Moni­puo­li­set tuot­teet ja työt – valo­kaari palaa Staironilla

Valo­kaari palaa ja kipi­nöitä lentää, kun Stai­ron Oy:n tehtaalla valmis­tuu monen­lai­sia proses­si­teol­li­suu­den lait­teita ja koneita.

Levy­sep­pä­hit­saaja Santeri Joki­niemi työs­tää sellu­kui­vai­men puhal­lus­laa­tik­koa. Kohta viisi vuotta Stai­ro­nilla työs­ken­nel­lyt Joki­niemi kertoo kuul­leensa yrityk­sestä kave­reil­taan. Työpaikka on osoit­tau­tu­nut mielek­kääksi ja moni­puo­li­nen työ pitää mielen virkeänä.

– Ala kehit­tyy. Uusia asioita tulee jatku­vasti, Joki­niemi sanoo.

Levy­sep­pä­hit­saa­jan opin­not olivat hyvä pohja tehtä­vään, mutta oppia tulee jatku­vasti lisää.

– Kukaan ei ole täysin valmis. Se säilyt­tää mielen­kiin­non, Joki­niemi kertoo.

Turun Pansiossa meren­ran­nan lähei­syy­dessä toimi­van Stai­ro­nin juuret ovat pape­ri­ko­nei­den ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mien suun­nit­te­lussa ja valmis­tuk­sessa. Toiminta Pansion tehtaalla käyn­nis­tyi vuonna 1964, kun Valmet Pape­ri­ko­neet aloitti toimintansa.

Vuonna 1999 Pansion tehtaan nimeksi tuli Metso Paper Turku Works sen jälkeen, kun Valmet ja Rauma-yhtiö fuusioi­tui­vat muodos­taen Metson.

Vuonna 2009 Metso myi tehtaan sen toimi­valle johdolle. Samalla perus­tet­tiin Stai­ron Oy. Vuonna 2019 Stai­ron myytiin toimi­tus­joh­taja Timo Kylä-Nikki­lälle ja sijoi­tus­yh­tiö Canelcolle.

Muutos suuren konser­nin yksi­köstä pk-yrityk­seksi on vaati­nut uuden­lai­sia ajat­te­lua ja toimin­taa. Enti­seen verrat­tuna tilan­teet muut­tu­vat nopeam­min, kertoo pääluot­ta­mus­mies Isto Virta­nen.

– Muutos vaati henki­lös­töltä sopeu­tu­mista erilai­siin toimin­ta­ta­poi­hin, Virta­nen kertoo.

Pitkät työsuh­teet ovat mahdol­lis­ta­neet osaa­mi­sen kasaan­tu­mi­sen. Kohta 35 vuotta Stai­ro­nilla ja sen edel­tä­jillä työs­ken­nel­lyt Virta­nen kertoo, että 30–40 vuoden työsuh­teet ovat yleisiä.

– Ammat­ti­tai­toi­nen henki­löstö on kilpai­lu­valtti, Virta­nen toteaa.

USEITA TUKIJALKOJA TARVITAAN

Pape­ri­ko­nei­den ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mät ovat tänä­kin päivänä yhtiön ydintä, mutta toiminta on laajen­tu­nut monen­lai­siin proses­si­teol­li­suu­den tuotteisiin.

– Kun oma itse­näi­nen pk-yritys syntyi, oli alusta alkaen selvää, että tarvi­taan muita­kin tuki­jal­koja liike­toi­min­nan ympä­rille, toimi­tus­joh­taja Kylä-Nikkilä kertoo.

Nyky­ään Stai­ron valmis­taa lait­teita ja koneita muun muassa sahoille, kaivok­siin ja voima­lai­tok­siin. Myös nosto­lait­teet kuulu­vat vali­koi­maan: yritys valmis­taa esimer­kiksi paloau­to­jen puomeja. Hiljat­tain tehtaalta on lähte­nyt asiak­kaalle myös juus­ton­val­mis­tuk­seen tehtyjä linjastoja.

– Valmis­te­taan saman katon alla raaka-aineesta lähtien käytän­nössä kytken­tä­val­mis tuote, Kylä-Nikkilä kertoo.

Täältä löytyy yli tuhan­nen vuoden teol­li­sen laite­val­mis­tuk­sen kokemus.

Vali­koi­massa on myös asen­nus­töitä, huol­to­pal­ve­luja, lait­tei­den moder­ni­soin­tia ja koko­nais­ten projek­tien hallin­taa. Vuonna 2021 yrityk­sen asia­kas­pro­jek­tit linkit­tyi­vät 27 maahan.

Stai­ro­nilla työs­ken­te­lee noin 70 henkeä, joista noin 60 tekee töitä tuotan­nossa. Luvuissa ovat mukana noin 15 tuotan­non vuokratyöntekijää.

– Suurin voima­vara on meidän oma henki­lös­tömme. Täältä löytyy yli tuhan­nen vuoden teol­li­sen laite­val­mis­tuk­sen koke­mus, Kylä-Nikkilä kertoo.

Mesta­rien osaa­mista on pyritty siir­tä­mään nuorem­mille teki­jöille otta­malla käyt­töön senior advi­sor ‑titteli. Käytän­nössä toimin­ta­malli tarkoit­taa, että kohta eläköi­ty­vät tai jo eläköi­ty­neet konka­rit käyvät neuvon­an­to­so­pi­muk­sella opet­ta­massa uusia osaajia.

– On koettu malli hyväksi osaa­mi­sen yllä­pi­dossa, ettei mene­tetä keihään kärkeä, Kylä-Nikkilä kertoo pari vuotta käytössä olleesta toimintamallista.

TARKKUUTTA VAATIVAA TYÖTÄ

Timo Grön­lund on työs­ken­nel­lyt yrityk­sessä särmää­jänä vuodesta 1986. Nyt työs­tet­tä­vät metal­li­le­vyt käyvät koneessa taivu­tet­ta­vana neljään kertaan, jolloin haluttu muoto on saavutettu.

Särmäyk­sessä on tärkeää muun muassa oikei­den terien käyttö, kulmien kohdis­tus ja särmäys­jär­jes­tys, Grön­lund luettelee.

Työn­te­koon luo meinin­kiä kuulok­keista soiva musiikki.

– Hyvää ruot­sa­laista metal­lia, Grön­lund kertoo päivän musiikkivalinnasta.

Työpai­kan tunnel­maa hän kuvaa kaik­ki­aan hyväksi. Työka­ve­rit kerto­vat, että Grön­lund tari­noi mielel­lään sukel­lus­har­ras­tuk­ses­taan. Hänen puhe­li­mes­taan löytyy­kin nopeasti sukel­lus­vi­deo valas­haista, eli maail­man suurim­masta kalasta.

Vähän matkan päässä Mika Laama­nen katsoo työkor­tista tarvit­ta­vat tiedot ja aloit­taa metal­li­pal­kin sahauk­sen. Kone katkai­see palkin auto­maat­ti­sesti halut­tuun mittaan.

– Kymme­nen vuotta on ollut käytössä, eikä ole väärää mittaa anta­nut, Laama­nen kertoo sahan luotettavuudesta.

Hän on työs­ken­nel­lyt yrityk­sessä vuodesta 1987. Työuran aikana työteh­tä­vät ovat vaih­del­leet lakai­susta työsuunnitteluun.

– Ammat­ti­kou­lusta tulin suoraan töihin. Paljon on maailma muut­tu­nut sen jälkeen, Laama­nen sanoo, mutta kertoo viih­ty­neensä yhtiön palveluksessa.

JÄRJESTÄYTYMINEN VOIMAVARANA

Työn­te­ki­jöistä noin 90 prosent­tia on Teol­li­suus­lii­ton jäseniä.

– Totta kai korkea järjes­täy­ty­mi­saste yksin­ker­tais­taa asioi­den hoita­mista. Se on iso voima­vara pääluot­ta­mus­mie­helle, Virta­nen kertoo.

Hän on toimi­nut pääluot­ta­mus­mie­henä syys­kuusta 2021, jolloin edel­täjä siir­tyi pois yrityk­sen palve­luk­sesta. Tätä ennen hän toimi työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna useita vuosia. Virta­nen on myös Turun Teol­li­suus­työ­väen ammat­tio­sasto 49:n halli­tuk­sen jäsen.

Virta­nen koros­taa henki­sen hyvin­voin­nin merki­tystä työpaikalla.

– On tärkeää, että osataan aset­taa työn kuor­mit­ta­vuus oikei­siin uomiin, Virta­nen sanoo.

Pk-yrityk­sellä tilan­teet elävät tilaus­ten mukaan, joten välillä työn määrä muut­tuu vuoristoratamaisesti.

Yksi keino kuor­mi­tuk­sen vähen­tä­mi­seen on onnis­tu­nut vies­tintä. Virta­nen kertoo, että Stai­ro­nilla on panos­tettu esimies­työ­hön ja vuorovaikutukseen.

