Joensuussa Thermo Fisher Scientific Oy:ssä pidetty järjestämiskampanja aktivoi työntekijät pitämään puolensa, kertovat pääluottamusmies Juha Pakarinen, osaston luottamusmies Reija Hirvonen ja varapääluottamusmies Tuure Keränen.
Joensuussa Thermo Fisher Scientific Oy:ssä pidetty järjestämiskampanja aktivoi työntekijät pitämään puolensa, kertovat pääluottamusmies Juha Pakarinen, osaston luottamusmies Reija Hirvonen ja varapääluottamusmies Tuure Keränen.

Yhteis­voima kasvaa järjes­tä­mällä – ”Henki muut­tui tehtaalla”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT JOHANNA KOKKOLA

Järjes­tä­mis­kam­panja on työn­te­ki­jöi­den akti­voin­tia, liitto-orga­ni­saa­tion vahvis­ta­mista ja jäsen­han­kin­taa. Järjes­tä­mi­sen ydintä ovat kahden­kes­ki­set keskus­te­lut ja konkreet­ti­set korjat­ta­vat asiat.

Järjes­tä­mi­nen on ihmis­ten herät­te­lyä kiin­nos­tu­maan omista tärkeistä asioista, kuten työehdoista.

– Tavoit­teena on, että ihmi­set akti­voi­tui­si­vat ja olisi­vat enem­män osal­li­sia, sanoo järjes­tä­mis­koor­di­naat­tori Kaisa Niska­nen Teol­li­suus­lii­ton järjestämisyksiköstä.

Kaisa Niska­nen

Järjes­tä­mi­sen ydin ovat kahden­kes­ki­set keskus­te­lut, joissa herä­tel­lään puolus­ta­maan omia työeh­toja ja pohti­maan ammat­ti­lii­ton merki­tystä sekä pyyde­tään liiton jäseneksi.

– Järjes­tä­mis­työssä tava­taan työn­te­ki­jöitä ja kysy­tään, millai­sia asioita he haluai­si­vat muut­taa omassa työs­sään, Niska­nen kertoo.

Yhteis­voi­min työn­te­ki­jät pysty­vät teke­mään muutok­sen omalla työpai­kalla, ja samalla koko liitto on vahvempi ajamaan työn­te­ki­jöi­den etuja.

– Liiton merki­tys aukeaa ihan eri tavalla, kun itse osal­lis­tuu työeh­to­jen parantamiseen.

Järjes­tä­mis­työn tavoit­teena on, että työpai­kalle syntyy kult­tuuri, jossa työeh­toja kehi­te­tään yhdessä, ja esimer­kiksi jäsen­han­kinta ei ole vain pääluot­ta­mus­mie­hen harteilla.

Järjes­tä­mis­työssä yksi tärkeä tavoite on, että työpai­kalta löyde­tään uusia johto­hah­moja valit­tu­jen luot­ta­mus­hen­ki­löi­den avuksi. Kun edun­val­vonta ja jäsen­han­kinta ovat yhteistä työtä, toimin­nan jatku­vuus ei ole yksit­täi­sistä ihmi­sistä kiinni.

AKTIIVISUUS ON VOIMAVARA

Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­mis­toi­min­nan juuret ovat Metal­li­työ­väen Liiton vuoden 2012 päätök­sessä aloit­taa järjes­tä­mis­työ. Suomessa vastaa­vaa ei ollut tehty pitkiin aikoi­hin, joten toimin­taa on nyt raken­nettu ulko­mais­ten yhteyk­sien avulla.

Niska­nen kertoo, että paljon on edetty yrityk­sen ja ereh­dyk­sen kautta. Teol­li­suus­lii­tossa järjes­tä­mis­toi­minta on vakiin­tu­nut omaksi yksikökseen.

– Meistä on tullut tuote­ke­hit­tely-yksikkö, jossa kokeil­laan ennak­ko­luut­to­masti kaiken­laista, Niska­nen kertoo.

Neuvot­te­li­jat ovat nähneet, mikä voima­vara se on, että työpai­kan ihmi­set aktivoituvat.

