irtisanoutuminen

Irti­sa­nou­tu­mi­nen ei muuta sään­töjä kesälläkään

21.6.2022

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS ISTOCK JA EMILIE UGGLA

Työpai­kan vaihto voi tulla ajan­koh­tai­seksi kesällä. Irti­sa­nou­tuessa esimer­kiksi lomiin liit­ty­vät asiat voivat mieti­tyt­tää. Ylei­set sään­nöt päte­vät myös irti­sa­nou­tu­mis­ti­lan­teessa, kertoo juristi Kata­riina Stoor.

Kesä on aktii­vista työpaik­ko­jen vaih­ta­mi­sen aikaa. Kesäi­sin Teol­li­suus­lii­ton päivys­tyk­seen tule­vat kyse­lyt liit­ty­vät usein irti­sa­no­mi­sai­koi­hin ja lomiin.

Juristi Kata­riina Stoor Teol­li­suus­lii­ton oikeu­del­li­sesta yksi­köstä kertoo, että pääsään­töi­sesti kesä ja loma­kausi eivät muuta työsuh­teen irti­sa­no­mi­seen liit­ty­viä sääntöjä.

Kata­riina Stoor

– Irti­sa­no­mi­sai­kaa on nouda­tet­tava kesän­kin aikana. Toki työnan­ta­jan kanssa voi sopia, että lähtee välit­tö­mästi tai esimer­kiksi viikon päästä, Stoor sanoo.

Irti­sa­no­mi­sai­kana täytyy tehdä normaa­listi töitä, ellei työnan­taja vapauta työn­te­ko­vel­voit­teesta. Irti­sa­no­mi­sa­jalta saa normaa­lin palkan.

Työsuh­teen irti­sa­no­mi­sa­jat kannat­taa tarkis­taa oman alan työeh­to­so­pi­muk­sesta. Työsuh­teen kesto vaikut­taa irti­sa­no­mi­sa­jan pituu­teen. Lyhin irti­sa­no­mi­saika on 14 vuorokautta.

Irti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tus jäte­tään henki­lö­koh­tai­sesti työnan­ta­jan edus­ta­jalle, jolloin irti­sa­no­mi­saika alkaa kulua saman tien. Jos työnan­ta­jaa ei tavoi­teta, irti­sa­nou­tu­mi­nen voidaan toimit­taa postitse tai sähkö­pos­titse. Tällöin työnan­ta­jan katso­taan vastaa­not­ta­neen ilmoi­tuk­sen seit­se­män päivän päästä vies­tin lähettämisestä.

Irti­sa­nou­tu­mi­sen voi hoitaa myös puhe­li­mitse, jolloin kannat­taa lähet­tää irti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tus myös sähkö­pos­tilla. On tärkeää, että irti­sa­nou­tu­mi­nen voidaan tarvit­taessa näyt­tää toteen.

LOMIEN SÄÄNNÖT EIVÄT MUUTU

Työsuh­teen irti­sa­no­mi­nen ei muuta vuosi­lo­man sijoit­ta­mi­seen liit­ty­viä sääntöjä.

– Työnan­taja voi sijoit­taa vuosi­lo­man myös irti­sa­no­mi­sai­kaan, kunhan se noudat­taa loman sijoit­ta­mista ja lomista ilmoit­ta­mista koske­via vuosi­lo­ma­lain sään­nök­siä, Stoor kertoo.

Työnan­taja voi sijoit­taa loma­kau­delle (2.5.–30.9.) 24 vuosi­lo­ma­päi­vää eli niin sano­tun kesä­lo­man. Pääsään­töi­sesti loma pitää ilmoit­taa kuukausi etukä­teen. Irti­sa­nou­tu­mi­nen ei myös­kään ole peruste siir­tää jo myön­net­tyä lomaa.

– Työnan­taja ei voi ilmoit­taa, että olet huomi­sesta alkaen lomalla tai velvol­li­nen keskeyt­tä­mään jo alka­neen loman, Stoor kertoo.

Huhti­kuusta alkaen lomat kerty­vät seuraa­valle vuodelle. Irti­sa­no­mi­sa­jalle ei voi yksi­puo­li­sesti määrätä pidet­tä­väksi seuraa­van vuoden lomia. Sopien se on kuiten­kin mahdollista.

Jos työnan­taja ei maksa loppu­ti­liä, on syytä pikai­sesti kään­tyä palk­ka­tur­va­vi­ran­omais­ten puoleen.

Pitä­mättä jääneet lomat makse­taan loma­kor­vauk­sena loppu­ti­lin yhtey­dessä. Myös työai­ka­pank­kien plus­sa­tun­nit makse­taan ja miinus­tun­nit peri­tään työsuh­teen päät­tyessä. Loppu­ti­lissä makse­taan myös pitä­mättä jääneet työajan lyhen­nys­va­paat, liuku­ma­va­paat ja palveluvuosilisä.

Työsuh­teen päät­tyessä myös viimei­seltä kuukau­delta kertyy lomaa, jos työpäi­viä tai työs­sä­olon veroi­sia päiviä on riit­tä­västi. Täysiai­kai­sessa työssä työpäi­viä pitää olla vähin­tään 14.

Loma­ra­hoista määrä­tään pelkäs­tään työehtosopimuksissa.

– On syytä tarkis­taa omasta työeh­to­so­pi­muk­sesta, miten loma­raha käyt­täy­tyy työsuh­teen päät­tyessä. Määräyk­sissä on eroja, Stoor kertoo.

Esimer­kiksi tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den työeh­to­so­pi­muk­sen mukaan loma­raha makse­taan koko­nai­suu­des­saan pide­tyn vuosi­lo­man osalta. Sen sijaan loma­kor­vauk­sesta ei makseta loma­ra­haa työn­tekijän irtisanoutuessa.

LOPPUTILI AJALLAAN

Loppu­tili pitää maksaa työsuh­teen viimei­senä päivänä, jos muuta ei ole sovittu työeh­to­so­pi­muk­sessa tai työso­pi­muk­sessa. Tyypil­li­sesti loppu­tili makse­taan seuraa­vana palkanmaksupäivänä.

Jos loppu­ti­liä ei makseta ajal­laan, työn­te­ki­jällä on oikeus odotusa­jan palk­kaan korkein­taan kuudelta päivältä. Myös viiväs­tys­ko­rot tule­vat työnan­ta­jan suori­tet­ta­vaksi, jos loppu­tili myöhästyy.

– Jos työnan­taja ei maksa loppu­ti­liä, on syytä pikai­sesti kään­tyä palk­ka­tur­va­vi­ran­omais­ten puoleen, Stoor kertoo.

Koko Suomen palk­ka­turva-asiat hoide­taan keski­te­tysti Uuden­maan ELY-keskuk­sessa. Palk­ka­tur­va­lain perus­teella makset­ta­van palk­ka­tur­van maksimi on 19 000 euroa työn­te­ki­jää kohti.

Palk­ka­tur­va­ha­ke­mus on tehtävä kolmen kuukau­den kuluessa päivästä, jolloin loppu­tili olisi kuulu­nut maksaa.

Työsuh­teen päät­tyessä työn­te­ki­jällä on oikeus saada työto­dis­tus. Työn­tekijän niin pyytäessä todis­tuk­seen on merkit­tävä myös työsuh­teen päät­ty­mi­sen syy sekä arvio työsuorituksesta.

LIITTO NEUVOO LÄPI KESÄN

Jos irti­sa­nou­tu­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia ilme­nee, kannat­taa ottaa yhteys työpai­kan pääluot­ta­mus­mie­heen tai liiton työsuh­de­neu­von­taan. Teol­li­suus­liit­to­lais­ten alojen työeh­to­so­pi­muk­set löyty­vät verkosta osoit­teesta www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset.

Teol­li­suus­lii­ton työsuh­de­neu­vonta palve­lee maanan­taista perjan­tai­hin kello 8.30–15 nume­rossa 020 690 447. Neuvon­nan sähkö­pos­tio­soite on työsuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi.