Sota tuo epävar­muutta teollisuuteen

Venäjän 24. helmi­kuuta aloit­tama hyökkäys­sota Ukrai­nassa aiheuttaa suoraa inhimil­listä kärsi­mystä, mutta vaiku­tukset tuntuvat talouden välityk­sellä myös muualla maailmassa.

Suoma­lai­sille Ukrainan sodan vaiku­tukset näkyvät nopeimmin hintojen nousuna, kertoo tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila Teolli­suus­liiton tutkimusyksiköstä.

– Suoma­lais­duu­narin käteen jäävästä palkasta yhä suurempi osa menee polttoai­nee­seen ja lämmi­tys­ku­luihin etenkin haja-asutusa­lu­eella, Anttila kertoo.

Talous­pa­kot­teiden takia Venäjän viennin ja tuonnin pysäh­tyessä yrityk­sissä joudu­taan sopeu­tu­maan tilan­tee­seen. Raaka-aineiden saata­vuuden ongelmat voivat vaikeuttaa tuotantoa, ja tuotteita voi jäädä seiso­maan varastoihin.

– Jos uusia ostajia, uusia markki­noita ja vaihtoeh­toisia tavaran­toi­mit­tajia ei löydy, on edessä yt-neuvot­te­luja ja lomau­tuksia suoma­lais­yri­tyk­sissä, Anttila toteaa.

Suomen työlli­syys­ti­lan­tee­seen vaikuttaa myös se, ettei venäläisten alihank­ki­joiden lähet­tämää työvoimaa enää saavu Suomeen. Nähtä­väksi jää, tulevatko tilalle suoma­laiset alihankkijat.

TILAUSKIRJAT TUSKIN TYHJENEVÄT

Erikois­tut­kija Timo Eklund Teolli­suus­liiton tutki­musyk­si­köstä kertoo, että suoma­lai­sessa teolli­suu­dessa monien yritysten tilaus­kirjat ovat täynnä tämän vuoden ja osin ensi vuodenkin osalta.

– Uskon, että teolli­suus selviää kohta­laisen lievin vaurioin. Tässä vaiheessa ei vaikuta kovin toden­nä­köi­seltä, että tilausten peruu­tuksia nähtäi­siin merkit­tä­vissä määrin muualla kuin suora­nai­sesti Venäjään tai Ukrai­naan liitty­vissä toimin­noissa, Eklund kertoo.

Yritykset ovat Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen kerto­neet päivit­täin vetäy­ty­mi­sistä Venäjältä. Lähes­kään kaikki vetäy­ty­miset eivät ole suoraan liitty­neet asetet­tuihin talouspakotteisiin.

– En olisi ennen sotatoi­mien alkua osannut kuvitella, että suoma­laiset ja muut ulkomaiset yritykset ajavat Venäjän toimin­to­jaan vapaa­eh­toi­sesti alas todella laajalla rinta­malla. Tämä on aivan uusi ilmiö, Eklund sanoo.

SODAN AIKANA ENNUSTAMINEN VAIKEAA

Erikois­tut­kija ja ennus­te­pääl­likkö Sakari Lähde­mäki työn ja talouden tutki­mus­laitos Laboresta kertoo, että korona­pan­de­mian helpot­taessa tulevien vuosien ennus­teet olivat varsin positii­visia. Ukrainan sota kuitenkin muutti tilan­teen nopeasti.

– Siirryt­tiin kriisistä toiseen, Lähde­mäki toteaa.

Talouden käänteiden ennus­ta­minen on normaa­lis­sakin tilan­teessa hankalaa. Sodan loppu­tu­lemia voi vain arvailla, joten talous­en­nus­teet ovat hyvin epävarmoja.

– Minkään skenaa­rion lyöminen lukkoon on hankalaa, Lähde­mäki kertoo.

Ennen hyökkäystä Venäjä keskitti sotavoi­miaan Ukrainan rajoille. Silti täysi­mit­tainen hyökkäys tuli yllätyk­senä, ja harva oli varau­tunut laaja­mit­taisen sodan vaikutuksiin.

