Liitossa
”Koulutus avasi silmät” – suomalaisen työelämän pelisäännöt tutuiksi
Teollisuusliiton järjestämä englanninkielinen pilottikoulutus työelämän säännöistä keräsi 19 aktiivista osallistujaa Murikka-opistoon. Työelämän käytäntöjä avattiin keskustellen.
Debra Haroon, Olusola Adekoya ja Marius-Ovidiu Bucur osallistuivat 1.–3. kesäkuuta Murikka-opistossa Teollisuusliiton järjestämälle The rules of working life in English – Työelämän pelisäännöt englannin kielellä -kurssille.
– Näen, että tulevaisuudessa voisin toimia luottamusmiehenä, Haroon kertoo.
– Tämä koulutus avasi silmät. Kaikki on mahdollista, Adekoya sanoo.
Ensimmäistä kertaa järjestetylle kurssille osallistui 19 henkeä Teollisuusliiton eri toimialoilta. Osallistujien taustat ovat eri puolilla maailmaa, mutta yhteistä oli halu oppia lisää suomalaisen työelämän säännöistä.
– Koulutus on antanut meille laukullisen työkaluja tulevaisuutta varten, Haroon kertoo.
– Kurssi oli hyvin organisoitu ja myös viihdyttävä, Bucur vahvistaa.
Kurssin sisältöihin kuului muun muassa perustietoa työsopimuksista, työehtosopimuksista ja suomalaisesta työlainsäädännöstä.
– Ymmärrän nyt, että minäkin olen toiminut väärin, kun en ole tiennyt asioita, Bucur kertoo.
OSAAMINEN KÄYTTÖÖN
Haroon muutti Pakistanista Suomeen vuonna 2014. Hänen ammattinsa on opettaja, mutta oman alan vakituista työtä ei ole löytynyt. Hän työskentelee tekstiilihuoltoalalla Lindström Oy:ssä Turussa.
– Kieli voi olla muuri töiden saamisen tiellä, Haroon kertoo ja toivoo, ettei osaamista heitettäisi hukkaan kielikysymysten takia.
Suomessa ihmiset ovat yleisesti ystävällisiä, mutta Haroon on kohdannut myös rasismia. Hän työskenteli useita vuosia ilman ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyyttä, mutta liittyi Teollisuusliittoon sen jälkeen, kun työnantaja oli vinkannut liiton ja kassan jäsenyydestä.
Suomessa päivittäisten toimien hoitaminen luonnistuu hyvin englanniksi. Erikoissanastot ja laintulkinta voivat kuitenkin tuottaa pulmia.
– Oma esimieheni aloittaa suomeksi, mutta jatkaa englanniksi, jos näkee, etten ymmärrä, Bucur antaa esimerkin.
Liitto auttaa, mutta itse pitää ottaa vastuu tekemisistään.
Bucur muutti viisi vuotta sitten Suomeen Romaniasta. Hän työskentelee Steelcomp Vaasa Oy:ssä mekaanikkona.
Alkuun hän oli Yleisen työttömyyskassan jäsen siinä luulossa, että YTK on ammattiliitto. Töissä vastaan tulleen ongelmatilanteen yhteydessä selvisi asioiden todellinen laita, ja hän liittyi Teollisuusliittoon.
– Liitto auttaa, mutta itse pitää ottaa vastuu tekemisistään, Bucur sanoo.
Suomalaista yritysten ja ammattiliittojen välistä tasapainoa hän pitää toimivana. Romaniassa toimivaa työmarkkinajärjestelmää vielä rakennetaan, Bucur vertailee.
TOIVEENA LISÄÄ KOULUTUSTA
Adekoya muutti 14 vuotta sitten Nigeriasta Suomeen opiskelemaan. Nykyisin hän työskentelee Valmet Automotive Oy:n Uudenkaupungin autotehtaalla.
– Liityin liittoon, kun tulin Valmetille. Joku silloin neuvoi, että on hyvä olla jäsen, niin saa suojaa, Adekoya kertoo.
– Jäsenenä tiedät, että sinulla on tuki takanasi. Liitto ei kuitenkaan tee väärästä oikeaa. Pitää olla hyvä kaveri töissä, Adekoya jatkaa.
Autotehtaalla työskentely on maistunut Adekoyalle, mutta hän toivoisi työyhteisöön enemmän sosiaalisen kanssakäymisen tilaisuuksia. Siten myös tieto leviäisi tehokkaammin yhteisössä.
Haastateltu kolmikko pohtii, että jatkossa englanninkieliset kurssit voisivat olla suunnattu kaikille liiton jäsenille. Pilottikurssilla osallistujat olivat ulkomaalaistaustaisia.
– Olisi hyvä, jos olisi integroituja ohjelmia, joissa suomalaiset ja ulkomaalaiset harjoittelisivat yhdessä, Haroon sanoo.
– Kiitos liitolle tästä koulutuksesta. Tätä halutaan lisää, Adekoya sanoo.
YLEISTIETOA JA KESKUSTELUA
Englanninkielisen kurssin vetivät Teollisuusliiton sopimusasiantuntijat Riikka Vasama ja Martti Paavilainen.
– Murikan ja koulutusyksikön kanssa on todettu, että vieraskieliselle koulutukselle on tarvetta, Vasama kertoo.
Pilottikurssi on rakennettu luottamusmiesten peruskurssin pohjalta.
– Kävimme läpi yleistietoa luottamusmiestoiminnasta ja siitä, miten voi osallistua liiton toimintaan, Vasama kertoo.
Kävimme läpi yleistietoa luottamusmiestoiminnasta ja siitä, miten voi osallistua liiton toimintaan.
Kurssilaisten iso määrä ja aktiivinen ote ilahduttavat opettajia.
– Keskustelimme runsaasti työsopimuksista, työehtosopimuksista, Suomen laeista ja niiden suhteesta toisiinsa, Paavilainen kertoo.
Kurssilaisilla oli paljon yksityiskohtaisia kysymyksiä, joihin on hankala antaa yksiselitteistä vastausta, sillä lait ja sopimukset eivät kerro kaikkea tyhjentävästi. Viimekädessä ratkaisua haetaan oikeusasteista.
– Toivottavasti saimme välitettyä viestin, että aina asioihin ja ongelmiin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, Vasama kertoo.
OIKEUS KOULUTTAUTUA
Kurssia markkinoitiin suorilla sähköposteilla liiton jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet kielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Heitä on noin 3 500.
– Heille oli uusi asia, että on oikeus tulla Murikkaan kouluttautumaan liiton kustannuksella, Vasama kertoo.
Kurssilaisilta tuli sekä kritiikkiä että kehuja työpaikkojen luottamusmiehille. Ilman yhteistä kieltä asioiden edistäminen voi olla vaikeaa, mutta paljon on myös kiinni asenteesta.
– Meidän pitää pystyä tukemaan luottamusmiehiä, jotka työskentelevät työpaikoilla, joissa on maahanmuuttajia, Paavilainen sanoo.
Teollisuusliiton koulutukset löytyvät kurssikalenteri Telmosta osoitteesta teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri
