”Koulu­tus avasi silmät” – suoma­lai­sen työelä­män peli­sään­nöt tutuiksi

Debra Haroon, Olusola Adekoya ja Marius-Ovidiu Bucur osal­lis­tui­vat 1.–3. kesä­kuuta Murikka-opis­tossa Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­mälle The rules of working life in English – Työelä­män peli­sään­nöt englan­nin kielellä -kurs­sille.

– Näen, että tule­vai­suu­dessa voisin toimia luot­ta­mus­mie­henä, Haroon kertoo.

– Tämä koulu­tus avasi silmät. Kaikki on mahdol­lista, Adekoya sanoo.

Ensim­mäistä kertaa järjes­te­tylle kurs­sille osal­lis­tui 19 henkeä Teol­li­suus­lii­ton eri toimia­loilta. Osal­lis­tu­jien taus­tat ovat eri puolilla maail­maa, mutta yhteistä oli halu oppia lisää suoma­lai­sen työelä­män säännöistä.

– Koulu­tus on anta­nut meille laukul­li­sen työka­luja tule­vai­suutta varten, Haroon kertoo.

– Kurssi oli hyvin orga­ni­soitu ja myös viih­dyt­tävä, Bucur vahvistaa.

Kurs­sin sisäl­töi­hin kuului muun muassa perus­tie­toa työso­pi­muk­sista, työeh­to­so­pi­muk­sista ja suoma­lai­sesta työlainsäädännöstä.

– Ymmär­rän nyt, että minä­kin olen toimi­nut väärin, kun en ole tien­nyt asioita, Bucur kertoo.

OSAAMINEN KÄYTTÖÖN

Haroon muutti Pakis­ta­nista Suomeen vuonna 2014. Hänen ammat­tinsa on opet­taja, mutta oman alan vaki­tuista työtä ei ole löyty­nyt. Hän työs­ken­te­lee teks­tii­li­huol­toa­lalla Lind­ström Oy:ssä Turussa.

– Kieli voi olla muuri töiden saami­sen tiellä, Haroon kertoo ja toivoo, ettei osaa­mista heitet­täisi hukkaan kieli­ky­sy­mys­ten takia.

Suomessa ihmi­set ovat ylei­sesti ystä­väl­li­siä, mutta Haroon on kohdan­nut myös rasis­mia. Hän työs­ken­teli useita vuosia ilman ammat­ti­lii­ton ja työt­tö­myys­kas­san jäse­nyyttä, mutta liit­tyi Teol­li­suus­liit­toon sen jälkeen, kun työnan­taja oli vinkan­nut liiton ja kassan jäsenyydestä.

Suomessa päivit­täis­ten toimien hoita­mi­nen luon­nis­tuu hyvin englan­niksi. Erikois­sa­nas­tot ja lain­tul­kinta voivat kuiten­kin tuot­taa pulmia.

– Oma esimie­heni aloit­taa suomeksi, mutta jatkaa englan­niksi, jos näkee, etten ymmärrä, Bucur antaa esimerkin.

Liitto auttaa, mutta itse pitää ottaa vastuu tekemisistään.

Bucur muutti viisi vuotta sitten Suomeen Roma­niasta. Hän työs­ken­te­lee Steelcomp Vaasa Oy:ssä mekaanikkona.

Alkuun hän oli Ylei­sen työt­tö­myys­kas­san jäsen siinä luulossa, että YTK on ammat­ti­liitto. Töissä vastaan tulleen ongel­ma­ti­lan­teen yhtey­dessä selvisi asioi­den todel­li­nen laita, ja hän liit­tyi Teollisuusliittoon.

– Liitto auttaa, mutta itse pitää ottaa vastuu teke­mi­sis­tään, Bucur sanoo.

Suoma­laista yritys­ten ja ammat­ti­liit­to­jen välistä tasa­pai­noa hän pitää toimi­vana. Roma­niassa toimi­vaa työmark­ki­na­jär­jes­tel­mää vielä raken­ne­taan, Bucur vertailee.

TOIVEENA LISÄÄ KOULUTUSTA

Adekoya muutti 14 vuotta sitten Nige­riasta Suomeen opis­ke­le­maan. Nykyi­sin hän työs­ken­te­lee Valmet Auto­mo­tive Oy:n Uuden­kau­pun­gin autotehtaalla.

