paikan päälu­ot­ta­mus­mies ja aloit­taa jär­jestelmälli­nen työn­tek­i­jöi­den kar­toi­tus.

– Henkilö ker­ral­laan käy­dään läpi niitä, jot­ka eivät ole jäseniä. Aloite­taan tutu­im­mista, joiden kanssa on paras keskusteluy­hteys.

Aina on myös muu­tamia, joille on pyhä peri­aate olla kuu­lumat­ta liit­toon.

– Hei­dät jätetään rauhaan. Ei kan­na­ta haka­ta päätä seinään änkyröit­ten kanssa.

PÄTKÄTYÖLÄINEN AMMATTIOSASTOJEN PALVELUKSESSA

Mäkisen työ­nan­ta­ji­na on neljä ammat­tiosas­toa: Hyvinkään Teol­lisu­ustyön­tek­i­jät ao. 58, Helsin­gin Met­al­li- ja Konepa­jatyöväen ao. 77, Tuusu­lan Met­al­li­työväen ao. 338 sekä uusim­pana Helsin­gin seudun autoalan ammat­ti­laiset ao. 84. Ammat­tiosas­tot mak­sa­vat jär­jestäjän palkan, mut­ta Teol­lisu­us­li­it­to tar­joaa niille taloudel­lista porkkanaa. Yhteinen pon­nis­tus kul­kee nimel­lä Jär­jestävä ammat­tiosas­to ‑han­ke.

– Jos jäsen­määrässä on kasvua vähin­tään 50, liit­to mak­saa 20 pros­ent­tia palkkaku­luista, selit­tää Mäki­nen.

Help­poa tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ei ole. Uusia jäseniä on Mäkisen toimi­aikana liit­tynyt hän­tä työl­listävi­in ammat­tiosas­toi­hin noin 40, ja kun laskui­hin ote­taan mukaan päät­tyneet jäsenyy­det, sal­do on noin 20 henkeä plus­san puolel­la.

Mitä enem­män jäseniä, sitä parem­min esimerkik­si päästään käymään paikallisia neu­vot­telu­ja.

Jär­jestäjien han­kekausi on vuo­den mit­tainen. Vent­ti­iliy­hdis­telmiä Van­taal­la valmis­tavas­sa Neles Oyj:ssa työsken­nel­lyt Mäki­nen teki ison päätök­sen, kun hän irti­sanou­tui voidak­seen työsken­nel­lä jär­jestäjänä.

– Piti­hän sitä mon­ta ker­taa miet­tiä, onko tämä fik­sua.

Pätkä­työn vastapain­ona on, että jär­jestäjä pääsee koke­maan myös onnis­tu­misen elämyk­siä.

– Luot­ta­mus­miehillekin on usein tosi palk­it­se­vaa, kun uusi jäsen liit­tyy. Kun he ker­to­vat näitä uutisia min­ulle, innos­tuk­sen kuulee ja tun­tee. Siitä saa itsekin ener­giaa, kuvailee Mäki­nen.

JÄRJESTÄMINEN ON MYÖS EDUNVALVONTAA

Esimerkke­jä yri­tyk­sistä, jois­sa jär­jestämi­nen on tuonut hyviä tulok­sia, ovat Darekon Klaukkalas­sa ja Pivat­ic Hyvinkääl­lä. Pivati­cis­sa Teol­lisu­us­li­iton jäseniä on nyt 92 pros­ent­tia työn­tek­i­jöistä.

– Siel­lä oli tilanne hyvä ennenkin, mut­ta saati­in vielä muu­ta­ma jäsen lisää, sanoo Mäki­nen.

Vaikeusker­roin­ta lisää se, että kaikissa työ­paikois­sa ei ole luot­ta­mushenkilöitä, joi­hin jär­jestäjä voisi ottaa yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jatkin saat­ta­vat suh­tau­tua nihkeästi ”liiton agi­taat­tori­in”.

– Koronara­joituk­setkin ovat olleet esteenä, tai osa työ­nan­ta­jista on käyt­tänyt niitä ehkä tekosyynä. Mut­ta tarvit­taes­sa sovin päälu­o­ton kanssa tapaamisen vaik­ka huoltoase­malle.

Kun työtä jak­saa tehdä, se poikii välil­lä yllät­täviäkin men­estyk­siä.

– Meil­lä on usein ihmi­sistä käsi­tyk­siä, jot­ka eivät pidä paikkaansa. Yhdestä työn­tek­i­jästä päälu­ot­ta­mus­mies oli var­ma, että hän ei liity van­hempi­en­sa asen­tei­den takia. Mut­ta jonkin ajan päästä sain päälu­ot­ta­mus­mieheltä viestin, että nyt se työn­tek­i­jä kuitenkin liit­tyi.

Mäki­nen korostaa, että jär­jestämi­nen ei ole pelkästään uusien jäsen­ten han­k­in­taa. Tarkoi­tus on tukea luot­ta­mushenkilöitä edun­valvon­nas­sa laa­jem­minkin.

– Asi­at kulke­vat käsi kädessä. Mitä enem­män jäseniä, sitä parem­min esimerkik­si päästään käymään paikallisia neu­vot­telu­ja.