Sota tuo epävarmuutta teollisuuteen

Venäjän 24. helmikuuta aloittama hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa suoraa inhimillistä kärsimystä, mutta vaikutukset tuntuvat talouden välityksellä myös muualla maailmassa.

Suomalaisille Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät nopeimmin hintojen nousuna, kertoo tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila Teollisuusliiton tutkimusyksiköstä.

– Suomalaisduunarin käteen jäävästä palkasta yhä suurempi osa menee polttoaineeseen ja lämmityskuluihin etenkin haja-asutusalueella, Anttila kertoo.

Talouspakotteiden takia Venäjän viennin ja tuonnin pysähtyessä yrityksissä joudutaan sopeutumaan tilanteeseen. Raaka-aineiden saatavuuden ongelmat voivat vaikeuttaa tuotantoa, ja tuotteita voi jäädä seisomaan varastoihin.

– Jos uusia ostajia, uusia markkinoita ja vaihtoehtoisia tavarantoimittajia ei löydy, on edessä yt-neuvotteluja ja lomautuksia suomalaisyrityksissä, Anttila toteaa.

Suomen työllisyystilanteeseen vaikuttaa myös se, ettei venäläisten alihankkijoiden lähettämää työvoimaa enää saavu Suomeen. Nähtäväksi jää, tulevatko tilalle suomalaiset alihankkijat.

TILAUSKIRJAT TUSKIN TYHJENEVÄT

Erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliiton tutkimusyksiköstä kertoo, että suomalaisessa teollisuudessa monien yritysten tilauskirjat ovat täynnä tämän vuoden ja osin ensi vuodenkin osalta.

– Uskon, että teollisuus selviää kohtalaisen lievin vaurioin. Tässä vaiheessa ei vaikuta kovin todennäköiseltä, että tilausten peruutuksia nähtäisiin merkittävissä määrin muualla kuin suoranaisesti Venäjään tai Ukrainaan liittyvissä toiminnoissa, Eklund kertoo.

Yritykset ovat Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen kertoneet päivittäin vetäytymisistä Venäjältä. Läheskään kaikki vetäytymiset eivät ole suoraan liittyneet asetettuihin talouspakotteisiin.

– En olisi ennen sotatoimien alkua osannut kuvitella, että suomalaiset ja muut ulkomaiset yritykset ajavat Venäjän toimintojaan vapaaehtoisesti alas todella laajalla rintamalla. Tämä on aivan uusi ilmiö, Eklund sanoo.

SODAN AIKANA ENNUSTAMINEN VAIKEAA

Erikoistutkija ja ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki työn ja talouden tutkimuslaitos Laboresta kertoo, että koronapandemian helpottaessa tulevien vuosien ennusteet olivat varsin positiivisia. Ukrainan sota kuitenkin muutti tilanteen nopeasti.

– Siirryttiin kriisistä toiseen, Lähdemäki toteaa.

Talouden käänteiden ennustaminen on normaalissakin tilanteessa hankalaa. Sodan lopputulemia voi vain arvailla, joten talousennusteet ovat hyvin epävarmoja.

– Minkään skenaarion lyöminen lukkoon on hankalaa, Lähdemäki kertoo.

Ennen hyökkäystä Venäjä keskitti sotavoimiaan Ukrainan rajoille. Silti täysimittainen hyökkäys tuli yllätyksenä, ja harva oli varautunut laajamittaisen sodan vaikutuksiin.

– Moni ainakin toiveissaan piti epätodennäköisenä, että Venäjä lähtisi täysimittaiseen sotaan, Lähdemäki sanoo.

ENNENNÄKEMÄTTÖMÄT PAKOTTEET

Länsimaat asettivat talouspakotteita jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan. Nykyiset pakotteet ovat kuitenkin omassa luokassaan, sillä myös pankkien ja rahoitusjärjestelmän toimintaa rajoitetaan rajusti.

– Voi olettaa, että pakotteet todella laittavat Venäjän talouden monelta kannalta polvilleen, Lähdemäki kertoo.

Venäjä on vastannut Euroopan maiden asettamiin ylilentokieltoihin ja lopettanut esimerkiksi energiahakkeen ja koivukuidun viennin.

Lähdemäki laskee, että Euroopan riippuvuus idästä tulevasta kaasusta voisi olla kiristyskeino Venäjälle. Euroopassa etsitäänkin keinoja energiariippuvuuden katkaisemiseksi. Yhdysvallat jo kielsi venäläisen öljyn ja maakaasun tuonnin.

Tavaroiden vientikiellot Venäjälle ovat sodan alkuvaiheessa koskeneet korkean teknologian tuotteita, kuten lentokoneiden osia. Monet suomalaiset yritykset ovat kuitenkin ilmoittaneet ajavansa alas toimintonsa Venäjällä.

– Yksi iso asia on mainehaitta. Ei haluta enää toimia sellaisen maan kanssa yhteistyössä, joka aloittaa Euroopassa massiivisen sodan, Lähdemäki kertoo.

Hallittu irtautuminen Venäjän markkinoilta ei näytä helpolta, sillä Venäjä on esimerkiksi kieltänyt länsiyritysten tytäryhtiöiden myynnin.

