Varkauden Puun tuotantohalleissa käsitellään noin 14 000 kuutiota puuta vuodessa.

Höylästä monen muotoisia listoja

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT MARKKU TISSARINEN

Varkauden Puu höylää listoja, joista valtaosa menee vientiin. Osaaminen, yhteishenki ja ajantasainen konekanta takaavat laadukkaat tuotteet.

Höylänlastut rapisevat pihamaan yllä kulkevissa putkissa Varkauden Puu Oy:n tontilla muutaman kilometrin päässä Varkauden keskustasta. Trukkipiikeillä varustettu kuormaaja nostelee pikkupakkasessa valmiita tuotteita rekan kyytiin.

Trukin ohjaksissa on Dmitry Migunov, joka on työskennellyt Varkauden Puulla vuodesta 2008 alkaen.

– Tulin kesätöihin ja jatkoin siitä, Migunov kertoo.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaikki trukkityöt. Migunov sanoo viihtyneensä työssä hyvin, sillä ongelmia ei ole ilmennyt. Kuorma-autoa on turha odotuttaa pidempään, joten hän nousee takaisin kuormaajan koppiin ja kaasuttaa seuraavien lavallisten hakuun.

Dmitry Migunov kuormaa valmiita listoja rekan kyytiin.

Sisällä tuotantohallissa käy tasainen höylien hurina, ja työntekijät toimivat tottunein ottein höyläkoneiden ympärillä. Tuuman paksuisista laudoista syntyy monen muotoisia, paksuisia ja pituisia listoja, joista noin 90 prosenttia menee vientiin Itävaltaan, Saksaan ja Iso-Britanniaan.

– Tehdään kaikennäköistä listaa, mitä puusta voi tehdä, toteaa pääluottamusmies Juha Siekkinen.

Lokakuussa 2006 Varkauden Puulle töihin tullut Siekkinen kertoo työskennelleensä aluksi muutaman vuoden höylärinä ja on sittemmin tehnyt suurin piirtein kaikkia tehtaan töitä.

Toimitusjohtaja Timo Tenhunen ja pääluottamusmies Juha Siekkinen kertovat, että vakituisten työntekijöiden löytämisessä on ollut haasteita.

PIENILLÄ LISTOILLA KYSYNTÄÄ

Varkauden Puu tarvitsee noin 14 000 kuutiota puuta vuodessa. Sahalta saapuneet lautaniput katkaistaan oikeaan mittaan ja nostetaan tuotantohalliin, jossa höyläri syöttää laudat koneeseen.

Höylääjän silmän täytyy olla harjaantunut näkemään, mistä laudasta kannattaa höylätä minkäkin kokoista ja muotoista tuotetta.

– Siinä ei ole mieltä, jos kaikki puu työnnetään höylään ja tulee paljon hylkyä. Katteet ovat silloin hylyissä, Siekkinen kertoo.

Rakentajille tutut jalka-, koriste- ja peitinlistat ovat yleensä 2,4 metriä pitkiä. Metrin mittaisten askarteluun ja pienoismallien tekemiseen soveltuvien listojen menekki on moninkertaistunut tällä vuosituhannella. Jonkin verran höylätään myös isompaa paneelia.

– Höylästä menee läpi rekallinen puuta päivässä, Siekkinen sanoo.

Tilauksia valmistetaan myös mallin mukaan esimerkiksi suojelukohteisiin, joissa historiallisia listamalleja ei saa vaihtaa.

Oleg Levitskii avaa höylästä tulevat listaniput ja tarkastaa tuotteiden laadun.

PERÄMIES VARMISTAA LAADUN

Höylästä ulos tulevat listat kulkevat perämiehen käsien kautta. Hän tunnistaa listojen laatuluokituksen ja ottaa hylkykappaleet pois seasta.

Perämiehen paikalla höylällä istuu Tatu Ruotsalainen, joka on työskennellyt Varkauden Puulla kahdeksan kuukautta. Hän kuuli mahdollisesta työpaikasta jääpallopiirien kautta.

WP-35:n joukkueessa jääpallon Bandyliigaa pelaava Ruotsalainen kertoo, että aikaiset aamuvuorot sopivat hänelle hyvin.

– Mukava paikka ja loistavat työajat. Ehtii treenaamaan, Ruotsalainen sanoo.

Perämiehenä Tatu Ruotsalainen lajittelee höylästä ulos tulevat rimat laatuluokan mukaan.

