Sota tuo epävar­muutta teollisuuteen

Venä­jän 24. helmi­kuuta aloit­tama hyök­käys­sota Ukrai­nassa aiheut­taa suoraa inhi­mil­listä kärsi­mystä, mutta vaiku­tuk­set tuntu­vat talou­den väli­tyk­sellä myös muualla maailmassa.

Suoma­lai­sille Ukrai­nan sodan vaiku­tuk­set näky­vät nopeim­min hinto­jen nousuna, kertoo tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila Teol­li­suus­lii­ton tutkimusyksiköstä.

– Suoma­lais­duu­na­rin käteen jäävästä palkasta yhä suurempi osa menee polt­toai­nee­seen ja lämmi­tys­ku­lui­hin eten­kin haja-asutusa­lu­eella, Anttila kertoo.

Talous­pa­kot­tei­den takia Venä­jän vien­nin ja tuon­nin pysäh­tyessä yrityk­sissä joudu­taan sopeu­tu­maan tilan­tee­seen. Raaka-ainei­den saata­vuu­den ongel­mat voivat vaikeut­taa tuotan­toa, ja tuot­teita voi jäädä seiso­maan varastoihin.

– Jos uusia osta­jia, uusia mark­ki­noita ja vaih­toeh­toi­sia tava­ran­toi­mit­ta­jia ei löydy, on edessä yt-neuvot­te­luja ja lomau­tuk­sia suoma­lais­yri­tyk­sissä, Anttila toteaa.

Suomen työl­li­syys­ti­lan­tee­seen vaikut­taa myös se, ettei venä­läis­ten alihank­ki­joi­den lähet­tä­mää työvoi­maa enää saavu Suomeen. Nähtä­väksi jää, tule­vatko tilalle suoma­lai­set alihankkijat.

TILAUSKIRJAT TUSKIN TYHJENEVÄT

Erikois­tut­kija Timo Eklund Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­si­köstä kertoo, että suoma­lai­sessa teol­li­suu­dessa monien yritys­ten tilaus­kir­jat ovat täynnä tämän vuoden ja osin ensi vuoden­kin osalta.

– Uskon, että teol­li­suus selviää kohta­lai­sen lievin vaurioin. Tässä vaiheessa ei vaikuta kovin toden­nä­köi­seltä, että tilaus­ten peruu­tuk­sia nähtäi­siin merkit­tä­vissä määrin muualla kuin suora­nai­sesti Venä­jään tai Ukrai­naan liit­ty­vissä toimin­noissa, Eklund kertoo.

Yrityk­set ovat Venä­jän hyök­käyk­sen alka­mi­sen jälkeen kerto­neet päivit­täin vetäy­ty­mi­sistä Venä­jältä. Lähes­kään kaikki vetäy­ty­mi­set eivät ole suoraan liit­ty­neet asetet­tui­hin talouspakotteisiin.

– En olisi ennen sota­toi­mien alkua osan­nut kuvi­tella, että suoma­lai­set ja muut ulko­mai­set yrityk­set ajavat Venä­jän toimin­to­jaan vapaa­eh­toi­sesti alas todella laajalla rinta­malla. Tämä on aivan uusi ilmiö, Eklund sanoo.

SODAN AIKANA ENNUSTAMINEN VAIKEAA

Erikois­tut­kija ja ennus­te­pääl­likkö Sakari Lähde­mäki työn ja talou­den tutki­mus­lai­tos Labo­resta kertoo, että koro­na­pan­de­mian helpot­taessa tule­vien vuosien ennus­teet olivat varsin posi­tii­vi­sia. Ukrai­nan sota kuiten­kin muutti tilan­teen nopeasti.

– Siir­ryt­tiin krii­sistä toiseen, Lähde­mäki toteaa.

Talou­den kään­tei­den ennus­ta­mi­nen on normaa­lis­sa­kin tilan­teessa hanka­laa. Sodan loppu­tu­le­mia voi vain arvailla, joten talous­en­nus­teet ovat hyvin epävarmoja.

– Minkään skenaa­rion lyömi­nen lukkoon on hanka­laa, Lähde­mäki kertoo.

Ennen hyök­käystä Venäjä keskitti sota­voi­mi­aan Ukrai­nan rajoille. Silti täysi­mit­tai­nen hyök­käys tuli yllä­tyk­senä, ja harva oli varau­tu­nut laaja­mit­tai­sen sodan vaikutuksiin.

