Juttu luistaa löylyssä – ”Saunassa saa stressit ja lihasjumit pois”

SATU OINAS

Ammattiosaston toimistonhoitaja
Asikkala
Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao 23, Lahti

Saunassa asiatkin ovat alasti

– Pienestä pitäen on tottunut, että sauna on sellainen paikka, jossa parannetaan maailmaa, eikä siellä saa kiroilla tai piereskellä, kertoo asikkalalainen Satu Oinas.

Lapsuutensa Posiolla Lapissa elänyt Oinas kertoo, että sauna ja lumi ovat luonteva yhdistelmä.

– Talvella mentiin saunasta tekemään lumienkelit, Oinas kertoo.

Sauna liittyy myös muistoihin, joissa kotoa pois muuttaneet sisarukset palasivat yhteen kesälomillaan. Perheessä on seitsemän sisarusta.

– Saunaa lämmitettiin porukalla. Se oli semmoinen yhdistävä tekijä, Oinas kertoo.

Saunalla uskotaan olevan myös parantavia voimia. Oinas kertoo, että hänen äitinsä kuppasi perheen saunassa.

– Vanha konsti on, että jos ei ole kuumetta, sauna on parannuspaikka. Saunassa saa stressit ja lihasjumit pois. Jos olen yksin saunassa, niin nostan jalat kattoon, Oinas kertoo.

Satu Oinas kertoo parhaita saunamuistoja ja pohtii Murikan maisemien merkitystä.

Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23:n toimistonhoitajana työskentelevä Oinas on vakiovieras Murikka-opiston rantasaunalla.

– Aikaisemmin jäsenhuoltopäivillä oli tapana heittää talviturkki. Nykyään sillä ei ole merkitystä, kun olen harrastanut avantouintia, Oinas kertoo.

Murikan rantasaunalla sähkösaunan puoli on usein naisten puolena ja kertalämmitteinen puusauna miesten puolena. Oinas naurahtaa, että jako ei ole aivan tasapuolinen, mutta remontin jälkeen naistenkin puoli on ollut viihtyisä.

– Jos saa valita, niin puupuolelle menen, Oinas sanoo.

Saunassa ollaan ilman kamppeita muutenkin, niin asiatkin ovat alasti.

Sauna on perinteisesti kuulunut ay-tapahtumiin. Oinas muistelee lämmöllä 1990-luvun nuorisotapaamisia, joihin kuuluivat isot saunat ja mukavat meiningit.

Kotioloissa Oinas kylpee taloyhtiön lenkkisaunassa ja omalla saunavuorolla. Lenkkisaunassa sosiaalinen puoli korostuu ja keskustelut soljuvat.

Sauna tuntuu rentouttavan myös keskusteluja. Lauteilla voi olla tavallista helpompaa sanoa asiat ääneen.

– Saunassa ollaan ilman kamppeita muutenkin, niin asiatkin ovat alasti.

KOSTI HONKAVUO

Varastomies, pääluottamusmies
Helo Oy, Hanko

Hiki irti erilaisissa saunoissa

– Tykkään saunomisesta ja saunakulttuurista, niin on kiva fiilis olla kiukaita tekevässä firmassa töissä, hankolainen Kosti Honkavuo kertoo.

Hän työskentelee varastomiehenä Sauna360 Oy:n (entinen Helo Oy) tehtaalla. Jatkossa tarkoitus on työskennellä kiukaiden kasauksen puolellakin.

Tehtaan yhteydessä on monipuolinen saunamaailma.

– Meren rannassa on saunarakennus, jossa firman johto voi ottaa vastaan vieraita ja esitellä kiukaita, Honkavuo kertoo.

Myös henkilökunnan virkistystapahtumia pidetään merenrannan edustustiloissa. Ranta ja sauna ovat Honkavuon mukaan hyvä yhdistelmä.

– Kun saa nahan lämpimäksi, niin uintikokemus on parempi.

Honkavuo ei pidä itseään saunojen asiantuntijana, mutta yksi toimiva vinkki hänellä on antaa saunaan kuin saunaan.

– Kun kivimassa on isompi, saa muhkeammat löylyt.

Nykyisessä asunnossaan Honkavuolla ei ole perinteistä saunomismahdollisuutta, mutta lämpimään hän pääsee siltikin.

– Kotoa löytyy yhden istuttava infrapunahuone. Kylminä aikoina siellä tulee istuttua.

Infrapunasauna ei tunnu kovin kuumalta, mutta hetken istumisen jälkeen hiki irtoaa herkästi.

– Tässä versiossa lämpötila nousee 65 asteeseen. Siellä hikoilee pari kertaa enemmän kuin tavallisessa saunassa. Lämpö porautuu syvemmälle, Honkavuo vertailee.