Pääluottamusmies Siekkinen kertoo, että hänelläkin on jääpallotaustaa. Tehtaalla työskentelee myös lentopallosta ja murtomaahiihdosta tuttuja tekijöitä.

Höylätyt ja perämiehen lajittelemat listat siirtyvät seuraavaksi niputukseen, muovitukseen, tarroitukseen ja pakkaukseen. Tuotetiedot kertovat viivakoodilliset tarrat suunnitellaan ja tulostetaan tehtaalla.

TERÄT KUNTOON HERMOKESKUKSESSA

Höyläämön hermokeskus on terähuone, jossa työnjohtaja Jukka Paukkonen ottaa uudet tilaukset vastaan ja syöttää tiedot järjestelmään, josta ne välittyvät terämiehelle ja höylille.

Noin 30 vuotta sitten höyläämötyöntekijäksi tullut Paukkonen on työskennellyt yli 15 vuotta työnjohtajana.

Terämies Pasi Kyntö-Aho valmistaa höylien terien profiilit ja huolehtii teroituksesta. Profiilit suunnitellaan ja valmistetaan tietokoneohjatusti.

– Teräprofiileja on monta sataa ja koko ajan tulee lisää, Kyntö-Aho kertoo.

Terämies Pasi Kyntö-Aho seuraa, kun automaattinen teroituskone tekee tehtävänsä.

Valmiit terät kiinnitetään asetteeseen, joka pyörii höyläkoneessa. Uusimmat höylät asemoivat terät automaattisesti, mutta vanhemmissa asemointiin tarvitaan käsityötä.

Kyntö-Aho tuli Varkauden Puulle 16 vuotta sitten terähommiin. Ajoittain hän auttaa myös hallin puolella. Työn parasta antia ovat vaihtelevat ja haasteelliset terätyöt.

– Mukavaa, kun saa miettiä, miten tuokin lista tehdään, Kyntö-Aho sanoo.

KONEKANTA AJAN TASALLA

Kaikkiaan Varkauden puulla on kuusi höyläkonetta. Uusimmalla koneella pystytään höyläämään kolmessa kerroksessa yhtä aikaa, mikä nopeuttaa toimintaa.

– Näitä koneita ei ole Suomessa montaa muuta, jos ainuttakaan, Siekkinen kertoo.

Huoltomies Antti Parviaisen tehtävänä on pitää tehtaan koneet pyörimässä. Työvuoron alkaessa ei tiedä, millaista huoltotyötä päivä tuo tullessaan. Tänään hän korjaa rikkoutunutta sähkömoottoria.

– Sehän tässä on parasta, etteivät päivät ole samanlaisia, Parviainen kertoo.

Vuodesta 2015 lähtien Varkauden Puun palkkalistoilla ollut Parviainen vieraili aiemmin höyläämöllä huoltotöissä yrittäjän roolissa. Palkkatyö on maistunut hyvältä.

– Yhdeksänvuotiaasta olen mutteria pyörittänyt, niin en enää ala vaihtamaan, Parviainen toteaa.

Huoltomies Antti Parviainen kertoo, että jokainen työpäivä on erilainen.

JATKUVAA TURVALLISUUSTYÖTÄ

Työsuojeluvaltuutettu Jarno Hofmeister kertoo, että uusien työntekijöiden perehdytys hoidetaan huolella, sillä koneiden voimat ovat pahimmillaan tappavia.

– Kun meille tulee töihin, kierretään kaikki paikat, hallit ja koneet läpi, Hofmeister kertoo.

Kymmenen vuotta Varkauden Puun palveluksessa ollut Hofmeister työskentelee monipuolisesti huollossa, tarranvalmistuksessa ja höyläyksessä.

Tehtaan työturvallisuutta pyritään parantamaan jatkuvasti. Höyliin on esimerkiksi lisätty peitinlevyjä, jotta käsiä ei pääse työntämään vääriin paikkoihin. Hofmeister kertoo, että vakavilta työtapaturmilta on vältytty hänen aikanaan.

Myös työilmapiirin osalta hän pitää työpaikkaa turvallisena.

– On monta henkeä, niin ristiriitaakin on tullut, mutta kyllä ne on selvitelty, Hofmeister kertoo.

”VIENTI ON PITÄNYT PELISSÄ MUKANA”

Varkauden Puu toimii kolmessa hallissa samalla tontilla, jonne höyläämö perustettiin vuonna 1978.

– Ihan alussa kävin riihen nurkalta hakemassa puuta peräkärryllä, kertoo toimitusjohtaja ja pääomistaja Timo Tenhunen, joka perusti höyläämön vaimonsa kanssa.