– Moni aina­kin toiveis­saan piti epäto­den­nä­köi­senä, että Venäjä lähtisi täysi­mit­tai­seen sotaan, Lähde­mäki sanoo.

ENNENNÄKEMÄTTÖMÄT PAKOTTEET

Länsi­maat aset­ti­vat talous­pa­kot­teita jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Ukrai­nalta Krimin niemi­maan. Nykyi­set pakot­teet ovat kuiten­kin omassa luokas­saan, sillä myös pank­kien ja rahoi­tus­jär­jes­tel­män toimin­taa rajoi­te­taan rajusti.

– Voi olet­taa, että pakot­teet todella lait­ta­vat Venä­jän talou­den monelta kannalta polvil­leen, Lähde­mäki kertoo.

Venäjä on vastan­nut Euroo­pan maiden aset­ta­miin ylilen­to­kiel­toi­hin ja lopet­ta­nut esimer­kiksi ener­gia­hak­keen ja koivu­kui­dun viennin.

Lähde­mäki laskee, että Euroo­pan riip­pu­vuus idästä tule­vasta kaasusta voisi olla kiris­tys­keino Venä­jälle. Euroo­passa etsi­tään­kin keinoja ener­gia­riip­pu­vuu­den katkai­se­mi­seksi. Yhdys­val­lat jo kielsi venä­läi­sen öljyn ja maakaa­sun tuonnin.

Tava­roi­den vien­ti­kiel­lot Venä­jälle ovat sodan alku­vai­heessa koske­neet korkean tekno­lo­gian tuot­teita, kuten lento­ko­nei­den osia. Monet suoma­lai­set yrityk­set ovat kuiten­kin ilmoit­ta­neet ajavansa alas toimin­tonsa Venäjällä.

– Yksi iso asia on maine­haitta. Ei haluta enää toimia sellai­sen maan kanssa yhteis­työssä, joka aloit­taa Euroo­passa massii­vi­sen sodan, Lähde­mäki kertoo.

Hallittu irtau­tu­mi­nen Venä­jän mark­ki­noilta ei näytä helpolta, sillä Venäjä on esimer­kiksi kiel­tä­nyt länsiy­ri­tys­ten tytä­ryh­tiöi­den myynnin.

KILPAILUETUA MENETETÄÄN

Suomen koko­nais­tuon­nista Venä­jän osuus on ollut kymme­nen prosen­tin luok­kaa. Tuon­nista noin 60 prosent­tia on ener­giaa. Öljy on merkit­tä­vin tuon­tiar­tik­keli, mutta myös maakaa­sua, puuta ja metal­leja tuodaan Suomeen.

– Venäjä on merkit­tävä ener­gia­sek­to­rin raaka-aineen toimit­taja, Lähde­mäki toteaa.

Hän laskee, että raaka­öl­jyn tuon­tia on hankala korvata muun maail­man tarjon­nalla. Raaka-aineet eivät sinänsä ole loppu­massa, mutta muualta tuotuna hinnat ovat korkeam­pia muun muassa pitkien kulje­tus­mat­ko­jen takia.

Venäjä on merkit­tävä ener­gia­sek­to­rin raaka-aineen toimittaja.

– Venä­jän-kauppa on mahdol­lis­ta­nut kilpai­lue­dun, kun raaka-aineita on saatu suhteel­li­sen edul­li­sesti, Lähde­mäki sanoo.

Ylei­siä vien­tiar­tik­ke­leita ovat koneet ja lait­teet sekä kemian­teol­li­suu­den ja metsä­teol­li­suu­den tuot­teet. Suomen koko­nais­vien­nistä on mennyt Venä­jälle noin viisi prosenttia.

– Venäjä ei ole merki­tyk­se­tön vien­ti­mark­ki­na­na­kaan, Lähde­mäki pohtii.

MONET VAIKUTUKSET YRITYSKOHTAISIA

Ukrai­nan sodan vaiku­tuk­set näyt­tä­vät vaih­te­le­van toimia­loit­tain ja yrityksittäin.

– Yksit­täis­ten yritys­ten kohdalla merki­tys saat­taa olla suuri, ja osa Venä­jän kaup­paa runsaasti harjoit­ta­vista yrityk­sistä ajau­tuu ongel­miin, Eklund pohtii.