Järjes­tä­mis­työn merki­tys on näky­nyt viime aikoina erityi­sesti mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa, jossa siir­ryt­tiin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin sen jälkeen, kun työnan­ta­ja­puolta edus­ta­nut Metsä­teol­li­suus ry lopetti työeh­to­so­pi­mus­ten tekemisen.

Järjes­tä­mis­kam­pan­jan ja työeh­to­so­pi­mus­kier­rok­sen aikana mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa järjes­täy­ty­mi­saste on nous­sut noin 15 prosent­tiyk­sik­köä, ja alalla työs­ken­te­le­vistä liiton jäse­nistä yli 95 prosent­tia on työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä.

– Neuvot­te­li­jat ovat nähneet, mikä voima­vara se on, että työpai­kan ihmi­set akti­voi­tu­vat. Se on ollut iso oppi meille kaikille, Niska­nen kertoo.

JÄRJESTETTÄVÄÄ RIITTÄÄ

Edun­val­von­nan kannalta on tärkeää, että työpai­kan henki­lös­töstä iso osa on aktii­vi­nen ja luot­ta­mus­hen­ki­löitä on riit­tä­västi. Näky­vissä on myös merk­kejä tilan­teen heikentymisestä.

– Luot­ta­mus­pai­koilla olevien ihmis­ten määrä on vähen­ty­nyt, vaikka paik­ko­jen määrä ei ole vähen­ty­nyt, Niska­nen kertoo.

Tämä johtuu siitä, että entistä useam­mat luot­ta­mus­hen­ki­löt ovat työpai­koilla ristiin tois­tensa vara­jä­se­niä. Esimer­kiksi pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu saat­ta­vat olla tois­tensa varahenkilöitä.

Tule­vina vuosina eläk­keelle jäävien jäsen­ten osuus on kasvussa, mikä on yksi haaste järjes­tä­mis­työlle niin liitossa kuin ammat­tio­sas­toissa. Niska­nen kertoo, että jois­sain ammat­tio­sas­toissa on herätty järjes­tä­mis­työ­hön sen jälkeen, kun jäsen­ti­las­toista on katsottu tarkem­min työs­sä­käy­vien ja eläk­keellä olevien jäsen­ten osuudet.

Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hank­keen avulla liitto tukee osas­toja palk­kaa­maan järjes­tä­jiä. Niska­nen kertoo, että nykyi­set kolme ammat­tio­sas­to­jär­jes­tä­jää saavat toivot­ta­vasti tänä vuonna uusia kolle­goja, kun toiminta on jälleen akti­voi­tu­massa koro­na­pan­de­mian helpottaessa.

järjestämiskampanja

PORUKKA YHTEISTEN ASIOIDEN TAAKSE

Järjes­tä­mis­kam­pan­jat voivat olla työpaikka‑, alue- ja sopi­musa­la­koh­tai­sia tai valta­kun­nal­li­sia. Niska­nen kertoo, että mitta­kaa­vat vaih­te­le­vat, mutta perus­asiat ovat samoja.

– Ihmis­ten väli­set keskus­te­lut ovat kaik­kein tärkeim­piä, Niska­nen sanoo.

Kampan­joi­den keskiössä ovat asiat, joihin haetaan paran­nusta. Valta­kun­nal­li­sella kampan­jalla voidaan hakea yhteis­kun­nal­lista muutosta, ja yrityk­sen tasolla kyse voi olla konkreet­ti­sesta työolo­suh­tei­den korjaamisesta.

Liiton jäse­nyys tarjoaa monen­lai­sia etuja, mutta järjes­tä­mis­toi­min­nassa ne eivät ole ytimessä.

– Jäse­nyyttä ei perus­tella eduilla, vaan työeh­to­jen paran­ta­mi­sella, osal­li­suu­della ja yhtei­sellä teke­mi­sellä, Niska­nen kertoo.

Ihmis­ten väli­set keskus­te­lut ovat kaik­kein tärkeimpiä.

Onnis­tu­neen järjes­tä­mis­kam­pan­jan jälkeen työpai­kan järjes­täy­ty­mi­saste on nous­sut selvästi ja luot­ta­mus­hen­ki­lö­or­ga­ni­saa­tio on laajentunut.

