Sopi­jat Jyrki Levo­nen ja Mikko Juusela: ”Kaiken takana on luottamus”

JYRKI LEVONEN

Pääluot­ta­mus­mies, Luvata Pori Oy
Porin Metal­li­teh­taan Työväen ao. 122:n puheenjohtaja
Työs­ken­nel­lyt tehtaalla vuodesta 1995. Toimi­nut osas­ton luot­ta­mus­mie­henä 1998–2002 ja pääluot­ta­mus­mie­henä vuodesta 2003.

MIKKO JUUSELA

Henki­lös­tö­joh­taja, Luvata Pori Oy
Työs­ken­nel­lyt henki­lös­tö­joh­ta­jana vuodesta 2006, jota ennen 10 vuoden työura muilla Outo­kum­mun laitoksilla.

MIKKO JUUSELA: Yrityk­sen histo­ria alkaa vuodesta 1939, jolloin Outo­kumpu päätti perus­taa tehtaan länsi­ran­ni­kolle. Halut­tiin tällaista stra­te­gista metal­li­teol­li­suutta pois itärajalta.

JYRKI LEVONEN: Tehdas siir­ret­tiin sodan takia.

JUUSELA: Kupa­ri­tuot­teita on tehty koko histo­rian ajan. Perus­tuot­teilla ei kannata lähteä kilpai­le­maan muuta maail­maa vastaan, vaan on keski­tytty erikois­tuot­tei­siin. Esimer­kiksi joka toisessa maail­man magneet­ti­ku­vaus­lait­teessa on supra­joh­ta­vaa lankaa Porista.

LEVONEN: Porin Metal­li­teh­taan Työväen ammat­tio­sasto on perus­tettu vuonna 1944. Meillä on pitkät perin­teet ja histo­ria, joista paikal­li­sen sopi­mi­sen kult­tuuri kumpuaa.

JUUSELA: Histo­ria muok­kaa tule­vai­suut­ta­kin. Omis­ta­ja­suh­teet ovat vaih­tu­neet muuta­mia kertoja. Aiem­min oli Outo­kum­mun Porin tehtaat, nyt alueella on viisi kansain­vä­listä firmaa.

KESKUSTELLA KANNATTAA AJOISSA

JUUSELA: Paljon on jouduttu sopeu­tu­maan. Ensin oli omis­ta­jana valtion Outo­kumpu, sen jälkeen ruot­sa­lai­nen pääoma­si­joit­taja ja nyt suuri japa­ni­lai­nen pörs­siyh­tiö. Ehkä tästä tulee meidän vahvuu­temme. Viime kädessä olemme itse täällä Porissa, onpa omis­ta­jat Helsin­gissä tai Tokiossa. Jos pysty­tään keske­nään sopi­maan asiat, sitä vähem­män ulko­puo­lelta tullaan määräämään.

Uskon, että Jyrki ja minä tiede­tään parem­min, mikä sopii Porin tehtaalla. Nouda­te­taan omis­ta­jan suun­ta­vii­voja ja niiden sisällä on suuri liikkumavara.

LEVONEN: Sopi­mi­nen vaatii, että on hyvä suhteet ja luote­taan toisiimme. Asioista kannat­taa puhua ennakkoon.

JUUSELA: Mitä aikai­sem­min otat asian esiin ja lähdet keskus­te­le­maan, sitä helpom­malla pääset. Raken­ta­mi­nen on helpom­paa kuin tuli­pa­lo­jen sammut­ta­mi­nen. Jos on korjat­ta­vaa, yhdessä korja­taan. Helpot­taa hirveästi, että on yhdessä sovi­tut pelisäännöt.

Sopi­mi­nen vaatii, että on hyvä suhteet ja luote­taan toisiimme.

LEVONEN: Ajat­te­len, että paljon on kiinni johta­mi­sesta. Työnan­taja on meillä panos­ta­nut useita vuosia esimies­ten koulu­tuk­seen. Esimies­työn on oltava oikeu­den­mu­kaista ja reilua, jotta syntyy luottamus.

JUUSELA: Jyrkin kanssa on toimittu lähes 20 vuotta. Keskus­tel­laan asioita luot­ta­muk­sella. Ratkaisu yleensä löytyy, kun kuun­nel­laan ja ymmär­re­tään toista. On oltu eri miel­tä­kin, mutta asiat on pystytty ratkai­se­maan. Kaiken takana on luottamus.

LEVONEN: Vuonna 2005 isojen irti­sa­no­mis­ten jälkeen henki­lös­tö­ryh­mät linja­si­vat, että kehi­te­tään työnan­ta­jan kanssa yhdessä tehdasta kilpai­lu­ky­kyi­seksi. Samalla otimme kantaa, että työn pitää säilyä ihmi­sar­voi­sena niin, että henki­lös­töstä huoleh­di­taan, eikä etujamme ruveta riis­tä­mään. Olen sitä mieltä, että valinta oli oikea. Näin on edetty, ja luot­ta­mus työnan­ta­jaan on hyvällä tasolla.

HUONOINAKIN AIKOINA KAIKKI MUKANA

LEVONEN: Työnan­taja ilmoitti isoista finans­si­krii­siin liit­ty­neistä lomau­tuk­sista vuosina 2009–2010. Huonossa tilan­teessa oli mahdol­lista vaikut­taa lomau­tus­ten toteu­tus­ta­paan, joten ehdo­tin vuoro­viik­ko­lo­mau­tuk­sia. Perus­te­luna oli, ettei tehtaalle synny kahden kerrok­sen väkeä, kun saadaan tasa­puo­lis­tet­tua lomautuksia.

