Monipuo­liset tuotteet ja työt – valokaari palaa Staironilla

Valokaari palaa ja kipinöitä lentää, kun Stairon Oy:n tehtaalla valmistuu monen­laisia proses­si­teol­li­suuden laitteita ja koneita.

Levysep­pä­hit­saaja Santeri Jokiniemi työstää sellu­kui­vaimen puhal­lus­laa­tikkoa. Kohta viisi vuotta Stairo­nilla työsken­nellyt Jokiniemi kertoo kuulleensa yrityk­sestä kavereil­taan. Työpaikka on osoit­tau­tunut mielek­kääksi ja monipuo­linen työ pitää mielen virkeänä.

– Ala kehittyy. Uusia asioita tulee jatku­vasti, Jokiniemi sanoo.

Levysep­pä­hit­saajan opinnot olivat hyvä pohja tehtä­vään, mutta oppia tulee jatku­vasti lisää.

– Kukaan ei ole täysin valmis. Se säilyttää mielen­kiinnon, Jokiniemi kertoo.

Turun Pansiossa meren­rannan lähei­syy­dessä toimivan Staironin juuret ovat paperi­ko­neiden ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mien suunnit­te­lussa ja valmis­tuk­sessa. Toiminta Pansion tehtaalla käynnistyi vuonna 1964, kun Valmet Paperi­ko­neet aloitti toimintansa.

Vuonna 1999 Pansion tehtaan nimeksi tuli Metso Paper Turku Works sen jälkeen, kun Valmet ja Rauma-yhtiö fuusioi­tuivat muodos­taen Metson.

Vuonna 2009 Metso myi tehtaan sen toimi­valle johdolle. Samalla perus­tet­tiin Stairon Oy. Vuonna 2019 Stairon myytiin toimi­tus­joh­taja Timo Kylä-Nikki­lälle ja sijoi­tus­yhtiö Canelcolle.

Muutos suuren konsernin yksiköstä pk-yrityk­seksi on vaatinut uuden­laisia ajattelua ja toimintaa. Entiseen verrat­tuna tilan­teet muuttuvat nopeammin, kertoo pääluot­ta­mus­mies Isto Virtanen.

– Muutos vaati henki­lös­töltä sopeu­tu­mista erilai­siin toimin­ta­ta­poihin, Virtanen kertoo.

Pitkät työsuh­teet ovat mahdol­lis­ta­neet osaamisen kasaan­tu­misen. Kohta 35 vuotta Stairo­nilla ja sen edeltä­jillä työsken­nellyt Virtanen kertoo, että 30–40 vuoden työsuh­teet ovat yleisiä.

– Ammat­ti­tai­toinen henki­löstö on kilpai­lu­valtti, Virtanen toteaa.

USEITA TUKIJALKOJA TARVITAAN

Paperi­ko­neiden ilmas­toin­ti­jär­jes­telmät ovat tänäkin päivänä yhtiön ydintä, mutta toiminta on laajen­tunut monen­lai­siin proses­si­teol­li­suuden tuotteisiin.

– Kun oma itsenäinen pk-yritys syntyi, oli alusta alkaen selvää, että tarvi­taan muitakin tukijal­koja liike­toi­minnan ympärille, toimi­tus­joh­taja Kylä-Nikkilä kertoo.

Nykyään Stairon valmistaa laitteita ja koneita muun muassa sahoille, kaivok­siin ja voima­lai­tok­siin. Myös nosto­lait­teet kuuluvat valikoi­maan: yritys valmistaa esimer­kiksi paloau­tojen puomeja. Hiljat­tain tehtaalta on lähtenyt asiak­kaalle myös juuston­val­mis­tuk­seen tehtyjä linjastoja.

– Valmis­te­taan saman katon alla raaka-aineesta lähtien käytän­nössä kytken­tä­valmis tuote, Kylä-Nikkilä kertoo.

Täältä löytyy yli tuhannen vuoden teollisen laite­val­mis­tuksen kokemus.

Valikoi­massa on myös asennus­töitä, huolto­pal­ve­luja, laitteiden moder­ni­sointia ja kokonaisten projek­tien hallintaa. Vuonna 2021 yrityksen asiakas­pro­jektit linkit­tyivät 27 maahan.

Stairo­nilla työsken­telee noin 70 henkeä, joista noin 60 tekee töitä tuotan­nossa. Luvuissa ovat mukana noin 15 tuotannon vuokratyöntekijää.

– Suurin voima­vara on meidän oma henki­lös­tömme. Täältä löytyy yli tuhannen vuoden teollisen laite­val­mis­tuksen kokemus, Kylä-Nikkilä kertoo.

Mesta­rien osaamista on pyritty siirtä­mään nuorem­mille tekijöille ottamalla käyttöön senior advisor ‑titteli. Käytän­nössä toimin­ta­malli tarkoittaa, että kohta eläköi­tyvät tai jo eläköi­ty­neet konkarit käyvät neuvon­an­to­so­pi­muk­sella opetta­massa uusia osaajia.

– On koettu malli hyväksi osaamisen ylläpi­dossa, ettei menetetä keihään kärkeä, Kylä-Nikkilä kertoo pari vuotta käytössä olleesta toimintamallista.

TARKKUUTTA VAATIVAA TYÖTÄ

Timo Grönlund on työsken­nellyt yrityk­sessä särmää­jänä vuodesta 1986. Nyt työstet­tävät metal­li­levyt käyvät koneessa taivu­tet­ta­vana neljään kertaan, jolloin haluttu muoto on saavutettu.

Särmäyk­sessä on tärkeää muun muassa oikeiden terien käyttö, kulmien kohdistus ja särmäys­jär­jestys, Grönlund luettelee.

Työnte­koon luo meininkiä kuulok­keista soiva musiikki.

– Hyvää ruotsa­laista metallia, Grönlund kertoo päivän musiikkivalinnasta.

Työpaikan tunnelmaa hän kuvaa kaikkiaan hyväksi. Työka­verit kertovat, että Grönlund tarinoi mielel­lään sukel­lus­har­ras­tuk­ses­taan. Hänen puheli­mes­taan löytyykin nopeasti sukel­lus­video valas­haista, eli maailman suurim­masta kalasta.

Vähän matkan päässä Mika Laamanen katsoo työkor­tista tarvit­tavat tiedot ja aloittaa metal­li­palkin sahauksen. Kone katkaisee palkin automaat­ti­sesti halut­tuun mittaan.

– Kymmenen vuotta on ollut käytössä, eikä ole väärää mittaa antanut, Laamanen kertoo sahan luotettavuudesta.

Hän on työsken­nellyt yrityk­sessä vuodesta 1987. Työuran aikana työteh­tävät ovat vaihdel­leet lakai­susta työsuunnitteluun.

– Ammat­ti­kou­lusta tulin suoraan töihin. Paljon on maailma muuttunut sen jälkeen, Laamanen sanoo, mutta kertoo viihty­neensä yhtiön palveluksessa.

JÄRJESTÄYTYMINEN VOIMAVARANA

Työnte­ki­jöistä noin 90 prosenttia on Teolli­suus­liiton jäseniä.

– Totta kai korkea järjes­täy­ty­mi­saste yksin­ker­taistaa asioiden hoita­mista. Se on iso voima­vara pääluot­ta­mus­mie­helle, Virtanen kertoo.

Hän on toiminut pääluot­ta­mus­mie­henä syyskuusta 2021, jolloin edeltäjä siirtyi pois yrityksen palve­luk­sesta. Tätä ennen hän toimi työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna useita vuosia. Virtanen on myös Turun Teolli­suus­työ­väen ammat­tio­sasto 49:n halli­tuksen jäsen.

Virtanen korostaa henkisen hyvin­voinnin merki­tystä työpaikalla.

– On tärkeää, että osataan asettaa työn kuormit­ta­vuus oikei­siin uomiin, Virtanen sanoo.

Pk-yrityk­sellä tilan­teet elävät tilausten mukaan, joten välillä työn määrä muuttuu vuoristoratamaisesti.

Yksi keino kuormi­tuksen vähen­tä­mi­seen on onnis­tunut viestintä. Virtanen kertoo, että Stairo­nilla on panos­tettu esimies­työhön ja vuorovaikutukseen.

– On hyvin tärkeää, miten asiat esite­tään. Välillä tulee konflik­teja, kun asioita esite­tään väärin, Virtanen kertoo.