– Nelisen vuotta tehtiin kahdestaan. Sitten tuli ensimmäinen vieras työntekijä.

Alussa toiminta oli vuokrahöyläystä, eli tuotteet tehtiin asiakkaan laudoista. Sittemmin aloitettiin pienimuotoinen paikallismyynti, ja tavaraa kuljetettiin rakennusliikkeille avolava-autolla.

Työntekijöiden määrä kasvoi pikkuhiljaa, ja tuotteita saatiin levitettyä kotimaahan Puukeskuksen kautta.

Vientikauppa alkoi 25 vuotta sitten saksalaisen agenttitoimiston kautta.

– Vienti on pitänyt pelissä mukana ja pinnalla, Tenhunen kertoo.

Taas on vauhti päällä ja elämä jatkuu entisellään.

Korona-aikana puun saatavuus ja hinta ovat heitelleet rajusti. Välillä piha on uhannut tyhjentyä puusta, ja välillä raaka-aineen hinnat ovat jopa tuplaantuneet. Kaksi lyhyttä lomautustakin on jouduttu tekemään poikkeusaikana.

Nyt näyttää taas paremmalta, ja viime vuoden tulos oli hyvä nollavuoden jälkeen.

– Taas on vauhti päällä ja elämä jatkuu entisellään, Tenhunen kertoo.

Eläkeikä täyttyi jo hyvän aikaa sitten, mutta Tenhunen aikoo jatkaa niin kauan kuin terveyttä riittää ja äly pelaa. Tehtaasta osuutensa omistavien poikien kanssa on puhuttu, että yritystä ei ole tarkoitus myydä.

– Meininki on pyörittää niin kauan, kuin tällaisia puutikkuja joku haluaa ostaa, Tenhunen veistelee.

VARKAUDEN PUU OY

KOTIPAIKKA Varkaus
PERUSTETTU 1978
OMISTUS Perheyrityksen omistavat Timo Tenhunen ja hänen kaksi poikaansa
TUOTANTO Höylätuotteet, kuten listat ja paneelit
HENKILÖKUNTA Tuotannossa noin 40 henkeä
LIIKEVAIHTO Noin 7,5 miljoonaa euroa (2021)

Höyläämön vanhaan terähuoneeseen rakennettiin nelisen vuotta sitten täysin varusteltu keittiö. Minna Iivarinen kantaa mätiblinejä ja Timo Tenhunen kokkaa taustalla.

Arvostusta molemmin puolin

Varkauden Puun tiloissa tuoksuu höylätty mänty, mutta usein ilmassa on myös ruoan tuoksu. Tuotantohallin vanhaan terähuoneeseen on rakennettu täysin varusteltu keittiö, jossa kokkina on yleensä toimitusjohtaja.

– Aina on lämmin ruoka ylityömiehille, Timo Tenhunen kertoo.

Myös muuten ruokaillaan oman keittiön antimilla. Usein työntekijöille on tarjolla esimerkiksi lohileipiä, ja joulun alla kinkku kypsyi höyläämön keittiön uunissa. Perjantaisin on munkkipäivä.

Keittiössä työskentelee usein myös Minna Iivarinen, joka tuli Varkauden Puulle vuokratyöfirman kautta vuonna 2016. Seuraavana vuonna hän siirtyi suoraan yrityksen palkkalistoille.

Keittiön lisäksi Iivarinen työskentelee muun muassa listojen niputuksessa ja tarroituksessa sekä höylillä perämiehenä.

– Tykkään, kun on mahdollisuus tehdä monenlaista, Iivarinen sanoo.

Aina on lämmin ruoka ylityömiehille.

Pääluottamusmies Juha Siekkinen pohtii, että ruokatarjoilut ovat yksi esimerkki työnantajan kunnioituksesta työntekijöitä kohtaan.

– Arvostamme toisiamme molemmin puolin. Yhteishenki on hemmetin hyvä, Siekkinen toteaa.

Hyvistä työntekijöistä myös kannattaa pitää kiinni, sillä höyläämötyöntekijöistä on pulaa.

Tuotannon noin 40 työntekijästä noin 15 on lähtöisin Venäjältä. Ulkomaalaistaustaisistakin työntekijöistä useimmat ovat olleet Varkauden Puulla yli kymmenen vuotta.

Tenhunen kertoo, että optimitilanteessa tekijät viihtyvät niin hyvin, että jäävät yrityksestä vanhuuseläkkeelle.