Järjes­täy­ty­neellä työpai­kalla luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ei tarvitse arvailla edus­ta­mansa henki­lös­tön näke­myk­siä, sillä tietoa tulee suju­vasti esimer­kiksi osas­to­jen luottamusmiehiltä.

– Kuinka erilai­nen on fiilis, kun pääluot­ta­mus­mies tietää, että porukka on takana, Niska­nen sanoo.

Järjes­tä­mis­työssä on paljon samaa kuin ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen alkua­joissa: ihmi­set piti puhua mukaan yhtei­seen toimin­taan, jotta muutos olisi mahdollinen.

– Järjes­tä­mi­nen on paluuta juurille, Niska­nen toteaa.

 

JÄRJESTÄMISSANASTOA

DELEGAATIO Työn­te­ki­jä­po­rukka, joka vie neuvot­te­lu­pyyn­nön tai vetoo­muk­sen työnantajalle.
EDUNVALVONTAKYSELY Järjes­tä­mis­työn työkalu, jonka avulla selvi­te­tään ja testa­taan työn­te­ki­jöi­den yhteistä edunvalvontakysymystä.
HIEKOITTAJA Henkilö, joka hidas­taa tai vaikeut­taa järjes­tä­mis­kam­pan­jan etene­mistä työpaikalla.
JOHTOHAHMO Henkilö, joka saa työpai­kalla työn­te­ki­jät liik­keelle ja jota monet työn­te­ki­jät kuuntelevat.
JÄRJESTÄMISKESKUSTELU ELI YKS-YKKÖNEN Henki­lö­koh­tai­nen keskus­telu, jonka tavoit­teena on saada työn­tekijä sitou­tu­maan johon­kin tehtä­vään tai liit­ty­mään jäseneksi.
JOUKO Järjes­tä­mis­työssä käytet­tävä liiton ohjelma, johon tallen­ne­taan kaikki kampan­jassa tapah­tuva toiminta.
KAMPANJA (sisäi­nen) Järjes­tä­mis­kam­panja on sisäi­nen silloin, kun työpai­kalla on jo liitto-orga­ni­saa­tion luot­ta­mus­hen­ki­löitä, mutta he tarvit­se­vat tukea.
KAMPANJA (ulkoi­nen) Järjes­tä­mis­kam­panja on ulkoi­nen silloin, kun työpai­kalla ei ole olemassa olevaa liitto-organisaatiota.
KARTOITUS Selvi­te­tään ammat­tio­sas­ton, alueen tai työpai­kan järjes­töl­li­nen tila ja työn­te­ki­jä­määrä. Nämä vaikut­ta­vat oleel­li­sesti siihen, minkä­lai­nen järjes­tä­mis­kam­panja tehdään.
KOLLEKTIIVINEN TOIMI Työpai­kan tai työyh­tei­sön porukka osoit­taa yhdessä tukensa yhtei­selle edun­val­vonta-asialle tai neuvottelijoille.
PYYHKÄISY Kier­re­tään työpaik­koja ja kysy­tään työn­te­ki­jöi­den kuulu­mi­sia sekä pyyde­tään liit­ty­mään jäse­neksi. Pyyh­käi­syt ovat suun­ni­tel­tuja, mutta niistä ei ole etukä­teen ilmoi­tettu yritys­ten työn­te­ki­jöille tai omistajille.
ROKOTUS Työn­te­ki­jöi­den valmis­ta­mista työnan­ta­jan mahdol­li­siin vastatoimenpiteisiin.

 

Yhteis­työ työnan­ta­jan kanssa on lisään­ty­nyt järjes­tä­mis­kam­pan­jan jälkeen, arvioi­vat Juha Paka­ri­nen, Reija Hirvo­nen ja Tuure Keränen.

Henki muut­tui tehtaalla

Järjes­tä­mis­kam­panja akti­voi Thermo Fisher Scien­ti­ficin työn­te­ki­jät Joen­suussa. Järjes­täy­ty­mi­saste nousi kohis­ten ja luot­ta­mus­toi­miin saatiin lisää tekijöitä.