Infrapunahuone on Honkavuon kylpyhuoneessa, jonne sen pystyttäminen vei noin puoli tuntia. Pois muuttaessa lämpöhuoneen voi purkaa ja ottaa mukaan.

– Jos ei voi rakentaa omaa saunaa, niin ir-huone on ihan jees, Honkavuo pohtii.

Sauna on niin vahvasti kulttuurissa, että se rakennetaan minne vaan.

Perinteiseen puusaunaan hän pääsee vanhempiensa luona. Honkavuo muistelee, että lapsuusaikana saunominen oli perheen yhteinen ohjelmanumero.

– Koko perhe hipsutteli talonyhtiön saunaan tiettynä aikana. Sieltä on saanut veriin saunomisen kulttuurin.

Sauna on suomalaisuudessa niin syvällä, että ulkopuolelta katsoen touhu voi vaikuttaa erikoiseltakin. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivoksella sauna on 1,5 kilometrin syvyydessä.

– Sauna on niin vahvasti kulttuurissa, että se rakennetaan minne vaan, Honkavuo sanoo.

KARI OIKOLA

Autonasentaja, pääluottamusmies
Kerava
Veho Oy Koivuhaka, Vantaa

Sosiaalinen paikka

– Kylvettyä tulee aina kun mahdollista, vähintään neljä kertaa viikossa, keravalainen Kari Oikola kertoo.

Autonasentajana Veho Oy:ssä työskentelevän Oikolan saunaviikkoon mahtuu taloyhtiön lenkkisauna, oma saunavuoro, työpaikan sauna sekä mökkisauna.

– Savusauna on suosikkini. Aiemmin appiukolla oli pieni savusauna. Se oli kaikkein paras, Oikola kertoo.

Omatekoisen savusaunan lämmitys oli taitolaji, jossa piti osata säädellä savun korkeutta sisätiloissa, ja häkälöylyt piti lyödä oikealla tyylillä.

Oikola pohti savusaunan siirtoa omalle mökille, kun Pohjois-Karjalassa sijainnut appiukon paikka piti myydä. Siirto olisi kuitenkin ollut niin kallis, että sauna jäi paikoilleen.

– Se oli hieno sauna, vaikka vaimo sanoi, että siellä enemmän sotkeutui kuin puhdistui, Oikola kertoo.

Oman mökin puulämmitteinen sauna on seuraavaksi paras vaihtoehto. Pitkät rauhalliset löylyt ja saunaolut kuuluvat asiaan.

– 60–70 astetta riittää mökkisaunassa. En ole himolöylynottaja, Oikola kertoo.

Silloin ja tällöin Oikola käyttää mökkisaunassa hajustetta, kuten saunatervaa. Myös saunavihta kuuluu harvakseltaan välineistöön.

– Vähemmän vihdon, mutta siitä saa tuoksun saunaan.

Paksunahkaiset saattavat vihtoa havupuusta tehdyllä vihdalla, mutta Oikola ei lukeudu heihin.

– Kerran tai kaksi olen laittanut koivunvihdan sekaan katajan oksan.

Varhaisimmat saunamuistot vievät Nurmijärvelle.

– Lapsuudessa mentiin hankikantoa pitkin serkkujen luo pihasaunaan. Silloin ei ollut vielä omaa saunaa. Se jäi pienelle pojalle mieleen, Oikola muistelee.

Aiemmin rivitalossa asunut Oikola kertoo, että silloisen taloyhtiön lenkkisaunassa kokoontui saunaparlamentti, jossa puitiin yhtiön asiat ja yleisemmätkin jutut.

– Jos on enemmän väkeä saunassa, niin se menee maailmanparantamiseksi, Oikola toteaa.

Jos on enemmän väkeä saunassa, niin se menee maailmanparantamiseksi.

Ammattiosaston tapahtumissa sauna on usein lämpimänä.

– Hallituksen kanssa on käyty kerran vuodessa savusaunassa, Oikola antaa esimerkin.

Murikka-opiston rantasauna on tuttu paikka, jossa juttu luistaa sulavasti.

– Onhan se sellainen sosiaalinen paikka. Tulee uusia tuttuja ja kuulee kuulumisia, miten muualla menee, Oikola kertoo.

SARI LIIKALA-JALONEN

Tekstiilityöntekijä, pääluottamusmies
Kankaanpää
Univisio Oy, Jämijärvi

Lämpöä kylmään ja pimeään

– Puulämmitteinen sauna on ehdoton, sanoo kankaanpääläinen Sari Liikala-Jalonen.

Hänelle tavallinen saunomistahti on kahdesta kolmeen kertaa viikossa.

– Omassa asunnossa ei ole saunaa, mutta miesystävän luona pääsen käymään saunassa, Liikala-Jalonen kertoo.

Puulämmitteinen sauna on ykkösvalinta, mutta miellyttävät löylyt on mahdollista saada sähkösaunassakin.