On tärkeää, että osataan asettaa työn kuormit­ta­vuus oikei­siin uomiin.

Työta­pa­tur­mien tilastot näyttävät, että Stairo­nilla ollaan valta­kun­nal­listen keskiar­vojen alapuo­lella. Virtanen kertoo, että työn tekemisen apulait­teet ovat kunnossa ja työter­veys­huol­losta saadaan tukea.

– Työfy­sio­te­ra­peutti käy säännöl­li­sesti paikan päällä. Häneltä tulee hyvin vinkkejä työsken­te­ly­asen­toihin, Virtanen kertoo.

Työsuo­je­lu­toi­min­nassa työnte­ki­jöiden kehity­seh­do­tukset otetaan tosis­saan ja niitä viedään eteen­päin. Fyysistä hyvin­vointia on tuettu muun muassa raken­ta­malla tehtaalle katta­vasti varus­teltu kuntosali.

Virtasen jälkeen työsuo­je­lu­val­tuu­tetun tehtä­viin tullut Petri Leino on työsken­nellyt Stairo­nilla 12 vuotta. Hänen työnsä on esikä­sit­te­lyssä, jossa laserilla leika­taan halutut muodot metallilevyyn.

– 24 vuotta olen työsken­nellyt laserien kanssa, Leino kertoo

1980-luvun lopulla Leino oli työhar­joit­te­lussa Pansion tehtaalla. Noihin aikoihin verrat­tuna työpaikka on muuttunut paljon. Työvä­li­neet ovat uusiu­tu­neet ja tehtaan ilme on kirkas­tunut muun muassa lediva­lojen asennuksen ja lattioiden maalaa­misen ansioista.

NÄKYVISSÄ KASVUA

Teolli­suu­dessa on noussut viime aikoina esiin työvoi­ma­pula. Ilmiö on kosket­tanut myös Staironia.

– Henki­löstön saata­vuus on yksi pullon­kaula yhtiön kasvulle, Kylä-Nikkilä kertoo.

Yrityksen tunnet­tuuden lisää­minen nuorten joukossa on yksi keino saada uusia tekijöitä. Stairon on panos­tanut oppilaitosyhteistyöhön.

Toimi­tus­joh­taja myös miettii, että alaan liittyvät mieli­kuvat vaikut­tavat nuorten intoon lähteä metal­lialan töihin. Hänen mukaansa ala kärsii nuhrui­sesta mieli­ku­vasta, vaikka todel­li­suus olisi toinen.

– Moder­neilla laitteilla valmis­te­taan huippu­tuot­teita, Kylä-Nikkilä sanoo.

Henki­löstön saata­vuus on yksi pullon­kaula yhtiön kasvulle.

Toimi­tus­joh­taja tuli itse taloon vuonna 2013 robot­tio­pe­raat­torin töihin, eli haalarihommiin.

– Sieltäkin tulee arvostus työtä kohtaan. Ymmärrän, että ala vaatii paljon ammat­ti­taitoa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Sittemmin hän on siirtynyt tuotan­to­joh­tajan pestin kautta toimi­tus­joh­ta­jaksi ja vuonna 2019 myös yrittäjäksi.

Tällä hetkellä tulevai­suuden näkymät ovat positii­viset. Näyttää siltä, että syksyllä 2022 on tarve palkata kymmenen uutta työntekijää.

– Sitä näkymää vasten on kiva suunni­tella toimintaa. Laajen­ne­taan osaamista ja palve­lun­tar­jontaa, Kylä-Nikkilä sanoo.

STAIRON OY

KOTIPAIKKA Turku
PERUSTETTU Toiminta alkoi vuonna 1964 nimellä Valmet Paperi­ko­neet. Yksikkö myytiin vuonna 2009 toimi­valle johdolle, jolloin perus­te­tiin Stairon Oy.
OMISTUS Toimi­tus­joh­taja Timo Kylä-Nikkilä sekä sijoi­tus­yhtiö Canelco
TUOTANTO Proses­si­teol­li­suuden laitteet ja koneet
HENKILÖKUNTA Noin 70 henkeä, joista tuotan­nossa noin 60
LIIKEVAIHTO Noin 9 miljoonaa euroa (2021)

Paikal­li­sessa sopimi­sessa vahvat perinteet

Stairo­nilla on pitkään sovittu paikal­li­sesti. Pääluot­ta­mus­mies Isto Virtanen kertoo, että kuukausit­tain pidetään yt-kokous, jossa käydään ajankoh­taiset asiat läpi.

