Monipuoliset tuotteet ja työt – valokaari palaa Staironilla

Val­okaari palaa ja kip­inöitä lentää, kun Sta­iron Oy:n tehtaal­la valmis­tuu mon­en­laisia pros­es­si­te­ol­lisu­u­den lait­tei­ta ja konei­ta.

Levy­sep­pähit­saa­ja San­teri Jokinie­mi työstää sel­l­ukuiv­aimen puhal­lus­laatikkoa. Koh­ta viisi vuot­ta Staironil­la työsken­nel­lyt Jokinie­mi ker­too kuulleen­sa yri­tyk­ses­tä kavereil­taan. Työ­paik­ka on osoit­tau­tunut mielekkääk­si ja monipuo­li­nen työ pitää mie­len virkeänä.

– Ala kehit­tyy. Uusia asioi­ta tulee jatku­vasti, Jokinie­mi sanoo.

Levy­sep­pähit­saa­jan opin­not oli­vat hyvä poh­ja tehtävään, mut­ta oppia tulee jatku­vasti lisää.

– Kukaan ei ole täysin valmis. Se säi­lyt­tää mie­lenki­in­non, Jokinie­mi ker­too.

Turun Pan­sios­sa meren­ran­nan läheisyy­dessä toimi­van Staironin juuret ovat paperikonei­den ilmas­toin­ti­jär­jestelmien suun­nit­telus­sa ja valmis­tuk­ses­sa. Toim­inta Pan­sion tehtaal­la käyn­nistyi vuon­na 1964, kun Val­met Paperikoneet aloit­ti toim­intansa.

Vuon­na 1999 Pan­sion tehtaan nimek­si tuli Met­so Paper Turku Works sen jäl­keen, kun Val­met ja Rau­ma-yhtiö fuu­sioi­tu­i­v­at muo­dostaen Met­son.

Vuon­na 2009 Met­so myi tehtaan sen toimi­valle johdolle. Samal­la perustet­ti­in Sta­iron Oy. Vuon­na 2019 Sta­iron myyti­in toim­i­tusjo­hta­ja Timo Kylä-Nikkilälle ja sijoi­tusy­htiö Canel­colle.

Muu­tos suuren kon­sernin yksiköstä pk-yri­tyk­sek­si on vaat­in­ut uuden­laisia ajat­telua ja toim­intaa. Entiseen ver­rat­tuna tilanteet muut­tuvat nopeam­min, ker­too päälu­ot­ta­mus­mies Isto Vir­ta­nen.

– Muu­tos vaati henkilöstöltä sopeu­tu­mista eri­laisi­in toim­intat­apoi­hin, Vir­ta­nen ker­too.

Pitkät työ­suh­teet ovat mah­dol­lis­ta­neet osaamisen kasaan­tu­misen. Koh­ta 35 vuot­ta Staironil­la ja sen edeltäjil­lä työsken­nel­lyt Vir­ta­nen ker­too, että 30–40 vuo­den työ­suh­teet ovat yleisiä.

– Ammat­ti­taitoinen henkilöstö on kil­pailu­valt­ti, Vir­ta­nen toteaa.

USEITA TUKIJALKOJA TARVITAAN

Paperikonei­den ilmas­toin­ti­jär­jestelmät ovat tänäkin päivänä yhtiön ydin­tä, mut­ta toim­inta on laa­jen­tunut mon­en­laisi­in pros­es­si­te­ol­lisu­u­den tuot­teisi­in.

– Kun oma itsenäi­nen pk-yri­tys syn­tyi, oli alus­ta alka­en selvää, että tarvi­taan muitakin tuk­i­jalko­ja liike­toimin­nan ympärille, toim­i­tusjo­hta­ja Kylä-Nikkilä ker­too.