Kesällä 2020 järjes­tä­mis­toi­mit­sija Timo Suho­nen Teol­li­suus­lii­ton Itä-Suomen toiminta-alueelta kartoitti työpaik­koja, joissa järjes­tä­mis­kam­panja on paikallaan.

Joen­suussa toimiva Thermo Fisher Scien­ti­fic Oy herätti huomion, sillä isolla työpai­kalla oli pelkäs­tään pääluot­ta­mus­mies ja järjes­täy­ty­mi­saste oli hieman yli 50 prosenttia.

Yritys tekee pipet­tien ja pipet­ti­kär­kien ruis­ku­va­lua, kokoon­pa­noa sekä huol­toa ja valmis­taa mikro­kuoppa- ja näytean­nos­le­vyjä. Tuotan­nossa on noin 420 työntekijää.

Suho­nen tapasi pääluot­ta­mus­mies Juha Paka­ri­sen, joka näytti vihreää valoa järjes­tä­mis­kam­pan­jalle. Paka­ri­nen oli palaa­massa töihin kuuden kuukau­den vuorot­te­lu­va­paalta, jonka aikana järjes­täy­ty­mi­saste oli pääs­syt notkah­ta­maan. Koro­na­pan­de­mia oli kiih­dyt­tä­nyt tuot­tei­den menek­kiä, ja yrityk­seen oli palkattu vuorot­te­lu­va­paan aikana paljon uutta työvoimaa.

Työpai­kan kartoi­tuk­sen jälkeen Suho­nen kävi kahden­kes­ki­set keskus­te­lut 30 työn­tekijän kanssa.

– Halusin kuulla työn­te­ki­jöitä, mitä mieltä he ovat työpai­kan tilasta, Suho­nen kertoo.

Järjes­tä­mis­kam­pan­jan ydin­ryh­mään, eli järjes­tä­mis­toi­mi­kun­taan, tuli noin kymme­nen henkeä.

JÄRJESTÄMISKAMPANJA AJAA AITOA ASIAA

Seuraa­vaksi vuorossa oli edun­val­von­ta­ky­sely, jossa kartoi­tet­tiin konkreet­ti­sia asioita, joihin työpai­kalla halut­tiin parannuksia.

– Kun aktii­vit alkoi­vat kier­tää työpaik­kaa kyse­lyn kanssa, samassa yhtey­dessä kysyt­tiin, liitytkö liit­toon, Suho­nen kertoo.

Yli 70 prosent­tia työn­te­ki­jöistä vastasi kyse­lyyn, ja uusia jäse­niä tuli kymme­niä. Konkreet­ti­seksi korjat­ta­vaksi asiaksi nousi yrityk­sen määräämä maski­pakko, josta ei maksettu olosuh­de­li­sää. Maski­pakko ei Thermo Fisher Scien­ti­ficillä liity koro­naan, vaan linjaus oli tehty ennen pandemiaa.

– Jotta kampanja lähtee liik­keelle, vaatii se aidon asian, joka on laajasti koettu ja syvästi tunnettu, Suho­nen kertoo.

Kyse­lyn pohjalta laadit­tiin tiedote, jonka aktii­vi­po­rukka kier­rätti tehtaalla. Tällä­kin kier­rok­sella uusia jäse­niä ilmoit­tau­tui kymmeniä.

– Tavoit­teena oli 50 uutta jäsentä. Alku­tai­pa­leella jo huoma­sin, että tavoite täyt­tyy helpos­ti­kin, Suho­nen kertoo.

järjestämiskampanja
Järjes­tä­mis­kam­panja näkyy selvästi tilas­tossa, joka kertoo kuukausit­tain liit­ty­nei­den uusien jäsen­ten määrän. Aktii­vi­nen ote jäi elämään tehtaalle myös kampan­jan jälkeen.

ULOSMARSSI KÄVI LÄHELLÄ

Kyse­lyn perus­teella oli selvää, että työn­te­ki­jät näki­vät olevansa oikeu­tet­tuja maskien käyt­töön liit­ty­vään olosuhdelisään.

Pääluot­ta­mus­mies Paka­ri­nen kävi asiasta keskus­te­lut työnan­ta­jan kanssa, mutta vasta­kai­kua ei löyty­nyt. Työnan­ta­jan näke­mys oli, että asiasta oli jo aiem­min sovittu.