– On hyvin tärkeää, miten asiat esite­tään. Välillä tulee konflik­teja, kun asioita esite­tään väärin, Virta­nen kertoo.

On tärkeää, että osataan aset­taa työn kuor­mit­ta­vuus oikei­siin uomiin.

Työta­pa­tur­mien tilas­tot näyt­tä­vät, että Stai­ro­nilla ollaan valta­kun­nal­lis­ten keskiar­vo­jen alapuo­lella. Virta­nen kertoo, että työn teke­mi­sen apulait­teet ovat kunnossa ja työter­veys­huol­losta saadaan tukea.

– Työfy­sio­te­ra­peutti käy sään­nöl­li­sesti paikan päällä. Häneltä tulee hyvin vink­kejä työs­ken­te­ly­asen­toi­hin, Virta­nen kertoo.

Työsuo­je­lu­toi­min­nassa työn­te­ki­jöi­den kehi­ty­seh­do­tuk­set otetaan tosis­saan ja niitä viedään eteen­päin. Fyysistä hyvin­voin­tia on tuettu muun muassa raken­ta­malla tehtaalle katta­vasti varus­teltu kuntosali.

Virta­sen jälkeen työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun tehtä­viin tullut Petri Leino on työs­ken­nel­lyt Stai­ro­nilla 12 vuotta. Hänen työnsä on esikä­sit­te­lyssä, jossa lase­rilla leika­taan halu­tut muodot metallilevyyn.

– 24 vuotta olen työs­ken­nel­lyt lase­rien kanssa, Leino kertoo

1980-luvun lopulla Leino oli työhar­joit­te­lussa Pansion tehtaalla. Noihin aikoi­hin verrat­tuna työpaikka on muut­tu­nut paljon. Työvä­li­neet ovat uusiu­tu­neet ja tehtaan ilme on kirkas­tu­nut muun muassa ledi­va­lo­jen asen­nuk­sen ja lattioi­den maalaa­mi­sen ansioista.

NÄKYVISSÄ KASVUA

Teol­li­suu­dessa on nous­sut viime aikoina esiin työvoi­ma­pula. Ilmiö on kosket­ta­nut myös Staironia.

– Henki­lös­tön saata­vuus on yksi pullon­kaula yhtiön kasvulle, Kylä-Nikkilä kertoo.

Yrityk­sen tunnet­tuu­den lisää­mi­nen nuor­ten joukossa on yksi keino saada uusia teki­jöitä. Stai­ron on panos­ta­nut oppilaitosyhteistyöhön.

Toimi­tus­joh­taja myös miet­tii, että alaan liit­ty­vät mieli­ku­vat vaikut­ta­vat nuor­ten intoon lähteä metal­lia­lan töihin. Hänen mukaansa ala kärsii nuhrui­sesta mieli­ku­vasta, vaikka todel­li­suus olisi toinen.

– Moder­neilla lait­teilla valmis­te­taan huip­pu­tuot­teita, Kylä-Nikkilä sanoo.

Henki­lös­tön saata­vuus on yksi pullon­kaula yhtiön kasvulle.

Toimi­tus­joh­taja tuli itse taloon vuonna 2013 robot­tio­pe­raat­to­rin töihin, eli haalarihommiin.

– Siel­tä­kin tulee arvos­tus työtä kohtaan. Ymmär­rän, että ala vaatii paljon ammat­ti­tai­toa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Sittem­min hän on siir­ty­nyt tuotan­to­joh­ta­jan pestin kautta toimi­tus­joh­ta­jaksi ja vuonna 2019 myös yrittäjäksi.

Tällä hetkellä tule­vai­suu­den näky­mät ovat posi­tii­vi­set. Näyt­tää siltä, että syksyllä 2022 on tarve palkata kymme­nen uutta työntekijää.

– Sitä näky­mää vasten on kiva suun­ni­tella toimin­taa. Laajen­ne­taan osaa­mista ja palve­lun­tar­jon­taa, Kylä-Nikkilä sanoo.

STAIRON OY

KOTIPAIKKA Turku
PERUSTETTU Toiminta alkoi vuonna 1964 nimellä Valmet Pape­ri­ko­neet. Yksikkö myytiin vuonna 2009 toimi­valle johdolle, jolloin perus­te­tiin Stai­ron Oy.
OMISTUS Toimi­tus­joh­taja Timo Kylä-Nikkilä sekä sijoi­tus­yh­tiö Canelco
TUOTANTO Proses­si­teol­li­suu­den lait­teet ja koneet
HENKILÖKUNTA Noin 70 henkeä, joista tuotan­nossa noin 60
LIIKEVAIHTO Noin 9 miljoo­naa euroa (2021)

Paikal­li­sessa sopi­mi­sessa vahvat perinteet

Stai­ro­nilla on pitkään sovittu paikal­li­sesti. Pääluot­ta­mus­mies Isto Virta­nen kertoo, että kuukausit­tain pide­tään yt-kokous, jossa käydään ajan­koh­tai­set asiat läpi.