– Liityin liit­toon, kun tulin Valme­tille. Joku silloin neuvoi, että on hyvä olla jäsen, niin saa suojaa, Adekoya kertoo.

– Jäse­nenä tiedät, että sinulla on tuki taka­nasi. Liitto ei kuiten­kaan tee väärästä oikeaa. Pitää olla hyvä kaveri töissä, Adekoya jatkaa.

Auto­teh­taalla työs­ken­tely on mais­tu­nut Adeko­y­alle, mutta hän toivoisi työyh­tei­söön enem­män sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen tilai­suuk­sia. Siten myös tieto leviäisi tehok­kaam­min yhteisössä.

Haas­ta­teltu kolmikko pohtii, että jatkossa englan­nin­kie­li­set kurs­sit voisi­vat olla suun­nattu kaikille liiton jäse­nille. Pilot­ti­kurs­silla osal­lis­tu­jat olivat ulkomaalaistaustaisia.

– Olisi hyvä, jos olisi integroi­tuja ohjel­mia, joissa suoma­lai­set ja ulko­maa­lai­set harjoit­te­li­si­vat yhdessä, Haroon sanoo.

– Kiitos liitolle tästä koulu­tuk­sesta. Tätä halu­taan lisää, Adekoya sanoo.

YLEISTIETOA JA KESKUSTELUA

Englan­nin­kie­li­sen kurs­sin veti­vät Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­asian­tun­ti­jat Riikka Vasama ja Martti Paavi­lai­nen.

– Muri­kan ja koulu­tusyk­si­kön kanssa on todettu, että vieras­kie­li­selle koulu­tuk­selle on tarvetta, Vasama kertoo.

Pilot­ti­kurssi on raken­nettu luot­ta­mus­mies­ten perus­kurs­sin pohjalta.

– Kävimme läpi yleis­tie­toa luot­ta­mus­mies­toi­min­nasta ja siitä, miten voi osal­lis­tua liiton toimin­taan, Vasama kertoo.

Kävimme läpi yleis­tie­toa luot­ta­mus­mies­toi­min­nasta ja siitä, miten voi osal­lis­tua liiton toimintaan.

Kurs­si­lais­ten iso määrä ja aktii­vi­nen ote ilah­dut­ta­vat opettajia.

– Keskus­te­limme runsaasti työso­pi­muk­sista, työeh­to­so­pi­muk­sista, Suomen laeista ja niiden suhteesta toisiinsa, Paavi­lai­nen kertoo.

Kurs­si­lai­silla oli paljon yksi­tyis­koh­tai­sia kysy­myk­siä, joihin on hankala antaa yksi­se­lit­teistä vastausta, sillä lait ja sopi­muk­set eivät kerro kaik­kea tyhjen­tä­västi. Viime­kä­dessä ratkai­sua haetaan oikeusasteista.

– Toivot­ta­vasti saimme väli­tet­tyä vies­tin, että aina asioi­hin ja ongel­miin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, Vasama kertoo.

OIKEUS KOULUTTAUTUA

Kurs­sia mark­ki­noi­tiin suorilla sähkö­pos­teilla liiton jäse­nille, jotka ovat ilmoit­ta­neet kielek­seen muun kuin suomen tai ruot­sin. Heitä on noin 3 500.

– Heille oli uusi asia, että on oikeus tulla Murik­kaan koulut­tau­tu­maan liiton kustan­nuk­sella, Vasama kertoo.

Kurs­si­lai­silta tuli sekä kritiik­kiä että kehuja työpaik­ko­jen luot­ta­mus­mie­hille. Ilman yhteistä kieltä asioi­den edis­tä­mi­nen voi olla vaikeaa, mutta paljon on myös kiinni asenteesta.

– Meidän pitää pystyä tuke­maan luot­ta­mus­mie­hiä, jotka työs­ken­te­le­vät työpai­koilla, joissa on maahan­muut­ta­jia, Paavi­lai­nen sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton koulu­tuk­set löyty­vät kurs­si­ka­len­teri Telmosta osoit­teesta teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri

Artik­keli on julkaistu Teki­jässä myös englanniksi.