– Työnan­ta­jal­ta­kaan ei löyty­nyt pöytä­kir­jaa. Oltiin sitä mieltä, että jos ei ole pöytä­kir­jaa, niin asiasta ei ole sovittu, Paka­ri­nen kertoo.

Seuraa­vaksi järjes­tä­mis­kam­pan­jan työka­lu­pa­kista otet­tiin vetoo­mus. 80 prosent­tia työn­te­ki­jöistä alle­kir­joitti vetoo­muk­sen, jossa edel­ly­tet­tiin olosuh­de­li­sän maksamista.

– Saatiin luotua ymmär­rys, että työn­te­ki­jöillä on oikeus vaatia paran­nuk­sia, Suho­nen kertoo.

Porukka näki, että akti­voi­tu­malla, liit­ty­mällä liit­toon ja yhdessä toimi­malla voi vaikuttaa.

Vetoo­mus ei muut­ta­nut työnan­ta­jan näke­mystä, joten järjes­tä­mis­toi­mi­kunta päätti ulos­mars­sista, jos asiaa ei saada ratkais­tua tiet­tyyn päivään mennessä. Ammat­tio­sasto ilmoitti tuke­vansa ulos­mars­siin osal­lis­tu­via lakkotuella.

Ulos­marssi kuiten­kin peruun­tui viime hetkillä, sillä työnan­taja löysi maskien käytöstä vuosia aiem­min tehdyn sopi­muk­sen. Olosuh­de­li­sää ei saatu, mutta ratkaisu ei johta­nut liitosta eroamisiin.

– Porukka näki, että akti­voi­tu­malla, liit­ty­mällä liit­toon ja yhdessä toimi­malla voi vaikut­taa, Suho­nen sanoo.

HYVÄN KEHÄ PYÖRIMÄÄN

Kampan­jan aikana saatiin 123 uutta jäsentä ja järjes­täy­ty­mi­saste nousi noin 75 prosent­tiin. Työn­te­ki­jöi­den akti­voi­tu­mi­sen ansiosta tehtaalla on nyky­ään pääluot­ta­mus­mie­hen lisäksi vara­pää­luot­ta­mus­mies ja kaksi osas­ton luottamusmiestä.

– Tuli posi­tii­vi­nen fiilis, ja hyvän kehä alkoi pyöriä, Suho­nen sanoo.

Noin neljä kuukautta kestä­nyt kampanja jätti pysy­vän jäljen Thermo Fisher Scien­ti­ficin toimin­ta­kult­tuu­riin. Työpai­kalla on ymmär­retty, että akti­voi­tu­malla voi vaikuttaa.

– Ihan oikeasti hämmäs­te­lin sitä pitkän aikaa, että kato­han perhana, henki muut­tui tehtaalla, Paka­ri­nen kertoo.

Osas­ton luot­ta­mus­mies Reija Hirvo­nen ja pääluot­ta­mus­mies Juha Paka­ri­nen kerto­vat, että huhu­pu­heet ovat vähen­ty­neet, kun luot­ta­mus­hen­ki­löitä on nyky­ään eri osas­toilla ja vuoroissa.

Tieto kulkee tiimityönä

– Ette usko­kaan, miten paljon minua jeesaa, kun olette mukana, pääluot­ta­mus­mies Juha Paka­ri­nen sanoo vara­pää­luot­ta­mus­mies Tuure Kerä­selle ja osas­ton luot­ta­mus­mies Reija Hirvo­selle.

Kerä­nen ja Hirvo­nen akti­voi­tui­vat luot­ta­mus­teh­tä­viin Thermo Fisher Scien­ti­ficin järjes­tä­mis­kam­pan­jan aikana.

– Saatiin liiton toimin­taa näky­väksi. Se on monelle merkit­tävä juttu, että liiton tuki on takana, Kerä­nen sanoo.

Vuodesta 2017 tehtaalla työs­ken­nel­lyt Kerä­nen kertoo, että päätös vara­pää­luot­ta­mus­mie­heksi pyrki­mi­sestä syntyi Paka­ri­sen aloitteesta.