KILPAILUETUA MENETETÄÄN

Suomen kokonaistuonnista Venäjän osuus on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Tuonnista noin 60 prosenttia on energiaa. Öljy on merkittävin tuontiartikkeli, mutta myös maakaasua, puuta ja metalleja tuodaan Suomeen.

– Venäjä on merkittävä energiasektorin raaka-aineen toimittaja, Lähdemäki toteaa.

Hän laskee, että raakaöljyn tuontia on hankala korvata muun maailman tarjonnalla. Raaka-aineet eivät sinänsä ole loppumassa, mutta muualta tuotuna hinnat ovat korkeampia muun muassa pitkien kuljetusmatkojen takia.

Venäjä on merkittävä energiasektorin raaka-aineen toimittaja.

– Venäjän-kauppa on mahdollistanut kilpailuedun, kun raaka-aineita on saatu suhteellisen edullisesti, Lähdemäki sanoo.

Yleisiä vientiartikkeleita ovat koneet ja laitteet sekä kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden tuotteet. Suomen kokonaisviennistä on mennyt Venäjälle noin viisi prosenttia.

– Venäjä ei ole merkityksetön vientimarkkinanakaan, Lähdemäki pohtii.

MONET VAIKUTUKSET YRITYSKOHTAISIA

Ukrainan sodan vaikutukset näyttävät vaihtelevan toimialoittain ja yrityksittäin.

– Yksittäisten yritysten kohdalla merkitys saattaa olla suuri, ja osa Venäjän kauppaa runsaasti harjoittavista yrityksistä ajautuu ongelmiin, Eklund pohtii.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä kysyntätilanne on toistaiseksi hyvä ympäri maailmaa.

– Korvaavien asiakkaiden löytyminen on hyvinkin mahdollista. Jotkut suomalaiset yritykset voivat jopa hyötyä tilanteesta, jos asiakkaat luopuvat venäläisistä tuotteista ja ostavat sen sijaan suomalaisia, Eklund arvioi.

Korvaavien asiakkaiden löytyminen on hyvinkin mahdollista.

Teollisuusliiton maa- ja metsätalousaloilla Ukrainan sota vaikuttaa kausityövoiman saatavuuteen, sillä ukrainalaiset ovat olleet merkittävä kausityöläisten ryhmä. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida tulevan kesän tilannetta, mutta työvoimapula voi olla edessä.

– Ulkomainen kausityövoima on ollut niin sanottua täydentävää työvoimaa, sillä Suomesta ei löydy riittävästi väkeä niihin töihin, joten kyse ei ole suomalaisia korvaavasta työvoimasta, Anttila kertoo.

Eurooppa pyrkii irti Venäjän energiasta

Euroopassa venäläisen öljyn ja maakaasun tuontia ei sodan alkuvaiheessa ole kielletty, sillä idästä tulevan energian merkitys on suurta varsinkin maakaasusta riippuvaisessa Keski-Euroopassa.

Aikataulu on vielä auki, mutta Eurooppa on irtautumassa Venäjän energiasta.

– EU:ssa on linjattu toimia vihreän siirtymän toteutumiseksi. Tämä tarkoittaa luopumista fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. Niiden raaka-aineiden, jotka ovat olleet Venäjän ulkomaanviennin kannalta keskeisimmät rahantuojat, Anu-Hanna Anttila kertoo.

Ukrainan kriisi koskee koko EU-aluetta, joten mahdolliset tuet tulee arvioida EU-tasolla.

Ukrainan kriisi on vielä kesken, joten on aikaista arvioida, tarvitsevatko yritykset julkista tukea vaikeiden aikojen ylittämiseen. Timo Eklund olisi varovainen tukien suhteen.

– Tukia tulisi käyttää silloin, kun yritykset uhkaavat oikeasti mennä konkurssiin tai ovat pakotettuja leikkaamaan tuotantokapasiteettiaan pysyvästi kriisin seurauksena, Eklund sanoo.

– Näkisin, että Ukrainan kriisi koskee koko EU-aluetta, joten mahdolliset tuet tulee arvioida EU-tasolla, Anttila lisää.

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET TUNTUVAT

Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat erittäin laajoja, joten tuskin mikään toimiala tai yritys on täysin vaikutusten ulkopuolella.

– Talouskasvu tulee hidastumaan euroalueella. Epäsuora vaikutus tulee koskemaan laajemmin teollisuutta, Sakari Lähdemäki kertoo.

Korona-aikana valtiot ja Euroopan unioni ovat elvyttäneet rajusti, jotta yritykset pääsisivät pandemian yli ilman lopullisia vaurioita. Lähdemäen mukaan tässä vaiheessa on aikaista arvioida, onko vastaavalle elvytykselle tarvetta myös Ukrainan sodan takia.

EU:n koronaelvytyspaketin eurot ovat isolta osin tulossa käyttöön vuoden 2022 aikana. Koronakriisin elvytystoimet saattavat auttaa myös Ukrainan kriisin talousvaikutuksiin.

– Koronaelvytys voi jossain määrin paikata negatiivista shokkia, Lähdemäki arvioi.