– Moni ainakin toiveis­saan piti epäto­den­nä­köi­senä, että Venäjä lähtisi täysi­mit­tai­seen sotaan, Lähde­mäki sanoo.

ENNENNÄKEMÄTTÖMÄT PAKOTTEET

Länsi­maat asettivat talous­pa­kot­teita jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Ukrai­nalta Krimin niemi­maan. Nykyiset pakot­teet ovat kuitenkin omassa luokas­saan, sillä myös pankkien ja rahoi­tus­jär­jes­telmän toimintaa rajoi­te­taan rajusti.

– Voi olettaa, että pakot­teet todella laittavat Venäjän talouden monelta kannalta polvil­leen, Lähde­mäki kertoo.

Venäjä on vastannut Euroopan maiden asetta­miin ylilen­to­kiel­toihin ja lopet­tanut esimer­kiksi energia­hak­keen ja koivu­kuidun viennin.

Lähde­mäki laskee, että Euroopan riippu­vuus idästä tulevasta kaasusta voisi olla kiris­tys­keino Venäjälle. Euroo­passa etsitäänkin keinoja energia­riip­pu­vuuden katkai­se­mi­seksi. Yhdys­vallat jo kielsi venäläisen öljyn ja maakaasun tuonnin.

Tavaroiden vienti­kiellot Venäjälle ovat sodan alkuvai­heessa koske­neet korkean tekno­lo­gian tuotteita, kuten lento­ko­neiden osia. Monet suoma­laiset yritykset ovat kuitenkin ilmoit­ta­neet ajavansa alas toimin­tonsa Venäjällä.

– Yksi iso asia on maine­haitta. Ei haluta enää toimia sellaisen maan kanssa yhteis­työssä, joka aloittaa Euroo­passa massii­visen sodan, Lähde­mäki kertoo.

Hallittu irtau­tu­minen Venäjän markki­noilta ei näytä helpolta, sillä Venäjä on esimer­kiksi kieltänyt länsiy­ri­tysten tytäryh­tiöiden myynnin.

KILPAILUETUA MENETETÄÄN

Suomen kokonais­tuon­nista Venäjän osuus on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Tuonnista noin 60 prosenttia on energiaa. Öljy on merkit­tävin tuontiar­tik­keli, mutta myös maakaasua, puuta ja metal­leja tuodaan Suomeen.

– Venäjä on merkit­tävä energia­sek­torin raaka-aineen toimit­taja, Lähde­mäki toteaa.

Hän laskee, että raaka­öljyn tuontia on hankala korvata muun maailman tarjon­nalla. Raaka-aineet eivät sinänsä ole loppu­massa, mutta muualta tuotuna hinnat ovat korkeampia muun muassa pitkien kulje­tus­mat­kojen takia.

Venäjä on merkit­tävä energia­sek­torin raaka-aineen toimittaja.

– Venäjän-kauppa on mahdol­lis­tanut kilpai­luedun, kun raaka-aineita on saatu suhteel­lisen edulli­sesti, Lähde­mäki sanoo.

Yleisiä vientiar­tik­ke­leita ovat koneet ja laitteet sekä kemian­teol­li­suuden ja metsä­teol­li­suuden tuotteet. Suomen kokonais­vien­nistä on mennyt Venäjälle noin viisi prosenttia.

– Venäjä ei ole merki­tyk­setön vienti­mark­ki­na­na­kaan, Lähde­mäki pohtii.

MONET VAIKUTUKSET YRITYSKOHTAISIA

Ukrainan sodan vaiku­tukset näyttävät vaihte­levan toimia­loit­tain ja yrityksittäin.

– Yksit­täisten yritysten kohdalla merkitys saattaa olla suuri, ja osa Venäjän kauppaa runsaasti harjoit­ta­vista yrityk­sistä ajautuu ongel­miin, Eklund pohtii.