– Mietin, olenko minä oikeasti kyke­nevä tehtä­vään. Lopulta uskoin, kun Juha sanoi, että kyllä sinä siihen pystyt, Kerä­nen kertoo.

Saatiin liiton toimin­taa näky­väksi. Se on monelle merkit­tävä juttu, että liiton tuki on takana.

Noin kymme­nen vuotta tehtaalla työs­ken­nel­lyt Hirvo­nen kertoo, että oli aiem­min vannou­tu­nut YTK:lainen. Halu muut­taa asioita parem­paan suun­taan sai liit­ty­mään liiton jäse­neksi ja ryhty­mään luot­ta­mus­teh­tä­vään, eikä päätös ole kaduttanut.

– Aluksi työnan­taja ei halun­nut myön­tää, että olisin osas­ton luot­tona. Nyt se on alettu hyväk­syä, Hirvo­nen kertoo.

Palkit­se­vinta luot­ta­mus­teh­tä­vissä on olla teke­mässä muutosta parem­paan päin.

– Työka­ve­rit voivat hyvin ja jaksa­vat, se on ykkös­asia. Sen takia lähdin hommaan, Hirvo­nen kertoo.

Osas­ton luot­ta­mus­mies Reija Hirvonen

YHTEISTYÖ SYVENEE

Aiem­min työnan­taja teki päätök­siä keskus­te­le­matta työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jien kanssa, mutta nyky­ään ajatuk­sia vaih­de­taan entistä enemmän.

– Nyt tehdään yllät­tä­vän­kin paljo­nyh­teis­työtä. Olisiko muut­tu­nut kampan­jan myötä, että halu­taan tietää puolin ja toisin ajatuk­sia, Paka­ri­nen kertoo.

Nyky­ään tieto kulkee tehtaalla entistä vilk­kaam­min. Keskey­ty­mä­töntä kolmi­vuo­ro­työtä tehtäessä henki­löstö on harvoin yhtei­sesti koolla. Tästä­kin syystä on tärkeää, että osas­toilla ja vuoroissa on luottamushenkilöitä.

– Ollaan Reijan kanssa ristiin vuoroissa, niin jomman­kum­man saa kiinni. Kohot ovat vedessä, niin saadaan kuulla asioista nopeam­min, Kerä­nen sanoo.

– Hyvä, että on naisia­kin luot­ta­mus­teh­tä­vissä, kun kaikki eivät uskalla lähes­tyä miehiä. Hyvää palau­tetta olen saanut tuotan­nosta, Hirvo­nen kertoo.

Kun asioi­hin pääs­tää kiinni tuoreel­taan, huhut ja väärin­kä­si­tyk­set vähenevät.

– Asia pysyy asiana, ja kuulo­pu­heet jäävät pois, Hirvo­nen sanoo.

Vara­pää­luot­ta­mus­mies Tuure Keränen

ENERGIAA KAMPANJASTA

Yhteis­toi­min­nan syve­ne­mi­nen on vielä alussa, eikä toimin­ta­kult­tuuri muutu hetkessä. Työnan­ta­jan edus­ta­jia on monta ja heissä on ollut vaih­tu­vuutta, joten tilan­teet vaih­te­le­vat henkilöittäinkin.

– Iso vene ei kään­nyt nopeasti, Paka­ri­nen kuvailee.

Jatkossa olisi hyvä saada työn­te­ki­jöi­den edus­tus myös yrityk­sen johtoryhmään.

– Siel­lä­hän ne töllön­työt yleensä pääte­tään. Ehtisi jo siellä keskus­tella, ennen kuin asia lähtee laukalle, Paka­ri­nen sanoo.

Luot­ta­mus­mies­tiimi on suun­ni­tel­lut, että syksyllä 2022 käydään jälleen läpi ei-jäse­niä. Kampan­jan jälkeen järjes­tä­mi­nen on helpom­paa, kun yhtei­nen henki on syttynyt.

– Toivoi­sin, että jokai­sessa työpai­kassa olisi kerran järjes­tä­mis­kam­panja. Se antaa niin paljon ener­giaa työpai­kalle, Paka­ri­nen sanoo.