Kiuas on saunan sydän

Kiuas-sanan alkuperän arvellaan viittaavaan kiviin tai kivikasaan. Suomen kielen murteista ja lähimmistä sukukielistä löytyy paljon samankaltaisia sanoja, kuten kiukua karjalan kielessä.

Saunaa ei voi pitää suomalaisena keksintönä, sillä hikikylpyjä ja saunomista on harjoitettu yhtä lailla myös muissa kulttuureissa. Meillä saunominen on kuitenkin säilynyt oleellisena osana kulttuuria tähän päivään saakka. Suomalainen saunomisperinne hyväksyttiinkin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle vuoden 2020 lopulla.

Saunan kiuasta voidaan sanoa sen sydämeksi, sieluksi tai moottoriksi. Sauna herää eloon, kun se lämmitetään. Kaikkein vanhin kiuastyyppi on savusaunoissa käytetty rauniokiuas, kivinen latomus.

Kiukaat voidaan jakaa lämmitystavan mukaan kerta- ja jatkuvalämmitteisiin. Kertalämmitteinen kiuas on lämmitetty valmiiksi ennen saunomista, kun taas jatkuvalämmitteisessä kiukaassa on tuli tai lämpövastukset päällä vielä saunomisen aikana.

Kertalämmitteisiä kiukaita on savusaunoissa, kun taas useimmat puulämmitteiset kiukaat ja suurin osa sähkölämmitteisistä kiukaista on jatkuvalämmitteisiä.

Vaikka kiuas olisi kuinka hyvä, pitää saunassa ottaa huomioon myös lauteiden sijainti, ilmanvaihto ja kiuaskivet.

Kertalämmitteinen kiuas tarvitsee suuremman kivimäärän ja pidemmän lämmitysajan. Suomen suurimmat kiukaat löytyvät suurista savusaunoista. Niissä saattaa olla kiviainesta tuhansia kiloja. Tällaisia, todella suuria tilaussaunoja ovat esimerkiksi Tupaswilla Laukaassa, Herrankukkaro Naantalin Rymättylässä ja Rauhalahden kylpylähotellin savusauna Kuopiossa.

– Ennen sotia vähintään puolet suomalaisista saunoista oli savusaunoja. Muutos tapahtui 1950-luvulla, kun saunoissa alettiin käyttää jatkuvalämmitteisiä kiukaita. Sen jälkeen alkoi taas uusi aikakausi sähkökiukaiden yleistyessä, tiivistää kouvolalainen saunaharrastaja Pekka Paasonen.

Paasonen on halunnut edistää aktiivisesti suomalaista saunakulttuuria. Hän on ollut mukana Saunominen Unescoon -ohjausryhmässä sekä Kansainvälisessä Savusaunaklubissa, jossa hän on osallistunut saunojen arviointiin. Paasonen toimii myös Saunamestari Killan puheenjohtajana.

– Toisinaan ihmiset panostavat paljon saunan sisustukseen, mutta eivät kiukaaseen. Se on mielestäni vähän sama kuin ostettaisiin Mersu Ladan koneella, Paasonen kiteyttää.

– Saunakokemukseen vaikuttavat monet eri tekijät. Vaikka kiuas olisi kuinka hyvä, pitää saunassa ottaa huomioon myös lauteiden sijainti, ilmanvaihto ja kiuaskivet.

Lauteet pitää tehdä ylös, sinne, missä lämpö on. Ilmanvaihdon pitää toimia, ja saunan on tuoksuttava puhtaalta. Kiuaskivillä on myös suuri merkitys. Suomessa käytetyin kiuaskivi on oliviini-diabaasi, mutta markkinoilla on muitakin vaihtoehtoja, kuten keraamisia kiviä.

– On tarkasteltava myös omia saunanlämmitystapoja. Onko niissä parantamisen varaa? Puusaunassa tulipesää ei pidä ahtaa täyteen, ja polttopuun on oltava riittävän kuivaa.

Sähkökiuas on Niilon keksintö

Maailman ensimmäisen tehdasvalmisteisen kiukaan on tiettävästi valmistanut vuonna 1938 suomalainen Oy Metalliteos, joka tunnetaan nykyään nimellä Metos. Kiuas asennettiin SOK:n Vaasan konttorin saunaan. Ammattikeittiölaitteita valmistava Metos on nykyään osa Hackman-konsernia.

Varsinaiseen vauhtiin sähkökiukaan sarjavalmistus pääsi 1960-luvulla, minkä myötä kiukaita myytiin Japaniin ja Yhdysvaltoihin saakka. Kiukaan sähkösuunnittelusta vastasi insinööri Niilo Jernvall, joka sovelsi kiukaaseen pienen ammattikeittiölieden tekniikkaa.

Harvia maailman suurin valmistaja

Suomessa myydään sekä kotimaisia että kokonaan tai osittain muualla valmistettuja kiukaita. Kaikkiaan Suomessa toimii parikymmentä kiuasvalmistajaa. Kiuasmarkkinoilla on valittavana satoja erilaisia malleja.

Yksi vanhimmista kotimaisista kiuasvalmistajista on Narvi, joka on valmistanut kiukaita vuodesta 1937.

Pörssiyhtiö Harvia, jonka pääpaikka sijaitsee Muuramessa, on nykyään maailman suurin kiukaiden ja saunatuotteiden valmistaja. Suomen lisäksi sillä on tuotantoa muun muassa Saksassa, Romaniassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Jämsän saunakylä kutsuu saunomaan

Jämsän Juokslahdessa sijaitsevassa Saunakylässä pääsee tutustumaan maailman laajimpaan suomalaisten savusaunojen kokoelmaan.

Paikan avajaisia vietettiin kesällä 2017. Tätä ennen Saunakylä sijaitsi Muuramessa, mistä saunoja siirrettiin Jämsään Päijänteen rannalle.

Jämsän Saunakylässä on yli kaksikymmentä savusaunaa. Vanhin 1700-luvun sauna on peräisin Enontekiön Palojärveltä. Osa saunoista on museoitu, mutta kahdeksan on käyttökunnossa. Saunoihin pääsee kylpemään kesälauantaisin.