Sopijat Jyrki Levonen ja Mikko Juusela: ”Kaiken takana on luottamus”

JYRKI LEVONEN

Pääluottamusmies, Luvata Pori Oy
Porin Metallitehtaan Työväen ao. 122:n puheenjohtaja
Työskennellyt tehtaalla vuodesta 1995. Toiminut osaston luottamusmiehenä 1998–2002 ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2003.

MIKKO JUUSELA

Henkilöstöjohtaja, Luvata Pori Oy
Työskennellyt henkilöstöjohtajana vuodesta 2006, jota ennen 10 vuoden työura muilla Outokummun laitoksilla.

MIKKO JUUSELA: Yrityksen historia alkaa vuodesta 1939, jolloin Outokumpu päätti perustaa tehtaan länsirannikolle. Haluttiin tällaista strategista metalliteollisuutta pois itärajalta.

JYRKI LEVONEN: Tehdas siirrettiin sodan takia.

JUUSELA: Kuparituotteita on tehty koko historian ajan. Perustuotteilla ei kannata lähteä kilpailemaan muuta maailmaa vastaan, vaan on keskitytty erikoistuotteisiin. Esimerkiksi joka toisessa maailman magneettikuvauslaitteessa on suprajohtavaa lankaa Porista.

LEVONEN: Porin Metallitehtaan Työväen ammattiosasto on perustettu vuonna 1944. Meillä on pitkät perinteet ja historia, joista paikallisen sopimisen kulttuuri kumpuaa.

JUUSELA: Historia muokkaa tulevaisuuttakin. Omistajasuhteet ovat vaihtuneet muutamia kertoja. Aiemmin oli Outokummun Porin tehtaat, nyt alueella on viisi kansainvälistä firmaa.

KESKUSTELLA KANNATTAA AJOISSA

JUUSELA: Paljon on jouduttu sopeutumaan. Ensin oli omistajana valtion Outokumpu, sen jälkeen ruotsalainen pääomasijoittaja ja nyt suuri japanilainen pörssiyhtiö. Ehkä tästä tulee meidän vahvuutemme. Viime kädessä olemme itse täällä Porissa, onpa omistajat Helsingissä tai Tokiossa. Jos pystytään keskenään sopimaan asiat, sitä vähemmän ulkopuolelta tullaan määräämään.

Uskon, että Jyrki ja minä tiedetään paremmin, mikä sopii Porin tehtaalla. Noudatetaan omistajan suuntaviivoja ja niiden sisällä on suuri liikkumavara.

LEVONEN: Sopiminen vaatii, että on hyvä suhteet ja luotetaan toisiimme. Asioista kannattaa puhua ennakkoon.

JUUSELA: Mitä aikaisemmin otat asian esiin ja lähdet keskustelemaan, sitä helpommalla pääset. Rakentaminen on helpompaa kuin tulipalojen sammuttaminen. Jos on korjattavaa, yhdessä korjataan. Helpottaa hirveästi, että on yhdessä sovitut pelisäännöt.

Sopiminen vaatii, että on hyvä suhteet ja luotetaan toisiimme.

LEVONEN: Ajattelen, että paljon on kiinni johtamisesta. Työnantaja on meillä panostanut useita vuosia esimiesten koulutukseen. Esimiestyön on oltava oikeudenmukaista ja reilua, jotta syntyy luottamus.

JUUSELA: Jyrkin kanssa on toimittu lähes 20 vuotta. Keskustellaan asioita luottamuksella. Ratkaisu yleensä löytyy, kun kuunnellaan ja ymmärretään toista. On oltu eri mieltäkin, mutta asiat on pystytty ratkaisemaan. Kaiken takana on luottamus.

LEVONEN: Vuonna 2005 isojen irtisanomisten jälkeen henkilöstöryhmät linjasivat, että kehitetään työnantajan kanssa yhdessä tehdasta kilpailukykyiseksi. Samalla otimme kantaa, että työn pitää säilyä ihmisarvoisena niin, että henkilöstöstä huolehditaan, eikä etujamme ruveta riistämään. Olen sitä mieltä, että valinta oli oikea. Näin on edetty, ja luottamus työnantajaan on hyvällä tasolla.

HUONOINAKIN AIKOINA KAIKKI MUKANA

LEVONEN: Työnantaja ilmoitti isoista finanssikriisiin liittyneistä lomautuksista vuosina 2009–2010. Huonossa tilanteessa oli mahdollista vaikuttaa lomautusten toteutustapaan, joten ehdotin vuoroviikkolomautuksia. Perusteluna oli, ettei tehtaalle synny kahden kerroksen väkeä, kun saadaan tasapuolistettua lomautuksia.