Yrityskohtainen tes syntyi kivuttomasti

Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisten työehtosopimusten aikaan, kun työnantajapuolen Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen.

– Aluksi en tajunnutkaan, että joutuu itse neuvottelemaan. Tuntui, että asia ei koske tällaista pikkufirmaa, toimitusjohtaja Timo Tenhunen kertoo.

Neuvottelut käytiin sulavasti, sillä Varkauden Puu oli ensimmäinen yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvotellut yritys. Neuvotteluihin tarvittiin kaksi videopalaveria.

Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen viime marraskuussa, ja kolmivuotinen työnehtosopimus allekirjoitettiin 14. joulukuuta Helsingissä.

– Kaikki meni hienosti ja kivuttomasti, Tenhunen kertoo.

Porukka otti sopimuksen lämpimästi vastaan.

Pääluottamusmies Juha Siekkinen kertoo, että lähtökohta neuvotteluihin oli hyvä, sillä työehdot olivat ennestään muotoutuneet vanhaa työehtosopimusta paremmiksi.

Siekkinen kuvailee palkankorotuksia kohtalaisiksi. Myös palvelusvuosilisiä saatiin korotettua ja muitakin yksityiskohtia hiottua.

– Porukka otti sopimuksen lämpimästi vastaan, Siekkinen kertoo.

Tenhunen pitää työehtosopimusta hyvänä toiminnan perustana. Sulavat neuvottelut ja monivuotinen sopimus antavat työrauhan.

– Ilman muuta se on tärkeää. Kolmeen vuoteen ei tarvitse miettiä, tuleeko lakko, Tenhunen sanoo.

 

 

Kahden työehtosopimuksen tilalle yksi Koskisen Oy:ssä

Puunjalostusyhtiö Koskisen Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen synty julkaistiin 17. joulukuuta 2021. Yrityksen, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron neuvottelema sopimus koskee noin 580 tuotannon työntekijää ja 60 toimihenkilöä.

– Olihan se iso rupeama, kun ensimmäistä kertaa tehtiin sopimus itse ja toimihenkilöt tulivat siihen mukaan, pääluottamusmies Jarkko Veck kertoo.

Aiempien kahden noin 80-sivuisen työehtosopimuksen tilalle tuli yksi noin 40-sivuinen sopimus.

– Pystyttiin keskittymään siihen, mitä yrityksessä tarvitaan, Veck sanoo.

Yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirryttiin, sillä työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry lopetti alakohtaisten työehtosopimusten tekemisen. Koskisen Oy:n työehtosopimus kestää neljä vuotta, joista viimeinen on optiovuosi.

– Yleisesti ottaen työntekijät huokaisivat helpotuksesta, että saatiin työehtosopimus, Veck kertoo.

Sopimuksessa on muun muassa tulospalkkioihin, perhevapaisiin ja työajan käyttöön liittyviä uusia kirjauksia. Veck pitää tärkeänä esimerkiksi mahdollisuutta sopia paikallisesti työviikon aloituksesta.

Pystyttiin keskittymään siihen, mitä yrityksessä tarvitaan.

Pääluottamusmies kertoo, että yhteistyö on toiminut hyvin toimihenkilöiden kanssa. Yhteiseen työehtosopimukseen siirtyminen oudoksutti alussa, mutta ratkaisu näyttää nyt onnistuneelta.

– Näen sen positiivisena asiana, että mennään suhteellisen samoilla työehdoilla, Veck sanoo.

KAIKKI SAMAN ARVOISIA

Koskisen Oy:n toimihenkilöiden luottamusmies Jaana Seppälä kertoo, että yhteiset työehtosopimusneuvottelut oli toimiva ratkaisu. Neuvottelupöydässä oli paljon asiantuntemusta molemmista liitoista ja yrityksestä.

– Voimien yhdistäminen oli erittäin hyvä asia, Seppälä sanoo.

Neuvotteluissa ei saavutettu kaikkia tavoitteita, mutta lopputulosta voi pitää hyvänä.

– Olemme tyytyväisiä, että työnantaja näki sopimisen parempana kuin sanelupolitiikan, Seppälä sanoo.

Hän kertoo, että henkilöstöryhmien välinen yhteistyö on toiminut hyvin, vaikka työpaikan arjessa ei kohdata usein.

– Ollaan kaikki työntekijöitä Koskisella. Ei ole alempiarvoisia tai ylempiarvoisia henkilöitä, Seppälä toteaa.