– Työnan­taja kertoo asioista hyvin avoi­mesti. Siitä täytyy nostaa hattua, Virta­nen sanoo.

Paikal­li­nen sopi­mi­nen on ollut kilpai­lu­valtti hekti­sillä mark­ki­noilla. Rahat on saatu riit­tä­mään ja projek­tit valmiiksi ajal­laan, kun jous­toja on tehty puolin ja toisin.

– Suuria koko­nai­suuk­sia tehdään kalliista mate­ri­aa­leista, niin se sitoo yhtiön pääomaa, toimi­tus­joh­taja Timo Kylä-Nikkilä kertoo pk-yrityk­sen liikkumavarasta.

Avoi­muus ja jatkuva neuvot­telu varmis­ta­vat, ettei yllä­tyk­siä pääse syntymään.

– Rehel­listä avointa kans­sa­käy­mistä vasten on helppo tehdä paikal­li­sia sopi­muk­sia, kun tarvi­taan jous­toja. Se toimii molem­piin suun­tiin, Kylä-Nikkilä kertoo.

– Neuvot­te­lu­yh­tey­det ovat tosi hyvät. Työn­te­ki­jöitä kuun­nel­laan, kun asioita esite­tään, Virta­nen sanoo ja toteaa luot­ta­muk­sen olevan koko homman perusta.

Paikal­li­sesti on sovittu muun muassa työajan liuku­masta. Työvuo­ron alussa ja lopussa on 15 minuu­tin liukuma, jonka aikana kello­kortti tulee leimata. Näin vuoro­jen alut ja loput ovat sula­vam­pia, kun kello­kor­tin kanssa ei tarvitse kytätä tark­kaa kellonlyömää.

TYÖEHTOSOPIMUS ON SELKÄRANKA

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry ilmoitti maalis­kuussa 2021 lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nan. Valta­kun­nal­li­sia työeh­to­so­pi­muk­sia neuvot­te­le­maan perus­tet­tiin samalla uusi Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry. Tuol­loin oli epävar­maa, syntyykö tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen uutta yleis­si­to­vaa työehtosopimusta.

– Surul­li­sin mielin otet­tiin uuti­nen vastaan. Kyllä­hän Suomen systeemi nojaa työeh­to­so­pi­muk­siin, Virta­nen kertoo.

Valta­kun­nal­li­sesti tilanne oli epävarma, mutta Stai­ro­nilla säilyi luotto sääl­li­siin työeh­toi­hin. Yritys ilmoitti hyvissä ajoin liit­ty­vänsä uuteen työnan­ta­jayh­dis­tyk­seen ja noudat­ta­vansa sopi­muk­set­to­massa tilassa vanhaa työehtosopimusta.

– Henki­lös­tölle tuli infoa, että jatke­taan vanhalla pohjalla. Ei ollut epäsel­vyyttä työeh­to­jen jälki­vai­ku­tuk­sesta, Virta­nen kertoo.

Neuvot­te­lu­yh­tey­det ovat tosi hyvät. Työn­te­ki­jöitä kuun­nel­laan, kun asioita esitetään.

Työeh­to­so­pi­mus luo toimin­nalle selkeät raamit ja mahdol­lis­taa paikal­li­sen sopimisen.

– Niin paljon kuin on paikal­li­sesti sovittu, ei missään vaiheessa tes ole ollut rajoit­teena, Kylä-Nikkilä kertoo.

Tärkeää on, että samoilla ehdoilla toimi­taan alan kaikilla työpai­koilla, jottei kilpailu vääristy.

– Jossain nouda­te­taan sopi­muk­sia ja jossain ei. On niitä­kin yhtiöitä, joissa ei näin avoi­mesti toimita, Kylä-Nikkilä sanoo.

Lopulta uuteen työnan­ta­jayh­dis­tyk­seen liit­tyi riit­tä­västi yrityk­siä, jotta uudesta valta­kun­nal­li­sesta työeh­to­so­pi­muk­sesta tuli yleis­si­tova, eli se koskee kaik­kia alan yrityksiä.

– Työeh­to­so­pi­mus on ihan ehdo­ton selkä­ranka. Se on selvä, Virta­nen toteaa.