Lomautukset on tehty samalla systeemillä korona-aikana. Lomautukset ovat aina ikävä asia, mutta tasapuolinen lomautus on koettu työntekijöiden keskuudessa hyväksi.

JUUSELA: Koronapandemian alussa aavisteltiin, että kolmesta kuuteen kuukauden päästä saattaa tulla vaikeat ajat. Ei jääty poteroon, vaan alettiin miettiä asiaa keskenään. Meillä oli puoli vuotta aikaa valmistautua. Ennusteet toteutuivat, ja lomautus-yt-neuvottelut käytiin viikossa. Se oli hieno osoitus paikallisesta sopimisesta. Kummassakaan tapauksessa lomautukset eivät olleet kenenkään syy. Ratkaistiin asia yhdessä.

LEVONEN: On tärkeää pitää koko porukka mukana huononakin aikana.

PALKKAUSMALLISTA LIIKKUVUUTTA

JUUSELA: Vanhassa Outokummussa meillä oli rakennuskohtaisia kulttuureja eri osastoilla. Vuonna 2006 rakennettiin yhteinen palkkamatriisi, joka on edelleen voimassa.

LEVONEN: Toimitusjohtaja ilmoitti silloin, että mennään aikapalkkaan. Meillä oli yksitoista eri palkkausmuotoa aikapalkasta erilaisiin urakkapalkkoihin. Aikapalkkaan siirryttäessä saatiin sovittua paikallinen palkkamatriisi, jolla uusien työntekijöiden palkkaus turvattiin ja saatiin korjattua joidenkin osastojen palkkoja. Muutos meni läpi ilman suurempia rähinöitä, sillä kenenkään ansiot eivät laskeneet, mikä oli meidän lähtökohtamme.

JUUSELA: Uudistus on parantanut liikkuvuutta eri rakennusten välillä. Aiemmin se oli lähes mahdotonta. Työntekijöiden monitaitoisuus on parantunut, ja työperäiset sairaudet vähenevät, kun pystytään kierrättämään töitä.

Lähes taivas on kattona, mitä voi sopia paikallisesti.

LEVONEN: Aikanaan yleinen käytäntö oli, että työntekijä työskenteli yhdellä koneella. Urakkapalkkauksen takia toiset työntekijät jopa omivat vetotuurnia taskuihinsa varmistaakseen oman työn sujuvuuden taas seuraavassa vuorossa. Se esti liikkuvuutta ja monitaitoisuutta. Vieläkin on paljon parannettavaa, mutta puhutaan eri maailmasta entiseen verrattuna.

JUUSELA: Henkilöstön joustava liikkuvuus on elintärkeää, kun on monia tuotteita ja projekteja.

TYÖEHTOSOPIMUS ON HYVÄ KIRJA

JUUSELA: Nykyään on haastavampaa löytää hyvää työvoimaa. Ilmiö on yleistynyt Suomessa. Meidän täytyy tehdä työpaikasta houkutteleva.

LEVONEN: Työvoiman saatavuuteen vaikuttaa työpaikan imago. Meillä on hyvä henkilöstöpolitiikka, siinä on vanhaa Outokummun henkeä. Työnantaja voisi esimerkiksi määrätä kaikkien pekkaspäivien ajankohdat, mutta täällä on sovittu vuosikausia sitten, että työntekijät pystyvät itse päättämään puolet.

JUUSELA: Mielestäni teknologiateollisuuden työehtosopimus on ihan hyvä kirja. Siinä on perälauta ja paikallisesti voidaan sopia asioista. Siitä ei ole negatiivista sanottavaa.

LEVONEN: Se on hyvä kirja. Lähes taivas on kattona, mitä voi sopia paikallisesti. Kyse on siitä, halutaanko käyttää sopimisen mahdollisuuksia.

LUVATA PORI OY

PERUSTETTU Outokumpu perusti tehtaan vuonna 1939 Poriin. Yritys ollut vuodesta 2017 japanilaisen Mitsubishi Materials Corporationin omistuksessa.
TUOTTEET Valmistaa kuparituotteita monille toimialoille, muun muassa terveydenhuoltoon ja autoteollisuuteen. Tuotanto vuodessa noin 40 000 tonnia, josta 90 prosenttia menee vientiin.
HENKILÖSTÖ Noin 350, josta tuotannon työntekijöitä 260.