Juha Antila: Huonosti järjestetty työ aiheuttaa ikävyyksiä

Työvoimapula on päivän puheenaihe. Työntekijöille on kysyntää enemmän kuin aikoihin, mikä aiheuttaa vaikeuksia sekä osaajien hankinnassa että niiden pitämisessä talossa. Toisilla työnantajilla tilanne on kuitenkin parempi kuin toisilla. Edes kaikki saman alan yritykset samalla alueella eivät ole samassa tilanteessa. Miksi näin?

Vastaus on selvä: Työpaikan toimintatavat vaikuttavat työpaikan maineeseen, ja maine vaikuttaa. SAK:n luottamushenkilöpaneelista ilmeni, että sellaiset yritykset, joilla on hyvä maine, kärsivät työvoimapulasta selvästi muita harvemmin. Hyvä johtaminen ja henkilöstöstä huolehtiminen maksaa nyt itseään takaisin, ja hyvä niin.

Yksi iso ongelma suomalaisessa työelämässä on se, että huomattavan moni kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. SAK:n liittojen työssäkäyvistä jäsenistä näin kokee melkein joka kolmas. Silloin joudutaan oikomaan, tekemään huonoa jälkeä, ja joskus jopa huijaamaan asiakasta. Sellainen arki syö niin miestä kuin naista. Ei ihme, että tällaisilla työpaikoilla työntekijöillä on lähtöaikeita, ja nyt kun työpaikkoja on aiempaa enemmän tarjolla, se näkyy. Ihmiset eivät useinkaan halua jättää varsinaisesti töitään, vaan työnantajansa.

Kokemus, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi, voi johtaa riittämättömyyden tunteeseen ja ahdistukseen. Ammattilaisuuden kokeminen, ammattiylpeys, horjuu. Sellaisessa työssä ei kukaan haluaisi olla, joten asialla on vaikutusta myös työntekijöiden eläköitymisaikeisiin. Mikäli kyseessä on noin kuusikymppinen työntekijä, voi uuden työpaikan löytyminen ja siihen siirtyminen olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Silloin mielessä pyörii lähinnä aamukampa: lasketaan vuosia, kuukausia ja päiviä, koska piina päättyy.

Annetaan työntekijöille mahdollisuudet tehdä työnsä kunnolla ja tekemiseen riittävät resurssit.

Kuitenkin samaan aikaan julkilausuttu yhteiskunnallinen tavoite on saada ihmiset työskentelemään aiempaa pidempään. Nämäkin ihmiset voisivat viettää viimeiset työvuotensa paremmin ja joissakin tapauksissa jatkaa työssä yli eläköitymisiän, mikäli heille annettaisiin mahdollisuus tehdä työnsä kuten kuuluu sekä vaikuttaa työaikoihinsa entistä enemmän.

Alla yhden nuoren ihmisen käytännön esimerkki, mitä tarkoittaa, kun työntekijä pakotetaan tekemään työnsä huonosti, eikä työntekijällä ole vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkki on vanhuspalveluista, mutta kokemus on laajasti tunnistettavissa eri aloilla.

”Oon lähtenyt aiemmasta työpaikasta, kun ei pystynyt vaikuttamaan millään tasolla, ja siellä oli tosi hurja työvoimapula… Ei ollut mitään motivaatiota jatkaa, kun oli tosi surullista oloa vanhusten puolelta ja kun mä näin, että heillä oli surkea elämä. Mä en jaksanut. Alkoi olla huono henkinen vointi ja se alkoi säteillä mun perhe-elämään, kun on olin surullinen ja se alkoi masentaa.” –Lähihoitaja, 29

Hyvä työelämä on mahdollista kaikkialla, ja reseptikin on yksinkertainen: annetaan työntekijöille mahdollisuudet tehdä työnsä kunnolla ja tekemiseen riittävät resurssit. Sen päälle työpaikoille sellainen meininki, jossa työntekijöitä arvostetaan ja jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Tuloksena on lisääntynyt työtyytyväisyys ja tuottavuus, sekä usein myös halu jatkaa työssä ja työpaikassa.

Kirjoittaja on SAK:n kehittämispäällikkö.