– Vuolukivikiuas antaa tasaisesti lämpöä, eikä ollut niin kuivaa, kuin tavallisessa sähkösaunassa, Liikala-Jalonen kertoo kokemuksesta.

Monet lapsuusmuistot liittyvät saunomiseen.

– Lapsuudesta on jäänyt mieleen, kun isä meni lumihankeen saunasta. Se tuntui aivan ihmeelliseltä silloin.

Myös saunavihdan tuoksu liittyy lapsuuden muistoihin.

– Varsinkin juhannussaunaan tehtiin vihta, Liikala-Jalonen kertoo.

Suomalaisessa perinteessä myös sauna ja tanssi ovat nivoutuneet yhteen televisio-ohjelman kautta.

– Saunan jälkeen yleensä laitettiin telkkari auki ja tanssittiin lauantaitanssit, Liikala-Jalonen kertoo.

Hänellä ei ole suoraa vastausta, miksi sauna liittyy juuri suomalaisuuteen, mutta maantieteellä voi olla oma vaikutuksensa.

– Ehkä se on se, että täällä on kylmää ja pimeää pitkän aikaa.

Saunan jälkeen yleensä laitettiin telkkari auki ja tanssittiin lauantaitanssit.

Univisio Oy:llä tekstiilitöitä tekevä Liikala-Jalonen kertoo, että sauna yleensä liittyy työpaikan virkistystapahtumiin, joita kylläkin on harvoin.

Murikka-opiston rantasaunassa Liikala-Jalonen kävi ensimmäisen kerran tämän vuoden toukokuussa. Aiemmin koulutusreissuilla aikataulut ovat olleet sellaisia, että saunominen on jäänyt.

Liikala-Jalonen ei tunnista, että saunakeskusteluissa olisi eri teemoja kuin keskusteluissa yleensä. Lauteilla puhutaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.

– Mitä sattuu olemaan mielen päällä, niistä tulee keskusteltua. Miesystäväkin on ay-toiminnassa, niin helposti lipsahtaa keskustelu sinne.

SAMI LAHTI

Painaja, paino-osaston luottamusmies
PunaMusta Oy, Tampere

Löyly luo yhteisöllisyyttä

– Perinteinen puusauna on paras. Kesäaikaan tynnyrisauna lämpiää mökillä joka päivä, kun ollaan paikalla. Talvella kotona tulee käytyä perjantaina ja lauantaina sähkösaunassa, kertoo tamperelainen Sami Lahti.

Neljän istuttava tynnyrisauna on ollut kesäpaikalla nyt viitisen vuotta.

– En ikinä kovin kuumaksi lämmitä, niin lähtee tosi pehmoiset löylyt, Lahti kertoo.

Hänen saunassaan tuoksuu usein minttu tai muu hajuste, jota lapset pääsevät annostelemaan vuorotellen.

Oma kesäpaikka ei ole aivan järven rannassa, mutta saunan päälle pääsee helposti kuplivaan veteen.

– Lapset viihtyvät, kun pääsee terassille suoraan poreammeeseen, Lahti kertoo.

Kesä, mökki ja sauna ovat erottamaton kolmikko.

– Vanhempien mökillä on pienestä pitäen saunottu. Sauna kuuluu päivän päätteeksi mökkeilyyn, Lahti sanoo.

PunaMusta Oy:n rotaatiopainossa painajana työskentelevä Lahti kertoo, että työpaikalla ei enää ole saunaa.

– Sauna oli konttorin puolella niin vähällä käytöllä, että se purettiin tilanpuutteessa varastoksi.

Ammattiosaston toimistolla sauna kuitenkin on, joten jäsentapahtumissa ja kokousten jälkeen on mahdollista ropsauttaa löylyt.

Myös Murikka-opiston saunat ovat Lahdelle tuttuja.

– Siellä jaetaan työmaakokemuksia. Kerrotaan, mitä työnantaja on tällä kertaa keksinyt.

Saunassa ollaan vähän kuin kaveriporukkaa, vaikka ei ennestään tunnettaisikaan.

Teollisuusliittolaisilla työpaikoilla tehdään monenlaisia töitä, joista Murikan lauteilla pääsee kuulemaan.

– Saunassa ollaan vähän kuin kaveriporukkaa, vaikka ei ennestään tunnettaisikaan. Se tuo paljon lisää yhteisöllisyyttä, Lahti pohtii.

Yhteisöllisyys näkyy myös löylyjen lyönnissä, sillä kaveria ei yritetä tiputtaa lauteilta.

– Harvemmin siellä rankaisijoita on, Lahti sanoo.

Sauna on syvällä kulttuurissa, joten maailma ilman saunaa olisi ainakin suomalaiselle kovin erilainen.

– Jos ei tiedä paremmasta, voisi elää ilmankin. Kun tietää paremmasta, osaa odottaa, että pääsee heittämään löylyt.