Tilanne ei kuiten­kaan ole toivo­ton, sillä kysyn­tä­ti­lanne on tois­tai­seksi hyvä ympäri maailmaa.

– Korvaa­vien asiak­kai­den löyty­mi­nen on hyvin­kin mahdol­lista. Jotkut suoma­lai­set yrityk­set voivat jopa hyötyä tilan­teesta, jos asiak­kaat luopu­vat venä­läi­sistä tuot­teista ja osta­vat sen sijaan suoma­lai­sia, Eklund arvioi.

Korvaa­vien asiak­kai­den löyty­mi­nen on hyvin­kin mahdollista.

Teol­li­suus­lii­ton maa- ja metsä­ta­lous­aloilla Ukrai­nan sota vaikut­taa kausi­työ­voi­man saata­vuu­teen, sillä ukrai­na­lai­set ovat olleet merkit­tävä kausi­työ­läis­ten ryhmä. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida tule­van kesän tilan­netta, mutta työvoi­ma­pula voi olla edessä.

– Ulko­mai­nen kausi­työ­voima on ollut niin sanot­tua täyden­tä­vää työvoi­maa, sillä Suomesta ei löydy riit­tä­västi väkeä niihin töihin, joten kyse ei ole suoma­lai­sia korvaa­vasta työvoi­masta, Anttila kertoo.

Eurooppa pyrkii irti Venä­jän energiasta

Euroo­passa venä­läi­sen öljyn ja maakaa­sun tuon­tia ei sodan alku­vai­heessa ole kiel­letty, sillä idästä tule­van ener­gian merki­tys on suurta varsin­kin maakaa­susta riip­pu­vai­sessa Keski-Euroopassa.

Aika­taulu on vielä auki, mutta Eurooppa on irtau­tu­massa Venä­jän energiasta.

– EU:ssa on linjattu toimia vihreän siir­ty­män toteu­tu­mi­seksi. Tämä tarkoit­taa luopu­mista fossii­lis­ten raaka-ainei­den käytöstä. Niiden raaka-ainei­den, jotka ovat olleet Venä­jän ulko­maan­vien­nin kannalta keskei­sim­mät rahan­tuo­jat, Anu-Hanna Anttila kertoo.

Ukrai­nan kriisi koskee koko EU-aluetta, joten mahdol­li­set tuet tulee arvioida EU-tasolla.

Ukrai­nan kriisi on vielä kesken, joten on aikaista arvioida, tarvit­se­vatko yrityk­set julkista tukea vaikei­den aiko­jen ylit­tä­mi­seen. Timo Eklund olisi varo­vai­nen tukien suhteen.

– Tukia tulisi käyt­tää silloin, kun yrityk­set uhkaa­vat oikeasti mennä konkurs­siin tai ovat pako­tet­tuja leik­kaa­maan tuotan­to­ka­pa­si­teet­ti­aan pysy­västi krii­sin seurauk­sena, Eklund sanoo.

– Näki­sin, että Ukrai­nan kriisi koskee koko EU-aluetta, joten mahdol­li­set tuet tulee arvioida EU-tasolla, Anttila lisää.

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET TUNTUVAT

Venä­jälle asete­tut talous­pa­kot­teet ovat erit­täin laajoja, joten tuskin mikään toimiala tai yritys on täysin vaiku­tus­ten ulkopuolella.

– Talous­kasvu tulee hidas­tu­maan euroa­lu­eella. Epäsuora vaiku­tus tulee koske­maan laajem­min teol­li­suutta, Sakari Lähde­mäki kertoo.

Korona-aikana valtiot ja Euroo­pan unioni ovat elvyt­tä­neet rajusti, jotta yrityk­set pääsi­si­vät pande­mian yli ilman lopul­li­sia vaurioita. Lähde­mäen mukaan tässä vaiheessa on aikaista arvioida, onko vastaa­valle elvy­tyk­selle tarvetta myös Ukrai­nan sodan takia.

EU:n koro­nael­vy­tys­pa­ke­tin eurot ovat isolta osin tulossa käyt­töön vuoden 2022 aikana. Koro­na­krii­sin elvy­tys­toi­met saat­ta­vat auttaa myös Ukrai­nan krii­sin talousvaikutuksiin.

– Koro­nael­vy­tys voi jossain määrin paikata nega­tii­vista shok­kia, Lähde­mäki arvioi.