Tilanne ei kuiten­kaan ole toivoton, sillä kysyn­tä­ti­lanne on toistai­seksi hyvä ympäri maailmaa.

– Korvaa­vien asiak­kaiden löyty­minen on hyvinkin mahdol­lista. Jotkut suoma­laiset yritykset voivat jopa hyötyä tilan­teesta, jos asiak­kaat luopuvat venäläi­sistä tuotteista ja ostavat sen sijaan suoma­laisia, Eklund arvioi.

Korvaa­vien asiak­kaiden löyty­minen on hyvinkin mahdollista.

Teolli­suus­liiton maa- ja metsä­ta­lous­aloilla Ukrainan sota vaikuttaa kausi­työ­voiman saata­vuu­teen, sillä ukrai­na­laiset ovat olleet merkit­tävä kausi­työ­läisten ryhmä. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida tulevan kesän tilan­netta, mutta työvoi­ma­pula voi olla edessä.

– Ulkomainen kausi­työ­voima on ollut niin sanottua täyden­tävää työvoimaa, sillä Suomesta ei löydy riittä­västi väkeä niihin töihin, joten kyse ei ole suoma­laisia korvaa­vasta työvoi­masta, Anttila kertoo.

Eurooppa pyrkii irti Venäjän energiasta

Euroo­passa venäläisen öljyn ja maakaasun tuontia ei sodan alkuvai­heessa ole kielletty, sillä idästä tulevan energian merkitys on suurta varsinkin maakaa­susta riippu­vai­sessa Keski-Euroopassa.

Aikataulu on vielä auki, mutta Eurooppa on irtau­tu­massa Venäjän energiasta.

– EU:ssa on linjattu toimia vihreän siirtymän toteu­tu­mi­seksi. Tämä tarkoittaa luopu­mista fossii­listen raaka-aineiden käytöstä. Niiden raaka-aineiden, jotka ovat olleet Venäjän ulkomaan­viennin kannalta keskei­simmät rahan­tuojat, Anu-Hanna Anttila kertoo.

Ukrainan kriisi koskee koko EU-aluetta, joten mahdol­liset tuet tulee arvioida EU-tasolla.

Ukrainan kriisi on vielä kesken, joten on aikaista arvioida, tarvit­se­vatko yritykset julkista tukea vaikeiden aikojen ylittä­mi­seen. Timo Eklund olisi varovainen tukien suhteen.

– Tukia tulisi käyttää silloin, kun yritykset uhkaavat oikeasti mennä konkurs­siin tai ovat pakotet­tuja leikkaa­maan tuotan­to­ka­pa­si­teet­tiaan pysyvästi kriisin seurauk­sena, Eklund sanoo.

– Näkisin, että Ukrainan kriisi koskee koko EU-aluetta, joten mahdol­liset tuet tulee arvioida EU-tasolla, Anttila lisää.

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET TUNTUVAT

Venäjälle asetetut talous­pa­kot­teet ovat erittäin laajoja, joten tuskin mikään toimiala tai yritys on täysin vaiku­tusten ulkopuolella.

– Talous­kasvu tulee hidas­tu­maan euroa­lu­eella. Epäsuora vaikutus tulee koske­maan laajemmin teolli­suutta, Sakari Lähde­mäki kertoo.

Korona-aikana valtiot ja Euroopan unioni ovat elvyt­tä­neet rajusti, jotta yritykset pääsi­sivät pande­mian yli ilman lopul­lisia vaurioita. Lähde­mäen mukaan tässä vaiheessa on aikaista arvioida, onko vastaa­valle elvytyk­selle tarvetta myös Ukrainan sodan takia.

EU:n koronael­vy­tys­pa­ketin eurot ovat isolta osin tulossa käyttöön vuoden 2022 aikana. Korona­kriisin elvytys­toimet saattavat auttaa myös Ukrainan kriisin talousvaikutuksiin.

– Koronael­vytys voi jossain määrin paikata negatii­vista shokkia, Lähde­mäki arvioi.