– Työnan­taja kertoo asioista hyvin avoimesti. Siitä täytyy nostaa hattua, Virtanen sanoo.

Paikal­linen sopiminen on ollut kilpai­lu­valtti hekti­sillä markki­noilla. Rahat on saatu riittä­mään ja projektit valmiiksi ajallaan, kun joustoja on tehty puolin ja toisin.

– Suuria kokonai­suuksia tehdään kalliista materi­aa­leista, niin se sitoo yhtiön pääomaa, toimi­tus­joh­taja Timo Kylä-Nikkilä kertoo pk-yrityksen liikkumavarasta.

Avoimuus ja jatkuva neuvot­telu varmis­tavat, ettei yllätyksiä pääse syntymään.

– Rehel­listä avointa kanssa­käy­mistä vasten on helppo tehdä paikal­lisia sopimuksia, kun tarvi­taan joustoja. Se toimii molem­piin suuntiin, Kylä-Nikkilä kertoo.

– Neuvot­te­lu­yh­teydet ovat tosi hyvät. Työnte­ki­jöitä kuunnel­laan, kun asioita esite­tään, Virtanen sanoo ja toteaa luotta­muksen olevan koko homman perusta.

Paikal­li­sesti on sovittu muun muassa työajan liuku­masta. Työvuoron alussa ja lopussa on 15 minuutin liukuma, jonka aikana kello­kortti tulee leimata. Näin vuorojen alut ja loput ovat sulavampia, kun kello­kortin kanssa ei tarvitse kytätä tarkkaa kellonlyömää.

TYÖEHTOSOPIMUS ON SELKÄRANKA

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry ilmoitti maalis­kuussa 2021 lopet­ta­vansa työeh­to­so­pi­mus­toi­minnan. Valta­kun­nal­lisia työeh­to­so­pi­muksia neuvot­te­le­maan perus­tet­tiin samalla uusi Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry. Tuolloin oli epävarmaa, syntyykö tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen uutta yleis­si­tovaa työehtosopimusta.

– Surul­lisin mielin otettiin uutinen vastaan. Kyllähän Suomen systeemi nojaa työeh­to­so­pi­muk­siin, Virtanen kertoo.

Valta­kun­nal­li­sesti tilanne oli epävarma, mutta Stairo­nilla säilyi luotto säälli­siin työeh­toihin. Yritys ilmoitti hyvissä ajoin liitty­vänsä uuteen työnan­ta­jayh­dis­tyk­seen ja noudat­ta­vansa sopimuk­set­to­massa tilassa vanhaa työehtosopimusta.

– Henki­lös­tölle tuli infoa, että jatke­taan vanhalla pohjalla. Ei ollut epäsel­vyyttä työeh­tojen jälki­vai­ku­tuk­sesta, Virtanen kertoo.

Neuvot­te­lu­yh­teydet ovat tosi hyvät. Työnte­ki­jöitä kuunnel­laan, kun asioita esitetään.

Työeh­to­so­pimus luo toimin­nalle selkeät raamit ja mahdol­listaa paikal­lisen sopimisen.

– Niin paljon kuin on paikal­li­sesti sovittu, ei missään vaiheessa tes ole ollut rajoit­teena, Kylä-Nikkilä kertoo.

Tärkeää on, että samoilla ehdoilla toimi­taan alan kaikilla työpai­koilla, jottei kilpailu vääristy.

– Jossain nouda­te­taan sopimuksia ja jossain ei. On niitäkin yhtiöitä, joissa ei näin avoimesti toimita, Kylä-Nikkilä sanoo.

Lopulta uuteen työnan­ta­jayh­dis­tyk­seen liittyi riittä­västi yrityksiä, jotta uudesta valta­kun­nal­li­sesta työeh­to­so­pi­muk­sesta tuli yleis­si­tova, eli se koskee kaikkia alan yrityksiä.

– Työeh­to­so­pimus on ihan ehdoton selkä­ranka. Se on selvä, Virtanen toteaa.