Nykyään Sta­iron valmis­taa lait­tei­ta ja konei­ta muun muas­sa sahoille, kai­vok­si­in ja voimalaitok­si­in. Myös nos­to­lait­teet kuu­lu­vat valikoimaan: yri­tys valmis­taa esimerkik­si paloau­to­jen puome­ja. Hil­jat­tain tehtaal­ta on läht­enyt asi­akkaalle myös juus­ton­va­lmis­tuk­seen tehtyjä lin­jas­to­ja.

– Valmis­te­taan saman katon alla raa­ka-aineesta läh­tien käytän­nössä kytken­tä­valmis tuote, Kylä-Nikkilä ker­too.

Täältä löy­tyy yli tuhan­nen vuo­den teol­lisen laite­valmis­tuk­sen koke­mus.

Valikoimas­sa on myös asen­nustöitä, huoltopalvelu­ja, lait­tei­den mod­ernisoin­tia ja kokon­ais­ten pro­jek­tien hallintaa. Vuon­na 2021 yri­tyk­sen asi­akaspro­jek­tit linkit­tyivät 27 maa­han.

Staironil­la työsken­telee noin 70 henkeä, joista noin 60 tekee töitä tuotan­nos­sa. Luvuis­sa ovat mukana noin 15 tuotan­non vuokratyön­tek­i­jää.

– Suurin voimavara on mei­dän oma henkilöstömme. Täältä löy­tyy yli tuhan­nen vuo­den teol­lisen laite­valmis­tuk­sen koke­mus, Kylä-Nikkilä ker­too.

Mes­tarien osaamista on pyrit­ty siirtämään nuorem­mille tek­i­jöille otta­mal­la käyt­töön senior advi­sor ‑tit­teli. Käytän­nössä toim­inta­malli tarkoit­taa, että koh­ta eläköi­tyvät tai jo eläköi­tyneet konkar­it käyvät neu­vo­nan­tosopimuk­sel­la opet­ta­mas­sa uusia osaa­jia.

– On koet­tu malli hyväk­si osaamisen ylläpi­dos­sa, ettei menetetä kei­hään kärkeä, Kylä-Nikkilä ker­too pari vuot­ta käytössä olleesta toim­inta­mallista.

TARKKUUTTA VAATIVAA TYÖTÄ

Timo Grön­lund on työsken­nel­lyt yri­tyk­sessä sär­määjänä vuodes­ta 1986. Nyt työstet­tävät met­allilevyt käyvät koneessa taivutet­ta­vana neljään ker­taan, jol­loin halut­tu muo­to on saavutet­tu.

Sär­mäyk­sessä on tärkeää muun muas­sa oikei­den terien käyt­tö, kul­mien kohdis­tus ja sär­mäysjärjestys, Grön­lund luet­telee.

Työn­tekoon luo meininkiä kuu­lokkeista soi­va musi­ik­ki.

– Hyvää ruot­salaista met­al­lia, Grön­lund ker­too päivän musi­ikki­valin­nas­ta.

Työ­paikan tun­nel­maa hän kuvaa kaikki­aan hyväk­si. Työkaver­it ker­to­vat, että Grön­lund tari­noi mielel­lään sukel­lushar­ras­tuk­ses­taan. Hänen puhe­limes­taan löy­tyykin nopeasti sukel­lusvideo valashaista, eli maail­man suurim­mas­ta kalas­ta.

Vähän matkan päässä Mika Laa­ma­nen kat­soo työko­rtista tarvit­ta­vat tiedot ja aloit­taa met­al­li­palkin sahauk­sen. Kone katkaisee palkin automaat­tis­es­ti halut­tuun mit­taan.

– Kymme­nen vuot­ta on ollut käytössä, eikä ole väärää mit­taa antanut, Laa­ma­nen ker­too sahan luotet­tavu­ud­es­ta.

Hän on työsken­nel­lyt yri­tyk­sessä vuodes­ta 1987. Työu­ran aikana työte­htävät ovat vai­hdelleet lakais­us­ta työ­su­un­nit­telu­un.

– Ammat­tik­oulus­ta tulin suo­raan töi­hin. Paljon on maail­ma muut­tunut sen jäl­keen, Laa­ma­nen sanoo, mut­ta ker­too viihtyneen­sä yhtiön palveluk­ses­sa.

JÄRJESTÄYTYMINEN VOIMAVARANA

Työn­tek­i­jöistä noin 90 pros­ent­tia on Teol­lisu­us­li­iton jäseniä.

– Tot­ta kai korkea jär­jestäy­tymisas­te yksinker­tais­taa asioiden hoita­mista. Se on iso voimavara päälu­ot­ta­mus­miehelle, Vir­ta­nen ker­too.

Hän on toimin­ut päälu­ot­ta­mus­miehenä syysku­us­ta 2021, jol­loin edeltäjä siir­tyi pois yri­tyk­sen palveluk­ses­ta. Tätä ennen hän toi­mi työ­suo­jelu­val­tu­utet­tuna usei­ta vuosia. Vir­ta­nen on myös Turun Teol­lisu­ustyöväen ammat­tiosas­to 49:n hal­li­tuk­sen jäsen.

Vir­ta­nen korostaa henkisen hyv­in­voin­nin merk­i­tys­tä työ­paikalla.

– On tärkeää, että osa­taan aset­taa työn kuor­mit­tavu­us oikeisi­in uomi­in, Vir­ta­nen sanoo.

Pk-yri­tyk­sel­lä tilanteet elävät tilausten mukaan, joten välil­lä työn määrä muut­tuu vuoris­torata­mais­es­ti.

Yksi keino kuor­mi­tuk­sen vähen­tämiseen on onnis­tunut viestin­tä. Vir­ta­nen ker­too, että Staironil­la on panos­tet­tu esimi­estyöhön ja vuorovaiku­tuk­seen.

– On hyvin tärkeää, miten asi­at esitetään. Välil­lä tulee kon­flik­te­ja, kun asioi­ta esitetään väärin, Vir­ta­nen ker­too.

On tärkeää, että osa­taan aset­taa työn kuor­mit­tavu­us oikeisi­in uomi­in.

Työ­ta­p­atur­mien tilas­tot näyt­tävät, että Staironil­la ollaan val­takun­nal­lis­ten keskiar­vo­jen ala­puolel­la. Vir­ta­nen ker­too, että työn tekemisen apu­lait­teet ovat kun­nos­sa ja työter­veyshuol­losta saadaan tukea.

– Työ­fy­s­ioter­apeut­ti käy sään­nöl­lis­es­ti paikan pääl­lä. Häneltä tulee hyvin vinkke­jä työsken­telyasen­toi­hin, Vir­ta­nen ker­too.

Työ­suo­je­lu­toimin­nas­sa työn­tek­i­jöi­den kehi­ty­se­hdo­tuk­set ote­taan tosis­saan ja niitä viedään eteen­päin. Fyy­sistä hyv­in­voin­tia on tuet­tu muun muas­sa rak­en­ta­mal­la tehtaalle kat­tavasti varustel­tu kun­tos­ali.

Vir­tasen jäl­keen työ­suo­jelu­val­tu­ute­tun tehtävi­in tul­lut Petri Leino on työsken­nel­lyt Staironil­la 12 vuot­ta. Hänen työn­sä on esikäsit­telyssä, jos­sa laser­il­la leikataan halu­tut muodot met­allilevyyn.

– 24 vuot­ta olen työsken­nel­lyt lase­rien kanssa, Leino ker­too

1980-luvun lop­ul­la Leino oli työhar­joit­telus­sa Pan­sion tehtaal­la. Noi­hin aikoi­hin ver­rat­tuna työ­paik­ka on muut­tunut paljon. Työvä­li­neet ovat uusi­u­tuneet ja tehtaan ilme on kirkas­tunut muun muas­sa ledi­val­o­jen asen­nuk­sen ja lat­tioiden maalaamisen ansioista.

NÄKYVISSÄ KASVUA

Teol­lisu­udessa on nous­sut viime aikoina esi­in työvoima­pu­la. Ilmiö on kos­ket­tanut myös Stairo­nia.

– Henkilöstön saatavu­us on yksi pul­lonkaula yhtiön kasvulle, Kylä-Nikkilä ker­too.

Yri­tyk­sen tun­net­tuu­den lisäämi­nen nuorten joukos­sa on yksi keino saa­da uusia tek­i­jöitä. Sta­iron on panos­tanut oppi­laitosy­hteistyöhön.

Toim­i­tusjo­hta­ja myös miet­tii, että alaan liit­tyvät mieliku­vat vaikut­ta­vat nuorten intoon lähteä met­al­lialan töi­hin. Hänen mukaansa ala kär­sii nuhruis­es­ta mieliku­vas­ta, vaik­ka todel­lisu­us olisi toinen.

– Mod­erneil­la lait­teil­la valmis­te­taan huip­putuot­tei­ta, Kylä-Nikkilä sanoo.

Henkilöstön saatavu­us on yksi pul­lonkaula yhtiön kasvulle.

Toim­i­tusjo­hta­ja tuli itse taloon vuon­na 2013 robot­ti­op­er­aat­torin töi­hin, eli haalar­i­hom­mi­in.

– Sieltäkin tulee arvos­tus työtä kohtaan. Ymmär­rän, että ala vaatii paljon ammat­ti­taitoa, Kylä-Nikkilä ker­too.

Sit­tem­min hän on siir­tynyt tuotan­to­jo­hta­jan pestin kaut­ta toim­i­tusjo­hta­jak­si ja vuon­na 2019 myös yrit­täjäk­si.

Täl­lä het­kel­lä tule­vaisu­u­den näkymät ovat posi­ti­iviset. Näyt­tää siltä, että syksyl­lä 2022 on tarve palkata kymme­nen uut­ta työn­tek­i­jää.

– Sitä näkymää vas­ten on kiva suun­nitel­la toim­intaa. Laa­jen­netaan osaamista ja palvelun­tar­jon­taa, Kylä-Nikkilä sanoo.

STAIRON OY

KOTIPAIKKA Turku
PERUSTETTU Toim­inta alkoi vuon­na 1964 nimel­lä Val­met Paperikoneet. Yksikkö myyti­in vuon­na 2009 toimi­valle johdolle, jol­loin perusteti­in Sta­iron Oy.
OMISTUS Toim­i­tusjo­hta­ja Timo Kylä-Nikkilä sekä sijoi­tusy­htiö Canel­co
TUOTANTO Pros­es­si­te­ol­lisu­u­den lait­teet ja koneet
HENKILÖKUNTA Noin 70 henkeä, joista tuotan­nos­sa noin 60
LIIKEVAIHTO Noin 9 miljoon­aa euroa (2021)

Paikallisessa sopimisessa vahvat perinteet

Staironil­la on pitkään sovit­tu paikallis­es­ti. Päälu­ot­ta­mus­mies Isto Vir­ta­nen ker­too, että kuukausit­tain pide­tään yt-kok­ous, jos­sa käy­dään ajanko­htaiset asi­at läpi.

– Työ­nan­ta­ja ker­too asioista hyvin avoimesti. Siitä täy­tyy nos­taa hat­tua, Vir­ta­nen sanoo.

Paikalli­nen sopimi­nen on ollut kil­pailu­valt­ti hek­tisil­lä markki­noil­la. Rahat on saatu riit­tämään ja pro­jek­tit valmi­ik­si ajal­laan, kun jous­to­ja on tehty puolin ja toisin.

– Suuria kokon­aisuuk­sia tehdään kalli­ista mate­ri­aaleista, niin se sitoo yhtiön pääo­maa, toim­i­tusjo­hta­ja Timo Kylä-Nikkilä ker­too pk-yri­tyk­sen liikku­mavaras­ta.

