Monipuoliset tuotteet ja työt – valokaari palaa Staironilla

Valokaari palaa ja kipinöitä lentää, kun Stairon Oy:n tehtaalla valmistuu monenlaisia prosessiteollisuuden laitteita ja koneita.

Levyseppähitsaaja Santeri Jokiniemi työstää sellukuivaimen puhalluslaatikkoa. Kohta viisi vuotta Staironilla työskennellyt Jokiniemi kertoo kuulleensa yrityksestä kavereiltaan. Työpaikka on osoittautunut mielekkääksi ja monipuolinen työ pitää mielen virkeänä.

– Ala kehittyy. Uusia asioita tulee jatkuvasti, Jokiniemi sanoo.

Levyseppähitsaajan opinnot olivat hyvä pohja tehtävään, mutta oppia tulee jatkuvasti lisää.

– Kukaan ei ole täysin valmis. Se säilyttää mielenkiinnon, Jokiniemi kertoo.

Turun Pansiossa merenrannan läheisyydessä toimivan Staironin juuret ovat paperikoneiden ilmastointijärjestelmien suunnittelussa ja valmistuksessa. Toiminta Pansion tehtaalla käynnistyi vuonna 1964, kun Valmet Paperikoneet aloitti toimintansa.

Vuonna 1999 Pansion tehtaan nimeksi tuli Metso Paper Turku Works sen jälkeen, kun Valmet ja Rauma-yhtiö fuusioituivat muodostaen Metson.

Vuonna 2009 Metso myi tehtaan sen toimivalle johdolle. Samalla perustettiin Stairon Oy. Vuonna 2019 Stairon myytiin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilälle ja sijoitusyhtiö Canelcolle.

Muutos suuren konsernin yksiköstä pk-yritykseksi on vaatinut uudenlaisia ajattelua ja toimintaa. Entiseen verrattuna tilanteet muuttuvat nopeammin, kertoo pääluottamusmies Isto Virtanen.

– Muutos vaati henkilöstöltä sopeutumista erilaisiin toimintatapoihin, Virtanen kertoo.

Pitkät työsuhteet ovat mahdollistaneet osaamisen kasaantumisen. Kohta 35 vuotta Staironilla ja sen edeltäjillä työskennellyt Virtanen kertoo, että 30–40 vuoden työsuhteet ovat yleisiä.

– Ammattitaitoinen henkilöstö on kilpailuvaltti, Virtanen toteaa.

USEITA TUKIJALKOJA TARVITAAN

Paperikoneiden ilmastointijärjestelmät ovat tänäkin päivänä yhtiön ydintä, mutta toiminta on laajentunut monenlaisiin prosessiteollisuuden tuotteisiin.

– Kun oma itsenäinen pk-yritys syntyi, oli alusta alkaen selvää, että tarvitaan muitakin tukijalkoja liiketoiminnan ympärille, toimitusjohtaja Kylä-Nikkilä kertoo.

Nykyään Stairon valmistaa laitteita ja koneita muun muassa sahoille, kaivoksiin ja voimalaitoksiin. Myös nostolaitteet kuuluvat valikoimaan: yritys valmistaa esimerkiksi paloautojen puomeja. Hiljattain tehtaalta on lähtenyt asiakkaalle myös juustonvalmistukseen tehtyjä linjastoja.

– Valmistetaan saman katon alla raaka-aineesta lähtien käytännössä kytkentävalmis tuote, Kylä-Nikkilä kertoo.

Täältä löytyy yli tuhannen vuoden teollisen laitevalmistuksen kokemus.

Valikoimassa on myös asennustöitä, huoltopalveluja, laitteiden modernisointia ja kokonaisten projektien hallintaa. Vuonna 2021 yrityksen asiakasprojektit linkittyivät 27 maahan.

Staironilla työskentelee noin 70 henkeä, joista noin 60 tekee töitä tuotannossa. Luvuissa ovat mukana noin 15 tuotannon vuokratyöntekijää.

– Suurin voimavara on meidän oma henkilöstömme. Täältä löytyy yli tuhannen vuoden teollisen laitevalmistuksen kokemus, Kylä-Nikkilä kertoo.

Mestarien osaamista on pyritty siirtämään nuoremmille tekijöille ottamalla käyttöön senior advisor -titteli. Käytännössä toimintamalli tarkoittaa, että kohta eläköityvät tai jo eläköityneet konkarit käyvät neuvonantosopimuksella opettamassa uusia osaajia.

– On koettu malli hyväksi osaamisen ylläpidossa, ettei menetetä keihään kärkeä, Kylä-Nikkilä kertoo pari vuotta käytössä olleesta toimintamallista.

TARKKUUTTA VAATIVAA TYÖTÄ

Timo Grönlund on työskennellyt yrityksessä särmääjänä vuodesta 1986. Nyt työstettävät metallilevyt käyvät koneessa taivutettavana neljään kertaan, jolloin haluttu muoto on saavutettu.

Särmäyksessä on tärkeää muun muassa oikeiden terien käyttö, kulmien kohdistus ja särmäysjärjestys, Grönlund luettelee.

Työntekoon luo meininkiä kuulokkeista soiva musiikki.

– Hyvää ruotsalaista metallia, Grönlund kertoo päivän musiikkivalinnasta.

Työpaikan tunnelmaa hän kuvaa kaikkiaan hyväksi. Työkaverit kertovat, että Grönlund tarinoi mielellään sukellusharrastuksestaan. Hänen puhelimestaan löytyykin nopeasti sukellusvideo valashaista, eli maailman suurimmasta kalasta.

Vähän matkan päässä Mika Laamanen katsoo työkortista tarvittavat tiedot ja aloittaa metallipalkin sahauksen. Kone katkaisee palkin automaattisesti haluttuun mittaan.

– Kymmenen vuotta on ollut käytössä, eikä ole väärää mittaa antanut, Laamanen kertoo sahan luotettavuudesta.

Hän on työskennellyt yrityksessä vuodesta 1987. Työuran aikana työtehtävät ovat vaihdelleet lakaisusta työsuunnitteluun.

– Ammattikoulusta tulin suoraan töihin. Paljon on maailma muuttunut sen jälkeen, Laamanen sanoo, mutta kertoo viihtyneensä yhtiön palveluksessa.

JÄRJESTÄYTYMINEN VOIMAVARANA

Työntekijöistä noin 90 prosenttia on Teollisuusliiton jäseniä.

– Totta kai korkea järjestäytymisaste yksinkertaistaa asioiden hoitamista. Se on iso voimavara pääluottamusmiehelle, Virtanen kertoo.

Hän on toiminut pääluottamusmiehenä syyskuusta 2021, jolloin edeltäjä siirtyi pois yrityksen palveluksesta. Tätä ennen hän toimi työsuojeluvaltuutettuna useita vuosia. Virtanen on myös Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:n hallituksen jäsen.

Virtanen korostaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä työpaikalla.

– On tärkeää, että osataan asettaa työn kuormittavuus oikeisiin uomiin, Virtanen sanoo.

Pk-yrityksellä tilanteet elävät tilausten mukaan, joten välillä työn määrä muuttuu vuoristoratamaisesti.

Yksi keino kuormituksen vähentämiseen on onnistunut viestintä. Virtanen kertoo, että Staironilla on panostettu esimiestyöhön ja vuorovaikutukseen.

– On hyvin tärkeää, miten asiat esitetään. Välillä tulee konflikteja, kun asioita esitetään väärin, Virtanen kertoo.

On tärkeää, että osataan asettaa työn kuormittavuus oikeisiin uomiin.

Työtapaturmien tilastot näyttävät, että Staironilla ollaan valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. Virtanen kertoo, että työn tekemisen apulaitteet ovat kunnossa ja työterveyshuollosta saadaan tukea.

– Työfysioterapeutti käy säännöllisesti paikan päällä. Häneltä tulee hyvin vinkkejä työskentelyasentoihin, Virtanen kertoo.

Työsuojelutoiminnassa työntekijöiden kehitysehdotukset otetaan tosissaan ja niitä viedään eteenpäin. Fyysistä hyvinvointia on tuettu muun muassa rakentamalla tehtaalle kattavasti varusteltu kuntosali.

Virtasen jälkeen työsuojeluvaltuutetun tehtäviin tullut Petri Leino on työskennellyt Staironilla 12 vuotta. Hänen työnsä on esikäsittelyssä, jossa laserilla leikataan halutut muodot metallilevyyn.

– 24 vuotta olen työskennellyt laserien kanssa, Leino kertoo

1980-luvun lopulla Leino oli työharjoittelussa Pansion tehtaalla. Noihin aikoihin verrattuna työpaikka on muuttunut paljon. Työvälineet ovat uusiutuneet ja tehtaan ilme on kirkastunut muun muassa ledivalojen asennuksen ja lattioiden maalaamisen ansioista.

NÄKYVISSÄ KASVUA

Teollisuudessa on noussut viime aikoina esiin työvoimapula. Ilmiö on koskettanut myös Staironia.

– Henkilöstön saatavuus on yksi pullonkaula yhtiön kasvulle, Kylä-Nikkilä kertoo.

Yrityksen tunnettuuden lisääminen nuorten joukossa on yksi keino saada uusia tekijöitä. Stairon on panostanut oppilaitosyhteistyöhön.

Toimitusjohtaja myös miettii, että alaan liittyvät mielikuvat vaikuttavat nuorten intoon lähteä metallialan töihin. Hänen mukaansa ala kärsii nuhruisesta mielikuvasta, vaikka todellisuus olisi toinen.

– Moderneilla laitteilla valmistetaan huipputuotteita, Kylä-Nikkilä sanoo.

Henkilöstön saatavuus on yksi pullonkaula yhtiön kasvulle.

Toimitusjohtaja tuli itse taloon vuonna 2013 robottioperaattorin töihin, eli haalarihommiin.

– Sieltäkin tulee arvostus työtä kohtaan. Ymmärrän, että ala vaatii paljon ammattitaitoa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Sittemmin hän on siirtynyt tuotantojohtajan pestin kautta toimitusjohtajaksi ja vuonna 2019 myös yrittäjäksi.

Tällä hetkellä tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Näyttää siltä, että syksyllä 2022 on tarve palkata kymmenen uutta työntekijää.

– Sitä näkymää vasten on kiva suunnitella toimintaa. Laajennetaan osaamista ja palveluntarjontaa, Kylä-Nikkilä sanoo.

STAIRON OY

KOTIPAIKKA Turku
PERUSTETTU Toiminta alkoi vuonna 1964 nimellä Valmet Paperikoneet. Yksikkö myytiin vuonna 2009 toimivalle johdolle, jolloin perustetiin Stairon Oy.
OMISTUS Toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä sekä sijoitusyhtiö Canelco
TUOTANTO Prosessiteollisuuden laitteet ja koneet
HENKILÖKUNTA Noin 70 henkeä, joista tuotannossa noin 60
LIIKEVAIHTO Noin 9 miljoonaa euroa (2021)

Paikallisessa sopimisessa vahvat perinteet

Staironilla on pitkään sovittu paikallisesti. Pääluottamusmies Isto Virtanen kertoo, että kuukausittain pidetään yt-kokous, jossa käydään ajankohtaiset asiat läpi.

– Työnantaja kertoo asioista hyvin avoimesti. Siitä täytyy nostaa hattua, Virtanen sanoo.

Paikallinen sopiminen on ollut kilpailuvaltti hektisillä markkinoilla. Rahat on saatu riittämään ja projektit valmiiksi ajallaan, kun joustoja on tehty puolin ja toisin.

– Suuria kokonaisuuksia tehdään kalliista materiaaleista, niin se sitoo yhtiön pääomaa, toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä kertoo pk-yrityksen liikkumavarasta.

Avoimuus ja jatkuva neuvottelu varmistavat, ettei yllätyksiä pääse syntymään.

– Rehellistä avointa kanssakäymistä vasten on helppo tehdä paikallisia sopimuksia, kun tarvitaan joustoja. Se toimii molempiin suuntiin, Kylä-Nikkilä kertoo.

– Neuvotteluyhteydet ovat tosi hyvät. Työntekijöitä kuunnellaan, kun asioita esitetään, Virtanen sanoo ja toteaa luottamuksen olevan koko homman perusta.

Paikallisesti on sovittu muun muassa työajan liukumasta. Työvuoron alussa ja lopussa on 15 minuutin liukuma, jonka aikana kellokortti tulee leimata. Näin vuorojen alut ja loput ovat sulavampia, kun kellokortin kanssa ei tarvitse kytätä tarkkaa kellonlyömää.

TYÖEHTOSOPIMUS ON SELKÄRANKA

Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan. Valtakunnallisia työehtosopimuksia neuvottelemaan perustettiin samalla uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Tuolloin oli epävarmaa, syntyykö teknologiateollisuuteen uutta yleissitovaa työehtosopimusta.

– Surullisin mielin otettiin uutinen vastaan. Kyllähän Suomen systeemi nojaa työehtosopimuksiin, Virtanen kertoo.

Valtakunnallisesti tilanne oli epävarma, mutta Staironilla säilyi luotto säällisiin työehtoihin. Yritys ilmoitti hyvissä ajoin liittyvänsä uuteen työnantajayhdistykseen ja noudattavansa sopimuksettomassa tilassa vanhaa työehtosopimusta.

– Henkilöstölle tuli infoa, että jatketaan vanhalla pohjalla. Ei ollut epäselvyyttä työehtojen jälkivaikutuksesta, Virtanen kertoo.

Neuvotteluyhteydet ovat tosi hyvät. Työntekijöitä kuunnellaan, kun asioita esitetään.

Työehtosopimus luo toiminnalle selkeät raamit ja mahdollistaa paikallisen sopimisen.

– Niin paljon kuin on paikallisesti sovittu, ei missään vaiheessa tes ole ollut rajoitteena, Kylä-Nikkilä kertoo.

Tärkeää on, että samoilla ehdoilla toimitaan alan kaikilla työpaikoilla, jottei kilpailu vääristy.

– Jossain noudatetaan sopimuksia ja jossain ei. On niitäkin yhtiöitä, joissa ei näin avoimesti toimita, Kylä-Nikkilä sanoo.

Lopulta uuteen työnantajayhdistykseen liittyi riittävästi yrityksiä, jotta uudesta valtakunnallisesta työehtosopimuksesta tuli yleissitova, eli se koskee kaikkia alan yrityksiä.

– Työehtosopimus on ihan ehdoton selkäranka. Se on selvä, Virtanen toteaa.