Lomau­tuk­set on tehty samalla systee­millä korona-aikana. Lomau­tuk­set ovat aina ikävä asia, mutta tasa­puo­li­nen lomau­tus on koettu työn­te­ki­jöi­den keskuu­dessa hyväksi.

JUUSELA: Koro­na­pan­de­mian alussa aavis­tel­tiin, että kolmesta kuuteen kuukau­den päästä saat­taa tulla vaikeat ajat. Ei jääty pote­roon, vaan alet­tiin miet­tiä asiaa keske­nään. Meillä oli puoli vuotta aikaa valmis­tau­tua. Ennus­teet toteu­tui­vat, ja lomau­tus-yt-neuvot­te­lut käytiin viikossa. Se oli hieno osoi­tus paikal­li­sesta sopi­mi­sesta. Kummas­sa­kaan tapauk­sessa lomau­tuk­set eivät olleet kenen­kään syy. Ratkais­tiin asia yhdessä.

LEVONEN: On tärkeää pitää koko porukka mukana huono­na­kin aikana.

PALKKAUSMALLISTA LIIKKUVUUTTA

JUUSELA: Vanhassa Outo­kum­mussa meillä oli raken­nus­koh­tai­sia kult­tuu­reja eri osas­toilla. Vuonna 2006 raken­net­tiin yhtei­nen palk­ka­mat­riisi, joka on edel­leen voimassa.

LEVONEN: Toimi­tus­joh­taja ilmoitti silloin, että mennään aika­palk­kaan. Meillä oli yksi­toista eri palk­kaus­muo­toa aika­pal­kasta erilai­siin urak­ka­palk­koi­hin. Aika­palk­kaan siir­ryt­täessä saatiin sovit­tua paikal­li­nen palk­ka­mat­riisi, jolla uusien työn­te­ki­jöi­den palk­kaus turvat­tiin ja saatiin korjat­tua joiden­kin osas­to­jen palk­koja. Muutos meni läpi ilman suurem­pia rähi­nöitä, sillä kenen­kään ansiot eivät laske­neet, mikä oli meidän lähtökohtamme.

JUUSELA: Uudis­tus on paran­ta­nut liik­ku­vuutta eri raken­nus­ten välillä. Aiem­min se oli lähes mahdo­tonta. Työn­te­ki­jöi­den moni­tai­toi­suus on paran­tu­nut, ja työpe­räi­set sairau­det vähe­ne­vät, kun pysty­tään kier­rät­tä­mään töitä.

Lähes taivas on kattona, mitä voi sopia paikallisesti.

LEVONEN: Aika­naan ylei­nen käytäntö oli, että työn­tekijä työs­ken­teli yhdellä koneella. Urak­ka­palk­kauk­sen takia toiset työn­te­ki­jät jopa omivat veto­tuur­nia taskui­hinsa varmis­taak­seen oman työn suju­vuu­den taas seuraa­vassa vuorossa. Se esti liik­ku­vuutta ja moni­tai­toi­suutta. Vielä­kin on paljon paran­net­ta­vaa, mutta puhu­taan eri maail­masta enti­seen verrattuna.

JUUSELA: Henki­lös­tön jous­tava liik­ku­vuus on elin­tär­keää, kun on monia tuot­teita ja projekteja.

TYÖEHTOSOPIMUS ON HYVÄ KIRJA

JUUSELA: Nyky­ään on haas­ta­vam­paa löytää hyvää työvoi­maa. Ilmiö on yleis­ty­nyt Suomessa. Meidän täytyy tehdä työpai­kasta houkutteleva.

LEVONEN: Työvoi­man saata­vuu­teen vaikut­taa työpai­kan imago. Meillä on hyvä henki­lös­tö­po­li­tiikka, siinä on vanhaa Outo­kum­mun henkeä. Työnan­taja voisi esimer­kiksi määrätä kaik­kien pekkas­päi­vien ajan­koh­dat, mutta täällä on sovittu vuosi­kausia sitten, että työn­te­ki­jät pysty­vät itse päät­tä­mään puolet.

JUUSELA: Mieles­täni tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus on ihan hyvä kirja. Siinä on perä­lauta ja paikal­li­sesti voidaan sopia asioista. Siitä ei ole nega­tii­vista sanottavaa.

LEVONEN: Se on hyvä kirja. Lähes taivas on kattona, mitä voi sopia paikal­li­sesti. Kyse on siitä, halu­taanko käyt­tää sopi­mi­sen mahdollisuuksia.

LUVATA PORI OY

PERUSTETTU Outo­kumpu perusti tehtaan vuonna 1939 Poriin. Yritys ollut vuodesta 2017 japa­ni­lai­sen Mitsu­bishi Mate­rials Corpo­ra­tio­nin omistuksessa.
TUOTTEET Valmis­taa kupa­ri­tuot­teita monille toimia­loille, muun muassa tervey­den­huol­toon ja auto­teol­li­suu­teen. Tuotanto vuodessa noin 40 000 tonnia, josta 90 prosent­tia menee vientiin.
HENKILÖSTÖ Noin 350, josta tuotan­non työn­te­ki­jöitä 260.