Teollisuusliiton stipendin saaneelle Nadja Keitelille liiton jäsenyys tarkoittaa turvaa ja yhteisöllisyyttä: “Liitto ei voi tehdä mitään ilman jäseniä”

Keravalainen Nadja Keitel pohti alanvaihtoa vuosia, kunnes hän toissasyksynä haki opiskelemaan kone- ja automaatioasentajaksi Espoon koulutuskuntayhtymä Omniaan.

– Tämä on kivaa. Olen innoissani siitä, että uskalsin tehdä tällaisen päätöksen ja vaihtaa alaa nelikymppisenä, Keitel sanoo.

Keitel valmistui kondiittoriksi vuonna 2002. Hän leipoi työkseen kakkuja ja muita herkkuja 18 vuotta ja työskenteli lähes koko ajan samassa leipomossa.

– Alussa se oli pieni perheyritys. Siellä olin ihminen, vähän niin kuin perheenjäsen. Nyt yritys on Fazerin omistuksessa. Isossa firmassa työ ei enää maistunut samalta.

Ajatus alanvaihdosta alkoi itää, kun Fazer ryhtyi vuonna 2019 tekemään leipomon uusia työsopimuksia Suomen Elintarviketyöläisten liiton ja Elintarviketeollisuusliiton välisen työehtosopimuksen sijaan Palvelualojen ammattiliiton ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan välisellä tessillä.

– Halusin asioihini muutoksen. Kyse ei ollut varsinaisesti työpaikasta, vaan alasta. Kakut eivät enää kiinnostaneet, sanoo leipomon pääluottamusmiehenä toiminut Keitel.

TEKSTIVIESTI HERÄTTI HAKEMAAN

Joulukuussa Teollisuusliitto myönsi Keitelille ja 59 muulle opiskelijajäsenelle viidensadan euron stipendin.

– En varmaan olisi muuten osannut hakea sitä, mutta sain liitosta tekstiviestin.

Keitel täytti saman tien stipendihakemuksen liiton nettisivuilla.

– Annoin Teollisuusliittoon kuuluvalle ystävälleni vinkin, että jos hän haluaa suositella jotakuta opiskelijajäsentä stipendin saajaksi, niin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi.

Oman alan ammatillisen arvostuksen nostaminen on yksi stipendin kriteereistä. Se voi tarkoittaa osallistumista Taitaja-kisoihin tai päivityksiä sosiaalisessa mediassa.

Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei liitto voi tehdä mitään, jos sillä ei ole jäseniä.

Keitelin kohdalla stipenditoimikunta arvosti erityisesti sitä, että hän on kertonut liiton jäsenyydestä opiskelutovereilleen.

– Olen puhunut koululla paljon liittoon liittymisen puolesta. Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei liitto voi tehdä mitään, jos sillä ei ole jäseniä.

Saamansa stipendin Keitel sijoitti tietokoneeseen.

– Se on nykyään niin tärkeä opiskeluväline, että ilman sitä ei pärjää. Ostin tietokoneen opintojeni alussa ja nyt sain maksettua sen itselleni ikään kuin takaisin.

“KOVA MOTIVAATIO”

Keitel liittyi Teollisuusliittoon heti opintojensa alettua.

– Jäsenyys tuo turvaa. Jos työelämässä tulee jotain hankaluuksia, voi soittaa liittoon ja tiedustella, että onkohan tämä ihan oikein, Keitel sanoo.

Lisäksi hän arvostaa jäsenyyden mukanaan tuomaa yhteisöllisyyttä.

– Liiton tapahtumissa tulee sellainen fiilis, että kuulun porukkaan. Se on hyvä suola.

Keitel hyötyi liiton jäsenyydestä muun muassa silloin, kun valtiovalta kaksi vuotta sitten sulki ravintolat ja kahvilat.

– Kun korona alkoi, olin muutamaan otteeseen lomautettuna, koska iso osa meidän tuotteistamme meni kahviloihin. Ansiopäivärahat hoituivat helposti liiton kautta.

Kesäksi Keitel menee YIT:lle huoltamaan ja korjaamaan muun muassa paalutuskoneita, tunneliporia ja traktoreita.

– Saan kesätöistä opintopisteitä. Minulla on kova motivaatio opiskella, koska haluan tästä uuden ammatin itselleni. Valmistun joulukuussa, Keitel kertoo.

Sen jälkeen hän aikoo jatkaa alan opintoja ammattikorkeakoulussa.

STIPENDI

• Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen.
• Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä.
• Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Kevään 2022 hakukierros päättyy 30.5.
• Lue lisää ja hae: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi