Kartelleilla kuritetaan asiakasta

7.2.2022

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ

Yritysten ja asiakkaiden edut ovat joskus ristiriidassa. Yritysten omistajat haluavat useimmiten maksimoida voitot, kun taas asiakkaat haluavat mahdollisimman hyviä tuotteita tai palveluita kohtuuhintaan.

Yritysten välinen KILPAILU on ASIAKKAIDEN JA YHTEISKUNNAN ETU. Kilpailun ansiosta yritykset kehittävät entistä parempia tuotteita ja palveluita tai kehittävät halvempia tapoja tuottaa asioita, jolloin hinnat laskevat.

Yritysten halu maksimoida voitot voi joskus johtaa kiellettyihin toimintatapoihin. Kun yritykset eivät luota omaan kilpailukykyynsä, voi kasvaa houkutus sopia saman alan yritysten kanssa kilpailun rajoittamisesta.

Kun saman alan YRITYKSET SOPIVAT KESKENÄÄN esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden HINNOISTA tai MARKKINOIDEN JAOSTA, on kyse KARTELLISTA.

Kartellit ovat kilpailulain mukaan LAITTOMIA, koska ne NOSTAVAT tyypillisesti tuotteiden tai palveluiden hintoja sekä VÄHENTÄVÄT asiakkaiden VALINNANMAHDOLLISUUKSIA.

Kartelleja on monenlaisia. HINTAKARTELLISTA on kyse, kun yritykset sopivat esimerkiksi hinnoista, toimitusmaksuista, alennusprosenteista tai takuuehdoista. Myös tietojenvaihto tulevista hinnoista on laitonta.

Myös markkinoiden jakaminen yritysten kesken on laitonta. Tästä esimerkkinä on Matkahuollon, linja-autoyhtiöiden ja Linja-autoliiton päätös vuonna 2010 sulkea halpabussiyhtiöt pois Matkahuollon aikataulu- ja lipunmyyntipalveluista sekä pakettipalveluista.

TARJOUSKARTELLISTA on kyse, kun yritykset päättävät keskenään MIHIN TARJOUSKILPAILUIHIN kukin yhtiö OSALLISTUU ja millä hinnoilla. Suomessa vuosina 1994–2002 toiminut asfalttikartelli kuuluu tähän kategoriaan.

OSTOKARTELLISTA on kyse, kun yritykset sopivat keskenään, millä hinnoilla ne OSTAVAT esimerkiksi raaka-aineita tai materiaalia. Tästä oli kyse, kun Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso ja UPM-Kymmene vuosina 1997–2004 vaihtoivat tietojaan hinnoittelusta raakapuuta ostettaessa.

Kartelliepäilyjä valvovat kilpailuviranomaiset. Viimeisin kartelliepäily tuli ilmi Suomessa lokakuussa, kun Euroopan komissio suoritti yllätystarkastuksia useiden metsäyhtiöiden tiloihin niin Suomessa kuin eri puolella Eurooppaa.

KARTELLEILLE RAKENNETTU MAANOSA

Suomessa kartellit olivat laillisia vielä ennen vuoden 1992 kilpailulakia tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tutkijat ovat arvioineet, että vuosina 1950–1989 Suomessa oli ainakin jossain vaiheessa valtakunnallinen kartelli jopa 90 prosentissa toimialoista.

Kartelleista oli suomalaisille hyötyäkin, sillä esimerkiksi suomalaisten metsäyhtiöiden yhteinen vientiyhteenliittymä vähensi yhtiöiden keskinäistä kilpailua maailmalla ja ylläpiti työpaikkoja Suomessa.

Suomi ei ollut kartelliin suhtautumisessa poikkeus, sillä myös Länsi-Euroopassa kartelleja ei nähty yksinomaan haitallisina.

1980–1990-luvuilla Eurooppa yhdentyi, Neuvostoliitto hajosi ja globalisaatio otti harppauksia, mikä lisäsi kilpailua. Sen myötä EU:ssa otettiin mallia kilpailulainsäädäntöön Yhdysvalloista, jossa kartelleihin oli suhtauduttu tiukasti jo 1900-luvun alusta lähtien.

JOHTAJAT PÄÄSEVÄT PÄLKÄHÄSTÄ

Kartelliin osallistuminen ei ole Suomessa rikos, toisin kuin suurimmassa osassa länsimaita.

Kartelleista päättäneet henkilöt eivät siis meillä joudu vastuuseen lain edessä, vaan kartelleista määrätään vain yrityksille sakkoja.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on jo pitkään vaatinut kartelleista rikosvastuuta. Näyttää siltä, että Suomen elinkeinoelämälle kartellit eivät ole edes mainehaitta.

Esimerkiksi hissiyhtiö Kone sai vuonna 2017 EU:lta 142 miljoonan euron sakot kartelliin osallistumisesta Keski-Euroopassa. Elinkeinoelämän keskusliitto tiedotti nopeasti, että tämä ei vaikuta EK:n puheenjohtajana toimineen Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin asemaan.