Avoimuus ja jatku­va neu­vot­telu varmis­ta­vat, ettei yllä­tyk­siä pääse syn­tymään.

– Rehellistä avoin­ta kanssakäymistä vas­ten on help­po tehdä paikallisia sopimuk­sia, kun tarvi­taan jous­to­ja. Se toimii molem­pi­in suun­ti­in, Kylä-Nikkilä ker­too.

– Neu­vot­teluy­htey­det ovat tosi hyvät. Työn­tek­i­jöitä kuun­nel­laan, kun asioi­ta esitetään, Vir­ta­nen sanoo ja toteaa luot­ta­muk­sen ole­van koko hom­man perus­ta.

Paikallis­es­ti on sovit­tu muun muas­sa työa­jan liuku­mas­ta. Työvuoron alus­sa ja lopus­sa on 15 min­uutin liuku­ma, jon­ka aikana kel­loko­rt­ti tulee leima­ta. Näin vuoro­jen alut ja lop­ut ovat sulavampia, kun kel­loko­rtin kanssa ei tarvitse kytätä tarkkaa kel­lon­lyömää.

TYÖEHTOSOPIMUS ON SELKÄRANKA

Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry ilmoit­ti maalisku­us­sa 2021 lopet­ta­vansa työe­htosopimus­toimin­nan. Val­takun­nal­lisia työe­htosopimuk­sia neu­vot­tele­maan perustet­ti­in samal­la uusi Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den työ­nan­ta­jat ry. Tuol­loin oli epä­var­maa, syn­tyykö teknolo­gia­te­ol­lisu­u­teen uut­ta yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta.

– Surullisin mielin otet­ti­in uuti­nen vas­taan. Kyl­lähän Suomen sys­tee­mi nojaa työe­htosopimuk­si­in, Vir­ta­nen ker­too.

Val­takun­nal­lis­es­ti tilanne oli epä­var­ma, mut­ta Staironil­la säi­lyi luot­to sääl­lisi­in työe­htoi­hin. Yri­tys ilmoit­ti hyvis­sä ajoin liit­tyvän­sä uuteen työ­nan­ta­jay­hdis­tyk­seen ja nou­dat­ta­vansa sopimuk­set­tomas­sa tilas­sa van­haa työe­htosopimus­ta.

– Henkilöstölle tuli infoa, että jatke­taan van­hal­la poh­jal­la. Ei ollut epä­selvyyt­tä työe­hto­jen jälki­vaiku­tuk­ses­ta, Vir­ta­nen ker­too.

Neu­vot­teluy­htey­det ovat tosi hyvät. Työn­tek­i­jöitä kuun­nel­laan, kun asioi­ta esitetään.

Työe­htosopimus luo toimin­nalle selkeät raamit ja mah­dol­lis­taa paikallisen sopimisen.

– Niin paljon kuin on paikallis­es­ti sovit­tu, ei mis­sään vai­heessa tes ole ollut rajoit­teena, Kylä-Nikkilä ker­too.

Tärkeää on, että samoil­la ehdoil­la toim­i­taan alan kaikil­la työ­paikoil­la, jot­tei kil­pailu vääristy.

– Jos­sain nou­date­taan sopimuk­sia ja jos­sain ei. On niitäkin yhtiöitä, jois­sa ei näin avoimesti toimi­ta, Kylä-Nikkilä sanoo.

Lop­ul­ta uuteen työ­nan­ta­jay­hdis­tyk­seen liit­tyi riit­tävästi yri­tyk­siä, jot­ta uud­es­ta val­takun­nal­lis­es­ta työe­htosopimuk­ses­ta tuli yleis­si­to­va, eli se kos­kee kaikkia alan yri­tyk­siä.

– Työe­htosopimus on ihan ehdo­ton selkäran­ka. Se on selvä, Vir­ta­nen toteaa.