Kartel­leilla kuri­te­taan asiakasta

7.2.2022

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ

Yritys­ten ja asiak­kai­den edut ovat joskus risti­rii­dassa. Yritys­ten omis­ta­jat halua­vat useim­mi­ten maksi­moida voitot, kun taas asiak­kaat halua­vat mahdol­li­sim­man hyviä tuot­teita tai palve­luita kohtuuhintaan.

Yritys­ten väli­nen KILPAILU on ASIAKKAIDEN JA YHTEISKUNNAN ETU. Kilpai­lun ansiosta yrityk­set kehit­tä­vät entistä parem­pia tuot­teita ja palve­luita tai kehit­tä­vät halvem­pia tapoja tuot­taa asioita, jolloin hinnat laskevat.

Yritys­ten halu maksi­moida voitot voi joskus johtaa kiel­let­tyi­hin toimin­ta­ta­poi­hin. Kun yrityk­set eivät luota omaan kilpai­lu­ky­kyynsä, voi kasvaa houku­tus sopia saman alan yritys­ten kanssa kilpai­lun rajoittamisesta.

Kun saman alan YRITYKSET SOPIVAT KESKENÄÄN esimer­kiksi tuot­tei­den tai palve­lui­den HINNOISTA tai MARKKINOIDEN JAOSTA, on kyse KARTELLISTA.

Kartel­lit ovat kilpai­lu­lain mukaan LAITTOMIA, koska ne NOSTAVAT tyypil­li­sesti tuot­tei­den tai palve­lui­den hintoja sekä VÄHENTÄVÄT asiak­kai­den VALINNANMAHDOLLISUUKSIA.

Yritys­ten halu maksi­moida voitot voi joskus johtaa kiel­let­tyi­hin toimintatapoihin.

Kartel­leja on monen­lai­sia. HINTAKARTELLISTA on kyse, kun yrityk­set sopi­vat esimer­kiksi hinnoista, toimi­tus­mak­suista, alen­nus­pro­sen­teista tai takuu­eh­doista. Myös tieto­jen­vaihto tule­vista hinnoista on laitonta.

Myös mark­ki­noi­den jaka­mi­nen yritys­ten kesken on laitonta. Tästä esimerk­kinä on Matka­huol­lon, linja-auto­yh­tiöi­den ja Linja-auto­lii­ton päätös vuonna 2010 sulkea halpa­bus­siyh­tiöt pois Matka­huol­lon aika­taulu- ja lipun­myyn­ti­pal­ve­luista sekä pakettipalveluista.

TARJOUSKARTELLISTA on kyse, kun yrityk­set päät­tä­vät keske­nään MIHIN TARJOUSKILPAILUIHIN kukin yhtiö OSALLISTUU ja millä hinnoilla. Suomessa vuosina 1994–2002 toimi­nut asfalt­ti­kar­telli kuuluu tähän kategoriaan.

OSTOKARTELLISTA on kyse, kun yrityk­set sopi­vat keske­nään, millä hinnoilla ne OSTAVAT esimer­kiksi raaka-aineita tai mate­ri­aa­lia. Tästä oli kyse, kun Metsä­liitto Osuus­kunta, Stora Enso ja UPM-Kymmene vuosina 1997–2004 vaih­toi­vat tieto­jaan hinnoit­te­lusta raaka­puuta ostettaessa.

Kartel­lie­päi­lyjä valvo­vat kilpai­lu­vi­ran­omai­set. Viimei­sin kartel­lie­päily tuli ilmi Suomessa loka­kuussa, kun Euroo­pan komis­sio suoritti yllä­tys­tar­kas­tuk­sia usei­den metsäyh­tiöi­den tiloi­hin niin Suomessa kuin eri puolella Eurooppaa.

 

Kartel­leille raken­nettu maanosa

Suomessa kartel­lit olivat lail­li­sia vielä ennen vuoden 1992 kilpai­lu­la­kia tiet­tyjä poik­keuk­sia lukuun otta­matta. Tutki­jat ovat arvioi­neet, että vuosina 1950–1989 Suomessa oli aina­kin jossain vaiheessa valta­kun­nal­li­nen kartelli jopa 90 prosen­tissa toimialoista.

Kartel­leista oli suoma­lai­sille hyötyä­kin, sillä esimer­kiksi suoma­lais­ten metsäyh­tiöi­den yhtei­nen vien­tiyh­teen­liit­tymä vähensi yhtiöi­den keski­näistä kilpai­lua maail­malla ja yllä­piti työpaik­koja Suomessa.

Suomi ei ollut kartel­liin suhtau­tu­mi­sessa poik­keus, sillä myös Länsi-Euroo­passa kartel­leja ei nähty yksi­no­maan haitallisina.

1980–1990-luvuilla Eurooppa yhden­tyi, Neuvos­to­liitto hajosi ja globa­li­saa­tio otti harp­pauk­sia, mikä lisäsi kilpai­lua. Sen myötä EU:ssa otet­tiin mallia kilpai­lu­lain­sää­dän­töön Yhdys­val­loista, jossa kartel­lei­hin oli suhtau­duttu tiukasti jo 1900-luvun alusta lähtien.

Johta­jat pääse­vät pälkähästä

Kartel­liin osal­lis­tu­mi­nen ei ole Suomessa rikos, toisin kuin suurim­massa osassa länsimaita.

Kartel­leista päät­tä­neet henki­löt eivät siis meillä joudu vastuuseen lain edessä, vaan kartel­leista määrä­tään vain yrityk­sille sakkoja.

Kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­rasto on jo pitkään vaati­nut kartel­leista rikos­vas­tuuta. Näyt­tää siltä, että Suomen elin­kei­noe­lä­mälle kartel­lit eivät ole edes mainehaitta.

Esimer­kiksi hissiyh­tiö Kone sai vuonna 2017 EU:lta 142 miljoo­nan euron sakot kartel­liin osal­lis­tu­mi­sesta Keski-Euroo­passa. Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto tiedotti nopeasti, että tämä ei vaikuta EK:n puheen­joh­ta­jana toimi­neen Koneen halli­tuk­sen puheen­joh­taja Antti Herli­nin asemaan.